Terapeutti painostaa varaamaan enemmän aikoja kuin olisi varaa
Olen puhunut terapiassa siitä, miten vaikeaa mun on sanoa ei ja kieltäytyä, jos pelkään tuottavani toiselle sillä pettymyksen. Tuntuu, että terapeutti hyväksikäyttää mun heikkoutta painostamalla. Oon käynyt 2 x vko ja puhunut, että pitäisi vähentää 1 x vkoon rahatilanteen takia (josta olen myös puhunut), mutta joka kerta terapeutti tyrmää ajatuksen ja vakuuttaa mut siitä, että mun tilanteessa ehdottomasti tarvitsee tavata useammin ja puhuu muutenkin mustan valkoiseksi. Alkanut tuntua siltä, että multa vaan yritetään kupata rahaa. Muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (29)
Psykoterapiasta siis kyse. On ollut apua paljonkin, viime ajat tuntunut junnaavan paikoillaan. -ap
Sun pitää pystyä kieltäytymään jos siltä tuntuu. Monella terapeutilla kun kuitenkin kiiltää se oma palkka silmissä. Törkeää minusta terapeutilta painostaa sinua, varsinkin jos olet tuonut rahaongelmaa esille. Monesti se paha olo pahenee jo niistä rahaongelmista jotka tiiviit ja kalliit terapiakäynnit aiheuttavat. Kelan korvaushan ei todellakaan kata kuin osan kuluista.
Kallis terapia mun rahatilanteen on aika pitkälti sotkenutkin. Oon siitä sanonutkin, mut terapeutti kehottaa säästämään muualta. Oon sit toiminut niin, että pyrin perumaan toisen ajan mahd. usein eri syihin vedoten, mut eihän tuotakaan voi loputtomiin tehdä.
Hemmetti kun pitää olla näin tossu.
Onko muilla samankaltaisia tai muuten huonoja kokemuksia terapeuteista?
Terapeutin pitäisi ymmärtää, että sulla ei ole varaa. Nuo tapaukset ovat todella yleisiä, joten on vaikea uskoa, etteikö terapeutti oikeasti tunnistaisi tilannetta.
Mulla kävi niin, että musta alkoi tuntua kahden vuoden kohdalla, että terapia ei edisty mihinkään. Aloin miettiä lopettamista, mikä ei siinä vaiheessa ollut taloudellinen kysymys. Terapeutti oli tietenkin eri mieltä, ja jatkoin lopulta niin kauan kun Kelan tukea sai. Kuitenkin jäi sellainen olo, että se viimeinen vuosi oli enemmän terapeutin kuin minun edun mukainen. Itse asiassa tuntui vähän siltä, kun prosessissa oltaisi menty takaisinpäin sen vikan vuoden aikana. Lopulta tuntui, että koko terapia oli kauhea pettymys erityisesti terapeutille: mä en "parantunut", hän ei osannutkaan auttaa.
Minä lopetan omani terapeutin kesälomaan. On siitä ollut hyötyä, mutta jos jatkan terapiaa, niin vaihdan terapeuttia.
Mikä terapiasuuntaus on kyseessä?
Joskus terapeutit haluavat kuvitella itsensä tärkeämmiksi asiakkaan elämässä kuin tosiasiassa ovatkaan. Varmaan "ammattitauti" siinä mielessä että heillä koko elämä pyörii tuossa toisten auttamisessa ja oman auttajaroolin ympärillä sekä todellisten ja kuviteltujen mörköjen näkemisessä.
Sanot terapeutille että sun on pakko vähentää 1 krt/viikko ja siitä ei neuvotella. Sinähän hänen palkkansa maksat.
Voi olla että kyseessä on esimerkiksi se, että psykoterapiasta hyötyy paremmin 2 kertaa viikossa käymällä. Varsinkin jos tilanteesi on junnannut paikoillaan, terapeutti voi ajatella asiaa ihan etenemisen kannalta eikä välttämättä rahankuvat silmissä. Ota ensi kerralla asia ihan reippaasti esille, kirjoita vaikka paperille jos tuntuu vaikealta selittää muuten.
Mulla on nyt toinen Kelan tukema terapiavuosi alkanut, ja tuntuu siltä, että vuosi olisi riittänyt. Selvisin kriisistäni, ja nyt tuntuu, että maksan itseni kipeäksi siitä, että käyn lätisemässä siellä kuulumisiani. -ap
Vierailija kirjoitti:
Kallis terapia mun rahatilanteen on aika pitkälti sotkenutkin. Oon siitä sanonutkin, mut terapeutti kehottaa säästämään muualta. Oon sit toiminut niin, että pyrin perumaan toisen ajan mahd. usein eri syihin vedoten, mut eihän tuotakaan voi loputtomiin tehdä.
Hemmetti kun pitää olla näin tossu.
Minusta tuo on todella vastuutonta terapeutilta ja nostattaa paljon epäilyksiä terapeutista. Hänen pitäisi ottaa huolesi tosissaan ja yrittää löytää kanssasi ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla samankaltaisia tai muuten huonoja kokemuksia terapeuteista?
Et ole ainoa.
Vierailija kirjoitti:
Kallis terapia mun rahatilanteen on aika pitkälti sotkenutkin. Oon siitä sanonutkin, mut terapeutti kehottaa säästämään muualta. Oon sit toiminut niin, että pyrin perumaan toisen ajan mahd. usein eri syihin vedoten, mut eihän tuotakaan voi loputtomiin tehdä.
Hemmetti kun pitää olla näin tossu.
Oikeasti, sinun kannattaa nyt selvittää tilanne. Terapeutin pitäisi kunnioittaa näitä huoliasi. Voisitko kysyä lähetteen kirjoittaneelta lääkäriltä mielipidettä ja puhua tästä ongelmasta? Ei kuitenkaan kannata tehdä mitään vastuutonta oman voinnin suhteen.
Missä psykoterapiassa sinä käyt? Jos käyt perinteissä pitkässä psykoterapiassa, niin siihen prosessiin kaksi kertaa viikossa on minimi, että prosessi pysyy käynnissä. Yksi kerta viikossa ei ole enää psykoterapiaa, vaan jotain muuta, ei siinä syvälle tai eteenpäin enää päästä. Jos tiivis ja pitkä prosessi ei ole mahdollinen tai menetelmä ei muuten tunnu hyvältä, kannattaisi sitten miettiä ihan suoraan jotain lyhytterapiaa tai rajatusta teemasta. Oletteko tehneet psykoterapian aluksi sopimusta? Se olisi hyvä tehdä, jotta on selvää, miten toimitaan ja mitä ollaan käsittelemässä. Myös säädöt käyntien perumisista ja painostus ja kaikki tuo epämääräisyys ei kuulosta hyviltä raameilta psykoterapialle. Sen pitäisi olla sinulle vakaa ja vapaa tila työstää omia asioitasi.
Sekin kannattaa pitää mielessä, että jossakin elämänvaiheessa ei vaan pääse pidemmälle, tietyn terapeutin kanssa yhteistyössä. Tai sitten ne taloudelliset tekijät tai aikaisemmat säädöt tuovat sen verran häiriötä yhteistyösuhteeseen, että eteneminen estyy. Ei ainakaan kannata jäädä odottelemaan, josko tilanne siitä korjaantuisi. Ota asia reippaasti esille tai kirjoita vaikka kirje psykoterapeutille.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että kyseessä on esimerkiksi se, että psykoterapiasta hyötyy paremmin 2 kertaa viikossa käymällä. Varsinkin jos tilanteesi on junnannut paikoillaan, terapeutti voi ajatella asiaa ihan etenemisen kannalta eikä välttämättä rahankuvat silmissä. Ota ensi kerralla asia ihan reippaasti esille, kirjoita vaikka paperille jos tuntuu vaikealta selittää muuten.
Vain jossain psykodynaamisessa (entisessä psykoanalyysissä, siis) käydään noin usein. Kognitiivisissa/ratkaisukeskeisissä terapioissa -siis niissä, jotka oikeasti keskittyy auttamaan eikä rypemään menneissä ongelmissa- on tutkimusten mukaan hyödyllisintä käydä kerran kahdessa viikossa tai kerran kuussa. Koska tarkoitus on, että asiakas joka käynnin jälkeen soveltaa oppimaansa elämäänsä, ja sitten kun oppi on sovellettu, jatketaan.
Ei se puhuminen terapeutille mitään auta, vaan se, että itse alkaa muuttaa käytöstään ja päänsisäisiä kaavojaan. Terapeutti vain auttaa löytämään ne kohdat, mitä täytyy rukata.
Itse kävin Kelan korvaamana ratkaisukeskeisessä terapiassa. Uuvuin aivan liikaa kerta viikossa -tahtiin, joten tehtiin niin että olin 1,5 h aina kahden viikon välein. Silloin ehdittiin puhumisen lisäksi tehdä jokin harjoitus, terapeuttini oli myös hypnoterapeutti, ja stressitasojen hallinnan opettelu oli minulle yksi avainasioita masennuksesta toipumisessa.
Mutta joo. Sinä ap maksat. Pätevä terapeutti ei KOSKAAN ole mitään mieltä siitä, miten usein nähdään. Koska koko terapian idea on, että asiakas ottaa itse elämänsä ohjat käsiinsä. Ethän sinä anna kampaajan tai hierojankaan päättää puolestasi, koska käyt siellä?
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapiasta siis kyse. On ollut apua paljonkin, viime ajat tuntunut junnaavan paikoillaan. -ap
Psykodynaaminen terapia? Siinä on tosi tärkeää tavata tarpeeksi usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että kyseessä on esimerkiksi se, että psykoterapiasta hyötyy paremmin 2 kertaa viikossa käymällä. Varsinkin jos tilanteesi on junnannut paikoillaan, terapeutti voi ajatella asiaa ihan etenemisen kannalta eikä välttämättä rahankuvat silmissä. Ota ensi kerralla asia ihan reippaasti esille, kirjoita vaikka paperille jos tuntuu vaikealta selittää muuten.
Vain jossain psykodynaamisessa (entisessä psykoanalyysissä, siis) käydään noin usein. Kognitiivisissa/ratkaisukeskeisissä terapioissa -siis niissä, jotka oikeasti keskittyy auttamaan eikä rypemään menneissä ongelmissa- on tutkimusten mukaan hyödyllisintä käydä kerran kahdessa viikossa tai kerran kuussa. Koska tarkoitus on, että asiakas joka käynnin jälkeen soveltaa oppimaansa elämäänsä, ja sitten kun oppi on sovellettu, jatketaan.
Ei se puhuminen terapeutille mitään auta, vaan se, että itse alkaa muuttaa käytöstään ja päänsisäisiä kaavojaan. Terapeutti vain auttaa löytämään ne kohdat, mitä täytyy rukata.
Itse kävin Kelan korvaamana ratkaisukeskeisessä terapiassa. Uuvuin aivan liikaa kerta viikossa -tahtiin, joten tehtiin niin että olin 1,5 h aina kahden viikon välein. Silloin ehdittiin puhumisen lisäksi tehdä jokin harjoitus, terapeuttini oli myös hypnoterapeutti, ja stressitasojen hallinnan opettelu oli minulle yksi avainasioita masennuksesta toipumisessa.
Mutta joo. Sinä ap maksat. Pätevä terapeutti ei KOSKAAN ole mitään mieltä siitä, miten usein nähdään. Koska koko terapian idea on, että asiakas ottaa itse elämänsä ohjat käsiinsä. Ethän sinä anna kampaajan tai hierojankaan päättää puolestasi, koska käyt siellä?
Riippuu suuntauksessa. Joissain suuntauksissa on tosi tärkeää käydä tarpeeksi usein. Joillekin ratkaisuuskeskeisyys sopii, mutta tutkitusti joillekin se onliian pinnallista. Eli ongelmat katoaa ja jonkun ajan kuluttua palaa terapian jälkeen uudestaan.
Mulla oli sama tilanne. Lopetin koko terapian, kun tuon asian takia meni maku ja luotto koko terapeuttiin. Onkohan sama terppa? Helsinki?
Onko terapiasta ollut apua? 2 x viikossa on tosi paljon. Kuulostaa psykoterapian tapaiselta.