Minkä ikäisenä teidän lapset on oppineet ajamaan ilman apupyöriä?

Jorma ei osaa ajaa vieläkään ilman apurattaita. Mopedissakin pitää semmoiset olla. Surullista. Jorma on autisti ja vammainen muutenkin, en jaksa luetalla kaikkia vikoja, joita tuossa Jumalan hylkäämässä ihmisotuksessa on, isäänsä tullut. Ikää kuitenkin jo 65.

Hilma ja suuri suru

Poika oppi hiukan vaille 6veenä, tyttö hiukan yli 5 veenä 😃

Oma lapseni oli vielä 3 vuotias kun kesällä oppi ajamaan ilman apupyöriä. Hän täytti sitten syksyllä 4 vuotta. Hän oli päiväkodissa ja tällä alueella ensimmäinen (tai harvoja ensimmäisiä) sen ikäinen ilman apupyöriä. Ihmettelen missä ne kaikki 2 vuotiaat pyöräilijät oikein oli? 

5-vuotiaana. Edellisenä kesänä, eli 4-vuotiaana, oli toinen käsi kipsissä eli silloin ei edes harjoiteltu. Asuttiin tuolloin keskustassa ja aika haastavaa oli pyörällä kulkeminen, kun lapsen täytyi huolehtia sekä pyörän hallinta että muun liikenteen huomiointi. Hyvin se sitten kuitenkin sujui, nyt 7-vuotias sai uuden ison pyörän ja jaksaa polkea jo ihan kunnon vauhtia useita kilometrejä.

Uimaan oppi 6-vuotiaana, samoin hiihtämään ja luistelemaan. Luisteleminen oli ennen viime talvea suoranainen kauhistus, mutta hiihtämisen oppimisen jälkeen sekin alkoi sujua, ja olemaan lapsen mielestä jopa kivaa :) Itsekin luistelen mielelläni, joten on ollut harmi, ettei lapsi ole aiemmin ollut siitä innostunut. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan vanhempana kun oppii niin se on kätevästi yleensä kerrasta sitten, ja on jo tarpeeksi iso että osaa varoa paremmin liikenteessä jne. Joku 3-vuotias on melko hasardi kun se sinkuttaa menemään eikä tajua mistään mitään.

Tähän sanoisin että 3-5 vuotiaana ajo oli ok. Lapsi ajoi vähän matkaa ja jäi odottamaan minua. Hän pysähtyi aina reilusti ennen suojatietä odottamaan. Ajoreitit tuli mietittyä turvallisuuden kannalta. 6-9 vuotiaana lapsi oli jo mestari paitsi havaintokyvyssä ja liikennesääntöjen nouttamisen muistamisessa. Se oli kamalinta aikaa pyöräilyn suhteen. Koskaan ei tiennyt koukkaako lapsi yhtäkkiä johonkin mielenkiintoiseen suuntaan esim. jonkun hyvän tiessä olevan hyvän hyppyrin yli. Koskaan ei tiennyt tajuaako edellä ajava lapsi kenen väistämisvelvollisuus on risteyksessä yms. Nyt vielä vanhempana on lauma-ajelut kaikista kauheimpia. Kaikki 10 ajaa ilman käsiä tai keulii kilometritolkulla. Kukaan ei voi olla toista huonompi tai lainkuulijampi. Ja jos äiti ajaa perässä, niin välillä täytyy tehdä temppu, jonka tietää saavan äidille sydämen kurkkuun.

Potkupyörä on oikeasti aikaistanut pyöräilyn oppimista . Meillä Helsingin keskustassa on tyypillisin pyöräilyn oppimis ikä ollut 4 niillä jotka on polkupyöräilleet pienenä. Varmaan omanikin olisi jo 3 v voinut oppia mutta ei jaksettu harjoituttaa kun potkupyörää oli ihan oikeasti kulkuväline meille, sillä potki kilometrien matkoja pikkusisaren rattaiden vieressä.

Ne joilla ei potkupyörää ole ollut ja yritetään apupyörillä harjoituttaa ei tunnu kyllä helpolla oppivan , lyhyitä matkoja puistossa menee nyt 6 v t mutta miksikään matka kulkupeliksi ei heille pyörästä kyllä ole.

Minä luulen, että potkupyörien tulo on aikaistanut oppimista hurjasti. Tuolla näkee ihan vaahtosammuttimen kokoisia niiden potkupyörien kanssa menemässä tosi taitavasti. Vähän liiankin, toissapäivänä pikkutaapero porhalsi kovalla vauhdilla suojatielle, äiti juoksi perässä yrittäen saada kiinni.

Omien lasteni ollessa taaperoita niitä ei vielä ollut, kuopus on 10 v. ja muistan kun näin Biltemassa tms. potkupyörän ja melkein harkitsin ostamista, mutta lapsi oli silloin jo 5 v. ja potkupyöräthän on niitä tosi  pieniä. Osa teki silloin niin, että otti tavallisesta pyörästä polkimet pois.

Potkupyörällähän se pyöräilyn vaatima tasapaino ja ohjaus tulee jo valmiiksi, pitää opetella vaan ne polkimet.

Meillä lapset ovat oppineet muistaakseni 5 v., 5 v. ja 6 v. Taitoa ei olla kauhean aktiivisesti opetettu, on lähtenyt omasta kiinnostuksesta. Jos polkupyörä olisi ollut itsellemme tärkeä väline kulkemiseen, olis varmaan opetettu aikaisemmin ja aktiivisemmin.

6v toisella kokeilukerralla. Motorisesti melko taitava lapsi, osannut pitkään lasketella tm. Kotiympäristössämme ei ole kovin paljon tarjolla paikkoja, jossa pyöräilyä voisi turvallisesti ja helposti harjoitella.

Monen asian oppiminen on toki kiinni siitä, et antaa mahdollisuuden oppia. Mut parempi myöhään, kuin et väkipakolla aikaisin koetetaan ennätystä aikaan saada.

Hieman alle 10-vuotiaana. Ei vaan sitä ennen kiinnostanut ja aiemmat harjoittelut olivat saaneet vähän pelkoa aikaan. Ihan reippaasti pyöräili kyllä sitten kun oppi ja teki ihan intona pyöräretkiä kaverin kanssa (joka myös oppi myöhään).