Uskaltaako kukaan tunnustaa olevansa kusessa liian suuren asuntolainan kanssa?
Mietin vaan kun tossa hesarin artikkelin mukaan monet on pulassa lainojensa kanssa niin mietin et onko täällä joku oikeasti pulassa? uskaltaako tunnustaa? Ja kuinka suuresta asuntolainasta on kyse? Myöntääkö kukaan ottaneensa liian suuren lainan itselleen?
Kommentit (46)
Mihin tämä tietosi oikein perustuu, olisi kiva tietää..
Täälläkin suurin osa on sitä mieltä että korot ei kun laskee ja asuntojen hinnat jatkaa nousua.
Mitään laskusuhdannetta ei kuulemma ole koskaan tulossakaan.
No minä en tästä jaksa enään tapella mieluummin henk koht niin pieni laina kun mahdollista kohti isompaa asuntoa edetään pienin askelin niin, että asuntolaina on aina alle 100 000 euroa mieluiten paljon alle.
Eli aika maltillinen laina verarttuna siihen 200 000 esimerkkiin, joka oli Hesarissa. Silti välillä tuntuu, että ollaan kusessa. Pärjätään jotenkuten, mutta mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa, eikä ainakaan ole varaa jäädä työttömäksi tai hoitovapaalle. Ja tätä samaa tulee jatkumaan 25 vuotta. Aika masentavaa, että saa eläkeikään saakka tehdä niska limassa työtä maksaakseen jonkun rupuisen rivarinpätkän.
Mutta jos korot silloin nousseet vielä kauheasti tämän hetkisestä tilanteesta eikä meidän tulot nousseet (=minä en vielä saanut töitä, pian jään ä-lomalle määräaikaisesta työsuhteesta), voi olla, että joudutaan harkitsemaan talon myymistä tai jotain muita järjestelyjä... Mutta tämän hetkinen työnantaja on kyllä ilmaissut halukkuuttaan palkata minut mahdollisesti uudelleen ä-loman jälkeen, mutta ikinähän ei saa nuolaista ennenkuin tipahtaa.
tottakai sitä korot nousevat ja laskevat moneenkin kertaan sinä aikana. Ei kannata panikoida.
eli sitä on lyhennetty vasta muutama sata euroa (laina nostettu viime vuonna).
Kyllähän se tuntuu hurjalta, että laina lyhenee niin hitaasti ja että korot nousee koko ajan.
Silloin tällöin tulee mieleen, että saadaankohan ikinä maksettua ja kauanko pankki tyytyy näin pieneen lyhennykseen (500/kk, josta siis korkoon menee n. 400 tällä hetkellä). Paljoa enempää meillä ei oo mahdollista tällä hetkellä maksaa, joskus 4-5v päästä sitten kylläkin, vaikka lähes kaksinkertainen määrä.
Mutta, toisaalta luotan siihen, että elämä kantaa. Ja tosiaan, yritän muistuttaa itseäni siitä,että meidän laina oikeesti on pieni, vaikka itsestä tuntuuki hurjalta summalta.
Nousu- ja laskusuhdanteet ovat NORMAALEITA talouselämän ilmiöitä ja välillä korot ovat ylhäällä, välillä alhaalla. Jokaisen lainanottajan luulisi nyt tämän perusasian tietävän. Laina pitää mitoittaa oikein omiin tuloihin/ tulokehitykseen sekä arvioituun korkokehitykseen nähden (pitää huomioida mahdollisuus korkojen nousuun!!). Meillä näin on ainakin tehty, vaikka suuri talolaina onkin. Harmi jos suurin osa ihmisistä ei osaa asioita ajatella ja ottaa selvää.
joilla vedetty hyvin tiukille talous. On talolainaa jopa 200 000- 250 000€ vaikka ollaan keskituloisia, tyyliin kuussa käteen jää 3000€.
Me muutimme maalle, ostimme talon johon lainaa 65 000€. Juuri maksoimme ensimmäisen erän :) Onhan tässä tällä lyhennyksellä (500€/kk) laina-aika pitkä, jotain 18 vuotta vissiin. Nostetaan jos joskus menen kokopäivätöihin, tällä hetkellä teen osa-aikatyötä viikonloppuisin ja olen muuten kotiäitinä.
Tuntuu kyllä hurjalta tuollaiset tilanteet missä on talous niin kireällä että esim. toisen sairastuttua tai jäätyä työttömäksi menee koti alta. Itse en tuollaisessa stressaavassa tilanteessa pystyisi elämään. Toivottavasti näillä "tiukan talouden perheillä" on lainavakuutukset yms kunnossa, jos se elämä muuttaakin suuntaansa.
Meillä olisi ollut varaa n 130 000 e:n suuruiseen asuntolainaan, 150 000 oltaisiin jotenkin selvitty mutta lainaa on 170 000. Johtuu siitä että talo rakennettiin itse eli tarkkaa summaa ei tiedetty - ja siitä, että miehellä on eri näkemys siitä mihin meillä on varaa. Hän kun ei ole selvillä edes siitä mitä ruoka meidän perheelle maksaa/kk.
vaimo nääs hoitaa meidän perheessä raha-asiat, mies vain rakensi...
Ei minulle taloustilanteiden vaihtelu ole mikään uusi juttu. Siksi meillä onkin pieni laina ei paljoa heilauta jotkut vaihtelut.
Jos sinä haluat ottaa kauheat lainat ja sen takia on pakko ottaa kaiken maailman kalliita korkokattoja sun muita henkivakuutuksia niin ihan vapaasti. Meidän talous ei kaadu mihinkään vaikka toinen meistä kuolisi ja ihan ilman kaiken maailman kalliita säätö/henkivakuutuksia.
T 4
kun semmoista pariturvaa ei voida saada tietyistä syistä johtuen. Eli jos mies joutuu työttömäksi (ei ollenkaan todennäköistä) tai työkyvyttömäksi, koti menee alta.
Vapaaehtoisesti en tähän tilanteeseen ryhtynyt.
Päätimme juuri mieheni kanssa jättää kakkosauton ostamatta. Otimme v 2005 asuntolainaa 86 000 euroa (muutto ensiasunnosta perheasuntoon). Maksamme autoa varten säästetyillä rahoilla lainaa pois 13-18 000 euroa (ei olla vielä päätetty), jolloin korkojen tarkistuksen jälkeen lainamme korkojen noustetessa emme ole enää niin velkaisia. Suht pienihän tämä meidän velka on, mutta kun perhe on iso, niin täytyy suunnitella talous järkevästi, jotta tulevaisuus olisi valoisa ja rahaa jäisi enemmän vaikka siihen kakkosautoonkin (jota ei ehkä ikinä hankita...).
Mutta kaverin puolesta hiukan hirvittää ! Heillä on uusi talo rakenteilla, vanha vieläkin myymättä kun ei ole kaupaksi mennyt ja lisäksi ovat kolmannessa talossa jo vuokralla !
Miten mahtaa käydä jos ei kohta saa toista taloa myytyä, kaveri jää äitiyslomalle ihan kohta eikä miehen palkka ole päätä huimaava....
Asuvat taloissa joista maksaneet kolmensadantuhannen paikkeilla, on kaksi autoa vähintään jne. On It-alalla työskentelevää yms, joten eipä nuo työpaikat ole mitenkään varmoja..
on tällä hetkellä n. 83 500 eur, joten ilmeisesti keskimääräistä vähemmän, neljä vuotta sitten valmistui talomme
niin kyllä tiukkaa tekee, kun KAIKKI muukin nousee samanaikaisesti, päivähoitomaksut, ruoka, bensiini...
Niin ja potúttaa tämä lapsiperheiden syyllistäminen, aivan kuin se olisi jotain turhaa luksusta ja järjen köyhyyttä, että pitää se koti hankkia. Seitsemän henkiselle perheelle kuten me, kuitenkin oma koti on tod. näköisesti edullisempikuin vuokralla asuminen.
aikaan rakennettiin. Silloin oli vielä halvempaa rakentaa kuin nyt. Otettiin 100 000e asuntolainaa. Nyt jäljellä n85 000e. 10 000e oli omaa rahaa.
Eli meilläon aika vähän asuntolainaa. Ei olla kusessa vaikka korot nousisikin.
Kohta syntyy viides lapsikin...
on tällä hetkellä n. 83 500 eur, joten ilmeisesti keskimääräistä vähemmän, neljä vuotta sitten valmistui talomme
Lainaa joku 180 t, josta osa vieläkin lama-ajan asuntolainaa, jota makselen vielä 4 v.
Ja koska koin sen lama-ajan oikein olan takaa ja selvisin hengissä (rahaa se vaan on), niin ei todellakaan hirvitä. Silloin korot oli halvimmillaan 12 %.
Tulot meillä on n. 4000 kuussa (netto)
ihan lopussa ennen konkurssia. Toisaalta KAIKKI asiat saa aina järjestettyä, jos on aikaisin liikkeellä, joten ensin pitää vaan niellä se ylpeys ja kysyä neuvontaa - pankin kanssa pääsee kyllä kohtuulliseen sopimukseen.