Lue keskustelun säännöt.
86 % trampoliinivammoista syntyy silloin kun hyppijöitä on enemmän kuin yksi
03.06.2016 |
Miksi ette noudata turvallisuussääntöä, että vain yksi lapsi hyppii kerrallaan? Voitte joutua vastuuseen jos naapurin lapsi tai muu ulkopuolinen loukkaantuu teidän trampoliinilla.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli trampoliini on liian pieni?
Itse ihmettelen miten tylsää trampoliinilla olisi hyppiä yksin. Ja muut sitten seisoo jonossa verkon takana... niin varmaan.
Ei ne tapaturmat useinkaan siitä johdu että törmätään vaan siitä että esim. voltti epäonnistuu koska hyppy lähtee väärällä tavalla toisten pomppimisen vuoksi, trampan koko ei siis ratkaise.
Meillä on sovittu että kun on monta trampalla, ei tehdä mitään voltteja, yksin temppuillaan.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiviäkin kiinnostaa mikä joku trampoliinissa hyppimistapaturmaprosentti on. Miksi tällaisen tutkimiseen piti käyttää verovaroja?
Jos trampoliinissa hölmöilee voi tulla pipi. Sellaista on elämä.
Teini-ikäisen pysyvä neliraajahalvaus ei vie verovaroja?
Sitähän tämä "tutkimus" ei millään muotoa voi estää. Ei tutkimus synnytä trampoliinia jossa ei voi tapahtua onnettomuutta.
Ainoa pomminvarma tapa estää trampoliinin aiheuttama neliraajahalvaus on olla pomppimatta trampoliinissa.
Kärpix kirjoitti:
Koska trampoliinissa on about 10 kertaa kivempaa pomppia porukalla. Hei haloo, kuka muka pomppii yksin trampalla? Ehkä joskus alkuhuumassa vähän ja sitten myöhemmin pari kertaa viikossa jotain 5 minuutin settejä. Kaveri kun on trampassa mukana, niin sitten voidaan pomppia vaikka 2 tuntia putkeen. Luonnollisesti kun pomppimisaikaa on enemmän porukalla, niin se korreloi suoraan loukkaantumisriskin kanssa. Eli jos trampassa pompitaan yleensä porukalla, niin toki onnettomuuksiikin sattuu tällön myös todennäköisemmin.
Oletat siis että suurin osa trampanomistajista ei noudata turvallisuussääntöjä?
Vierailija kirjoitti:
86 % trampoliinivammoista syntyy silloin kun hyppijöitä on enemmän kuin yksi
Onko tuossa tutkimuksessa huomioitu mikä on suhde yksi ja porukalla hyppimisessä. Voidaan olettaa, että vähintään 86% hyppimisestä tapahtuu porukalla.
Ja saisiko linkin tuohon tutkimukseen, vai oliko tämäkin provo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiviäkin kiinnostaa mikä joku trampoliinissa hyppimistapaturmaprosentti on. Miksi tällaisen tutkimiseen piti käyttää verovaroja?
Jos trampoliinissa hölmöilee voi tulla pipi. Sellaista on elämä.
Oletko ihan pahvi? Ne tapaturmat vie yhteiskunnan varoja kymmeniätuhansia kertoja enemmän kuin yksi raportti tapaturmien syistä. Jos yhdeltä (lievältäkin) turmalta vältytään niin tutkimus on jo maksanut itsensä.
Ja tämä "tutkimus" estää yhdenkin tapaturman ... miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi ei yksinkertaisesti mene sellaisen kaverin luo jonka vanhempien tiedän olevan piittaamattomia.
Lapsella jää paljon tärkeitä taitoja oppimatta.
Kuten mitä?
Järjen käyttö, yhteistyö, joustaminen, vastuu itsestä ja toisista. Noin aluksi. Ei noita taitoja kukaan opi ilman oikeita tilanteita ja todellista pientä vaaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu sanoi, että kyllä meidän trampoliinilla saa (lapset kavereineen) hyppiä monta kerrallaan, kun ei viitsi olla mikään tiukkis. Öh? Sanooko hän myös että kyllä meidän autossa saa olla ilman turvavyötä tai meidän tiellä saa ajaa pyörällä/mopolla ilman kypärää jne?
Nämähän olivat melkein verrattavissa olevia asioita...
Onnettomuusriski on samaa luokkaa.
Ei todellakaan ole. Trampalla riski onnettomuudelle on huomattavasti suurempi, mutta seurausten vakavuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi auto-onnettomuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiviäkin kiinnostaa mikä joku trampoliinissa hyppimistapaturmaprosentti on. Miksi tällaisen tutkimiseen piti käyttää verovaroja?
Jos trampoliinissa hölmöilee voi tulla pipi. Sellaista on elämä.
Teini-ikäisen pysyvä neliraajahalvaus ei vie verovaroja?
Sitähän tämä "tutkimus" ei millään muotoa voi estää. Ei tutkimus synnytä trampoliinia jossa ei voi tapahtua onnettomuutta.
Mistä tiedät? Aika usein nämä onnettomuusraportit saavat ihmiset tiukentamaan sääntöjään. Varmasti tämäkin vaikuttaa ainakin joihinkin. Aiempina vuosina monet käytti tramppaa ilman verkkoa ja kun uutsioitiin tapaturmamääristä niin yllättäen verkonmyynti kasvoi hurjasti. Tämäkin uutinen voi vaikuttaa siten että yhä useampi antaa hyppiä vain yhden kerrallaan, jolloin todellakin saatetaan välttyä monelta tapaturmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu sanoi, että kyllä meidän trampoliinilla saa (lapset kavereineen) hyppiä monta kerrallaan, kun ei viitsi olla mikään tiukkis. Öh? Sanooko hän myös että kyllä meidän autossa saa olla ilman turvavyötä tai meidän tiellä saa ajaa pyörällä/mopolla ilman kypärää jne?
Nämähän olivat melkein verrattavissa olevia asioita...
Onnettomuusriski on samaa luokkaa.
Ei todellakaan ole. Trampalla riski onnettomuudelle on huomattavasti suurempi, mutta seurausten vakavuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi auto-onnettomuudessa.
Viime vuosina lasten halvaantumisia on tapahtunut enemmän trampalla kuin auto-onnettomuuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olettepa hassuja te, jotka mietitte, miten tutkimukset voivat estää tapaturmia. Sillä tavalla, että kun ongelmia havaitaan, turvallisuutta voidaan parantaa. Jos nyt muistatte, niin aiemminhan trampoliineissa ei ollut niitä turvaverkkoja. Sitten todettiin, että hei, niissähän tulee hirveästi onnettomuuksia, parannetaan turvallisuutta ja laitetaan verkot. Sama autoilun kanssa. Sitä, millaisia onnettomuuksia aiheutuu ja miksi, tutkitaan koko ajan, ja autojen turvallisuutta parannetaan eri tavoilla. Eli jos nyt uutisoidaan, että suurin osa vammoista trampoliineilla tapahtuu, kun lapset hyppivät yhdessä, vanhemmat voivat kiinnittää asiaan huomiota. Ettekö kykene itse päättelemään tällaisia asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli trampoliini on liian pieni?
Itse ihmettelen miten tylsää trampoliinilla olisi hyppiä yksin. Ja muut sitten seisoo jonossa verkon takana... niin varmaan.
Ei ne tapaturmat useinkaan siitä johdu että törmätään vaan siitä että esim. voltti epäonnistuu koska hyppy lähtee väärällä tavalla toisten pomppimisen vuoksi, trampan koko ei siis ratkaise.
Meillä on sovittu että kun on monta trampalla, ei tehdä mitään voltteja, yksin temppuillaan.
4
Tuo on ihan hyvä kompromissi, varsinkin jos kielletään myös että hyppiessä yksikään ei saa samanaikaisesti esim. maata trampalla ja lisäksi hyppijät on suht samankokoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NO mitä luulet. Miksi valmistetaan tramppoja, joissa ei ole painorahaa tai painoraja on jotain 200 kg. Sen takia, että siinä voisi joku japanilainen sumo pomppia yksin? Ei todellakaan, vaan siksi, että siinä kestää pomppia isommallakin porukalla. Ja jos kaikkia turvallisuusohjeita tässä maailmassa pitäisi noudataa, niin kuolisin pystyyn tylsyydestä ja varmasti moni muukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi ei yksinkertaisesti mene sellaisen kaverin luo jonka vanhempien tiedän olevan piittaamattomia.
Lapsella jää paljon tärkeitä taitoja oppimatta.
Kuten mitä?
Järjen käyttö, yhteistyö, joustaminen, vastuu itsestä ja toisista. Noin aluksi. Ei noita taitoja kukaan opi ilman oikeita tilanteita ja todellista pientä vaaraa.
Tärkeämpi taito on ymmärtää vaaratilanteiden ennaltaehkäisy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu sanoi, että kyllä meidän trampoliinilla saa (lapset kavereineen) hyppiä monta kerrallaan, kun ei viitsi olla mikään tiukkis. Öh? Sanooko hän myös että kyllä meidän autossa saa olla ilman turvavyötä tai meidän tiellä saa ajaa pyörällä/mopolla ilman kypärää jne?
Nämähän olivat melkein verrattavissa olevia asioita...
Onnettomuusriski on samaa luokkaa.
Ei todellakaan ole. Trampalla riski onnettomuudelle on huomattavasti suurempi, mutta seurausten vakavuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi auto-onnettomuudessa.
Viime vuosina lasten halvaantumisia on tapahtunut enemmän trampalla kuin auto-onnettomuuksissa.
Ja tilasto löytyy? Vai vedätkö sinä näitä juttuja ihan hatusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiviäkin kiinnostaa mikä joku trampoliinissa hyppimistapaturmaprosentti on. Miksi tällaisen tutkimiseen piti käyttää verovaroja?
Jos trampoliinissa hölmöilee voi tulla pipi. Sellaista on elämä.
Teini-ikäisen pysyvä neliraajahalvaus ei vie verovaroja?
Sitähän tämä "tutkimus" ei millään muotoa voi estää. Ei tutkimus synnytä trampoliinia jossa ei voi tapahtua onnettomuutta.
Mistä tiedät? Aika usein nämä onnettomuusraportit saavat ihmiset tiukentamaan sääntöjään. Varmasti tämäkin vaikuttaa ainakin joihinkin. Aiempina vuosina monet käytti tramppaa ilman verkkoa ja kun uutsioitiin tapaturmamääristä niin yllättäen verkonmyynti kasvoi hurjasti. Tämäkin uutinen voi vaikuttaa siten että yhä useampi antaa hyppiä vain yhden kerrallaan, jolloin todellakin saatetaan välttyä monelta tapaturmalta.
Ei siihen turvallisuuden parantamiseen tarvita mitään "tutkimusta" että jos trampoliinissa tulee alas niskat edellä niin käy huonosti. Tämän tietää jokainen. Tällainen on 0-tutkimusta. Tietysti se lisää trampoliiniturvallisuutta kun uutiset sitten toistaa tämän 0-tutkimuksen tuloksia että trampoliinissa voi käydä huonosti jos hölmöilee.
Mutta tämä on tehotonta ja verorahoja haaskaava tapa lisätä trampoliiniturvallisuutta. Siihen ei mitään tutkimusta tarvita että hyppiessä voi käydä huonosti jos tulee väärin alas ja menee niskat nurin tms. Niitä tapauksia löytyy sairaaloista tutkimattakin. Jos haluaa tehokkaasti lisätä ihmisten tietoisuutta trampoliinien turvallisuusriskeistä niin 0-tutkimuksen sijaan rahat pitäisi suunnata mainoskampanjoihin missä hyppimisturmissa vammautuneiden tarinoita tuodaan ihmisten tietoisuuteen. Joku ohimenevä "89%" uutinen ei hetkauta ketään. Mainoksessa rullatuolissa lykittävä lapsi/nuori saattaa hetkauttaakin.
Tämä alkaa olla niin persaukinen maa että niitä käytettävissä olevia resursseja pitäisi aikuisten oikeasti alkaa suunnata järkevästi siihen mihin haluaa vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
86 % trampoliinivammoista syntyy silloin kun hyppijöitä on enemmän kuin yksi
Onko tuossa tutkimuksessa huomioitu mikä on suhde yksi ja porukalla hyppimisessä. Voidaan olettaa, että vähintään 86% hyppimisestä tapahtuu porukalla.
Ja saisiko linkin tuohon tutkimukseen, vai oliko tämäkin provo?
No vaikkapa yhteentörmäämisiä tuskin tapahtuu yksin hyppiessä eli ainakin ne vammat on suoraan seurausta yhdessähyppimisestä?
http://www.tukes.fi/tiedostot/tuoteturva/kuluttajavirasto/070711%20tram…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli trampoliini on liian pieni?
Itse ihmettelen miten tylsää trampoliinilla olisi hyppiä yksin. Ja muut sitten seisoo jonossa verkon takana... niin varmaan.
Ei ne tapaturmat useinkaan siitä johdu että törmätään vaan siitä että esim. voltti epäonnistuu koska hyppy lähtee väärällä tavalla toisten pomppimisen vuoksi, trampan koko ei siis ratkaise.
Meillä on sovittu että kun on monta trampalla, ei tehdä mitään voltteja, yksin temppuillaan.
4
Tuo on ihan hyvä kompromissi, varsinkin jos kielletään myös että hyppiessä yksikään ei saa samanaikaisesti esim. maata trampalla ja lisäksi hyppijät on suht samankokoisia.
Joo siis ei maata trampalla jos on muitakin hyppijöitä, selvät säännöt sovittu alusta lähtien. Ikäeroa vanhimman ja nuorimman kohdalla ollut lähes 10vuotta, mutta nuorimpien ollessa trampalla automaattisesti otetaan huomioon että me isommat ollaan vielä varovaisempia kuin mitä keskenään ollaan. Ja isommat ku ollaan keskenään oltu niin samaa kokoluokkaa ollaan kyllä oltu.
4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiviäkin kiinnostaa mikä joku trampoliinissa hyppimistapaturmaprosentti on. Miksi tällaisen tutkimiseen piti käyttää verovaroja?
Jos trampoliinissa hölmöilee voi tulla pipi. Sellaista on elämä.
Teini-ikäisen pysyvä neliraajahalvaus ei vie verovaroja?
Sitähän tämä "tutkimus" ei millään muotoa voi estää. Ei tutkimus synnytä trampoliinia jossa ei voi tapahtua onnettomuutta.
Mistä tiedät? Aika usein nämä onnettomuusraportit saavat ihmiset tiukentamaan sääntöjään. Varmasti tämäkin vaikuttaa ainakin joihinkin. Aiempina vuosina monet käytti tramppaa ilman verkkoa ja kun uutsioitiin tapaturmamääristä niin yllättäen verkonmyynti kasvoi hurjasti. Tämäkin uutinen voi vaikuttaa siten että yhä useampi antaa hyppiä vain yhden kerrallaan, jolloin todellakin saatetaan välttyä monelta tapaturmalta.
Ei siihen turvallisuuden parantamiseen tarvita mitään "tutkimusta" että jos trampoliinissa tulee alas niskat edellä niin käy huonosti. Tämän tietää jokainen. Tällainen on 0-tutkimusta. Tietysti se lisää trampoliiniturvallisuutta kun uutiset sitten toistaa tämän 0-tutkimuksen tuloksia että trampoliinissa voi käydä huonosti jos hölmöilee.
Mutta tämä on tehotonta ja verorahoja haaskaava tapa lisätä trampoliiniturvallisuutta. Siihen ei mitään tutkimusta tarvita että hyppiessä voi käydä huonosti jos tulee väärin alas ja menee niskat nurin tms. Niitä tapauksia löytyy sairaaloista tutkimattakin. Jos haluaa tehokkaasti lisätä ihmisten tietoisuutta trampoliinien turvallisuusriskeistä niin 0-tutkimuksen sijaan rahat pitäisi suunnata mainoskampanjoihin missä hyppimisturmissa vammautuneiden tarinoita tuodaan ihmisten tietoisuuteen. Joku ohimenevä "89%" uutinen ei hetkauta ketään. Mainoksessa rullatuolissa lykittävä lapsi/nuori saattaa hetkauttaakin.
Tämä alkaa olla niin persaukinen maa että niitä käytettävissä olevia resursseja pitäisi aikuisten oikeasti alkaa suunnata järkevästi siihen mihin haluaa vaikuttaa.
Sä olet niin pihalla. Nimenomaan tuollaiset tutkimukset, joissa suoraan kerrotaan tapaturmien yleisimmät taustasyyt ja yleisyys, saavat ihmiset parantamaan toimintatapojaan. Yksittäistapaus ei niinkään hetkauta koska sitä voidaan pitää pelkkänä huonona tuurina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiviäkin kiinnostaa mikä joku trampoliinissa hyppimistapaturmaprosentti on. Miksi tällaisen tutkimiseen piti käyttää verovaroja?
Jos trampoliinissa hölmöilee voi tulla pipi. Sellaista on elämä.
Teini-ikäisen pysyvä neliraajahalvaus ei vie verovaroja?
Sitähän tämä "tutkimus" ei millään muotoa voi estää. Ei tutkimus synnytä trampoliinia jossa ei voi tapahtua onnettomuutta.
Mistä tiedät? Aika usein nämä onnettomuusraportit saavat ihmiset tiukentamaan sääntöjään. Varmasti tämäkin vaikuttaa ainakin joihinkin. Aiempina vuosina monet käytti tramppaa ilman verkkoa ja kun uutsioitiin tapaturmamääristä niin yllättäen verkonmyynti kasvoi hurjasti. Tämäkin uutinen voi vaikuttaa siten että yhä useampi antaa hyppiä vain yhden kerrallaan, jolloin todellakin saatetaan välttyä monelta tapaturmalta.
Ei siihen turvallisuuden parantamiseen tarvita mitään "tutkimusta" että jos trampoliinissa tulee alas niskat edellä niin käy huonosti. Tämän tietää jokainen. Tällainen on 0-tutkimusta. Tietysti se lisää trampoliiniturvallisuutta kun uutiset sitten toistaa tämän 0-tutkimuksen tuloksia että trampoliinissa voi käydä huonosti jos hölmöilee.
Mutta tämä on tehotonta ja verorahoja haaskaava tapa lisätä trampoliiniturvallisuutta. Siihen ei mitään tutkimusta tarvita että hyppiessä voi käydä huonosti jos tulee väärin alas ja menee niskat nurin tms. Niitä tapauksia löytyy sairaaloista tutkimattakin. Jos haluaa tehokkaasti lisätä ihmisten tietoisuutta trampoliinien turvallisuusriskeistä niin 0-tutkimuksen sijaan rahat pitäisi suunnata mainoskampanjoihin missä hyppimisturmissa vammautuneiden tarinoita tuodaan ihmisten tietoisuuteen. Joku ohimenevä "89%" uutinen ei hetkauta ketään. Mainoksessa rullatuolissa lykittävä lapsi/nuori saattaa hetkauttaakin.
Tämä alkaa olla niin persaukinen maa että niitä käytettävissä olevia resursseja pitäisi aikuisten oikeasti alkaa suunnata järkevästi siihen mihin haluaa vaikuttaa.
Totta kai tarvitaan. Kun turvallisuutta halutaan parantaa, pitää selvittää juuri ne syyt, jotka onnettomuuksiin johtavat, eikä summan mutikassa sohia. Juuri näin nämä asiat toimivat.
Onnettomuusriski on samaa luokkaa.