Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
!!!!!!! Helsingin Sanomat: Koululaisten matematiikantaidot ruosteessa. Elinkeinoelämälle vakava vaara !!!!!!!!
Suomalaista osaamista
30.05.2016 |
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1464324229748
Onkohan tässä käynyt niin, että ulkomaankielet ja kansainvälisyys on sokaissut ihmiset ja matemaattiset taidot ovat täysin unohtuneet. Tietysti kieltenopiskelu on mukavuushaluiselle nykykoululaiselle helppo oikotie laiskuuteen, koska siinä riittää asioiden muistaminen. Matematiikka taasen vaatii asioiden ymmärtämistä - älykkyyttä - ja uudet asiat rakentuvat aiemmin opitun päälle. Siksi matemaattiset taidot romahtavat, jos perusta ei ole kunnossa. Korkeakouluopiskelijan tie kenttäteorian kursseilla on kivinen, jos matematiikassa kaikki ei ole mennyt putkeen.
Matematiikka on pirun tärkeä oppiaine: sitä tarvitaan mm. fysiikassa, sähkö-, kone- ja ohjelmistotekniikassa sekä talous- ja lääketieteessä.
Miettikääs miten noloa on, että työhaastattelussa kielitaitoiseksi suupaltiksi osoittautunut koodari ei osaa mallintaa edes lineaarisia systeemejä matemaattisesti ja tarkastella niiden stabiilisuutta ja vasteita.... Hän kompastuu ennen kuin ehtii saada ensimmäistäkään riviä koodia aikaiseksi.
Nykyään jokaisessa firmassa on kielitaitoisia tusinassa kolmetoista, mutta matemaattisia osaajia saa hakemalla hakea. Suomen elinkeino elämä on vakavassa vaarassa, kun tarjolla on vain "kielitaitoisia selittelijöitä".
Kommentit (30)
En tajua miksi tuosta jauhetaan jatkuvasti. Ihan kuin matemaattisella osaamisella saisi töitä
T. työtön matemaatikko, FM
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan matikkaa on inhottu.
Tossa jutussa oli se mielenkiintoinen kohta että ala-asteella aina joka luokka ylöspäin matikka alkaa inhottaa enemmän ja enemmän.
Mulla oli niin ja sitten lukion viimesellä se inho oli huipussaan
Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...
Vakavasi puhuen, ruotsin kieltä voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin matematiikkaa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita.
Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.
"Luokassa oli kymmeniä nuoria, joilla oli unelma."
Tämähän se ongelma onkin...
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi tuosta jauhetaan jatkuvasti. Ihan kuin matemaattisella osaamisella saisi töitä
T. työtön matemaatikko, FM
Joo. Pontti onkin siinä että pitää valita oikea ala esim. dippa -inssi. Tästähän ei viitsitä mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...
Vakavasi puhuen, ruotsin kieltä voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin matematiikkaa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita.
Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.
Sori vaan mutta suomalainen ei tarvitse sitä ruotsia missään. Ei edes Ruotsissa koska yhtään kansainvälisemmän teknisen alan työkieli on englanti.
Opetuksessa on jotain vikaa jos matikka ei kiinnosta eikä sitä opita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenwanhaan osaajia olivat vain ne jotka osasivat, myös ummehtuneita asioita kuten matematiikka, jota kuitenkin tarvitaan analyysin ja suunnittelun välineenä alalla kuin alalla.
Nykyisin taas jokainen haluaa kuvitella olevansa osaaja ja kun sitten opinnot alkavat yskiä kun pitäisi ihan aikuisten oikeasti osata, myös matematiikkaakin, eikä eväät riitä niin alkaa ahdistaa. Ja vika on tietysti matematiikassa eikä omassa "osaamisessa".
AP:lle tiedoksi, että samaan aikaan myös kielivalikoima on supistunut, eli nuoret opiskelevat enää lähinnä englantia ja ruotsia.
Enemmän minä näkisin ongelmana koulujen resurssien leikkauksen ja tietyn vääränlaisen koulutusdemokratian ihannoinin; kaikki on saatava läpi kursseista ja mikään ei saa olla liian vaikeaa/ monimutkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...
Vakavasi puhuen, ruotsin kieltä voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin matematiikkaa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita.
Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.
Sori vaan mutta suomalainen ei tarvitse sitä ruotsia missään. Ei edes Ruotsissa koska yhtään kansainvälisemmän teknisen alan työkieli on englanti.
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä - älä vain järkyty - mutta meillä muilla ihmisillä on muutakin elämää kuin liike-elämää.
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Kouluihin tarvitaan kuria, järjestystä ja haasteita. Nykyään lukion voi käydä kädet taskussa osaamatta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi tuosta jauhetaan jatkuvasti. Ihan kuin matemaattisella osaamisella saisi töitä
T. työtön matemaatikko, FM
Joo. Pontti onkin siinä että pitää valita oikea ala esim. dippa -inssi. Tästähän ei viitsitä mainita.
Matematiikassa on usein se, että siitä joko pitää todella paljon tai sitten sitä inhoaa oikein antaumuksella. Suomessa(kin) enemmistö kuuluu nykyään jälkimmäiseen ryhmään.
DI ei ole mikään varma työllistyminen, vaikka tietyn alan DI:t ovatkin haluttuja ja arvostettuja. Suurin osa matematiikasta kiinnostuneista suuntaa juuri insinöörikoulutukseen, vaikka matemaattisia taitoja tarvitaan kyllä muuallakin. En suosittele matematiikkaa pääaineena vaan suosittelen alaa, joka soveltaa matematiikkaa mutta ei ole kovin suosittu matemaatikasta kiinnostuneiden keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...
Vakavasi puhuen, ruotsin kieltä voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin matematiikkaa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita.
Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.
Sori vaan mutta suomalainen ei tarvitse sitä ruotsia missään. Ei edes Ruotsissa koska yhtään kansainvälisemmän teknisen alan työkieli on englanti.
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä - älä vain järkyty - mutta meillä muilla ihmisillä on muutakin elämää kuin liike-elämää.
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Käytännössä kaikki tapaamani suomenruotsalaiset ovat osanneet suomea aivan hyvin että on saatu asioitua. Pakkoruotsin puolustelu osana Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta on ABSURDIA. Omituinen jäänne se vain on. Missään muussa kehittyneessä maassa ei alle 5% vähemmistö pompota loppua 95%ia kuin meillä täällä ja pakota muita opiskelemaan kieltään jota suurin osa opiskelijoista ei tule koskaan tarvitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...
Vakavasi puhuen, ruotsin kieltä voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin matematiikkaa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita.
Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.
Sori vaan mutta suomalainen ei tarvitse sitä ruotsia missään. Ei edes Ruotsissa koska yhtään kansainvälisemmän teknisen alan työkieli on englanti.
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä - älä vain järkyty - mutta meillä muilla ihmisillä on muutakin elämää kuin liike-elämää.
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Käytännössä kaikki tapaamani suomenruotsalaiset ovat osanneet suomea aivan hyvin että on saatu asioitua. Pakkoruotsin puolustelu osana Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta on ABSURDIA. Omituinen jäänne se vain on. Missään muussa kehittyneessä maassa ei alle 5% vähemmistö pompota loppua 95%ia kuin meillä täällä ja pakota muita opiskelemaan kieltään jota suurin osa opiskelijoista ei tule koskaan tarvitsemaan.
Muiden maiden hölmöyden vuoksi meidän ei tarvitse muuttaa omaa hyvää systeemiämme, jota Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Espanjan vähemmistöt ihailevat ja pitävät esikuvana omalle oikeustaistelulleen. Meidän järjestelmäämme on julkisesti kehunut mm. nobelisti Czeslaw Milosz. Se on kaikille kunnon suomalaisille isänmaallisen ylpeyden aihe.
Sivistymättömät murjaanit, kuten ranskalaiset, englantilaiset ym. eivät kohdenna resurssejaan oikein. Tämä johtuu pitkälti valtiokoneiston konservatiivisuudesta ja siellä esiintyvästä rasistisesta vihamielisyydestä vähemmistöjä kohtaan. Näin on asianlaita ennen muuta Ranskassa, joka on Euroopan vähemmistöpolitiikan häpeäpilkku.
Matematiikan hehkuttaminen suosii vain niitä autistisia "neroja" jotka eivät sitten oikein muuta osaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Sivistymättömät murjaanit, kuten ranskalaiset, englantilaiset ym. eivät kohdenna resurssejaan oikein.
Teistä kehkeytyi vakavailmeinen kuoliaaksinaurattaja.
Joo noilla maillahan menee niin kovin surkeasti ja kaikki etupäässä sen takia ettei englantilaisille ja ranskalaisille pakko-opeteta ruotsia.
Tän on kyllä huomannut, että matematiikka ei kauhean hyvin luista. Itse kirjoitin ylioppilaaksi nyt keväällä, mullakin se matematiikka oli heikoin aine, arvosana A. Eli siis vastaa vitosta 4-10 asteikolla. Parempi arvosana jäi ainoastaan pisteen päähän.
Taustana sen verran, että kirjoitin amiksen pohjalta, eli valtaosa lukiomatematiikasta ei ollut tuttua. Opiskelin itsenäisesti, olen laiska ja ilman patistusta harjoitteleminen oli todella vähäistä. Siitä huolimatta tuli noinkin "hyvä" arvosana. Ja kun valtaosa kirjoittajista kuitenkin käy sitä lukiota 3 vuotta, ja opettajat potkii perseelle, niin luulisi matematiikankin taittuvan paljon nykyistä paremmin.
Koska ymmärsin miten heikkoa kyseisen aineen osaaminen tällä hetkellä on ja kuinka helppoa siitä olisi repiä oikeasti hyvä arvosana, otin itseäni niskasta kiinni ja oikeasti aloin lukemaan ajatuksella matikan kirjoja, tavoitteena nostaa tuntuvasti arvosanaa syksyllä. Jollei äkillistä tasonnostoa tapahdu, niin joku E olisi melko realistinen tavoite.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan hehkuttaminen suosii vain niitä autistisia "neroja" jotka eivät sitten oikein muuta osaakaan.
Ei tarvitse olla autistinen että osaa paremmin matematiikkaa kuin muita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi tuosta jauhetaan jatkuvasti. Ihan kuin matemaattisella osaamisella saisi töitä
T. työtön matemaatikko, FM
Joo. Pontti onkin siinä että pitää valita oikea ala esim. dippa -inssi. Tästähän ei viitsitä mainita.
No kaveri valmistui Aallosta dippainssiksi ja se on ihan yhtä lailla työttömänä. Eikä niillä tarvitse kauheasti osata matikkaa, riippuu toki tutkinto-ohjelmasta. Tefyllä vähän eri juttu kuin vaikka kemialla
Alue: Aihe vapaa
Niin kielissähän ei yhtään mitään opita edellisen tiedon päälle...
Alapeukku aloituksellesi, koska et osaa kertoa yhden asian tärkeydestä halventamalla samalla jotain toista.