Herranjestas, tajusin yhtakkia, etta olen naimisissa, mulla on kaksi lasta mieheni kanssa ja asuntolainaa. Missa valissa taa kaikk on tapahtunut?
Tapasimme opiskelijoina, muutettiin yhteen (kun siinä säästi rahaa). No, päätettiin tehdä lapsi. Aateltiin, että kai tässä naimisiinkin vois mennä ja sen asunnonkin ostaa, kun ollaan valmistuttukin. Ja toinen lapsi hetken päästä.
En käsitä, miten tää kaikki on tapahtunut. En ymmärrä. Olen jotenkin vain ajelehtinut ja tehnyt asioita... Olen kyllä todella onnellinen, rakastan miestäni ja elämääni.
Silti tulee välillä tunne, että kuka mä oikein olen ja kuka toi outo mies tuossa on, jonka kanssa mä olen kymmenisen vuotta ollut ja lapsiakin hankkinut.
Kommentit (5)
Mutta just tuo tunne, että onko tää mun elämä ja kuka noi lapset on tänne tilannut, miten tää kaikki tapahtu ymym.. Käy " kriisi" rauahssa ja hyvin läpi, ole itelles rehellinen ja koita päästä sinuiksi asioiden kanssa tai vaihtoehtosesti tee asioille jotain :)
Noita tunteita tulee aina joskus ajoittain: sitä elää elämäänsä ja jossain seesteisessä välissä huomaa pysähtyä miettimään, mitä on tapahtunut.
Minä havahdun toisinaan ajattelemaan; Varjele, meillä on kaksoset = )
Niin ainutlaatuista tuokin.
Tuttu tunne muutenkin että yhtäkkiä tajuan että minulla on monta lasta, olen naimisissa ja asumme omassa talossa. Missä välissä kaikki tämä on tapahtunut.
tämä asuntohan on ihan aikuisten ihmisten koti. Ja että oikeasti, nuo lapset täällä ovat MINUN lapsiani.
Olen tosi onnellinen, ei siinä mitään ja lapset ihania. Mutta viikoittain sitä kuitenkin katselee omaa elämäänsä, että ai näin se menikin tämä. Ja ihmeissään myös lapsia: tuollaisiako ne ovat, niin paljon ihmeellisempiä ja rakkaampia kuin olisi ikinä uskonut. Ja ennen kaikkea niin omanlaisiaan, eivät todellakaan kopioita minusta ja miehestäni.
Mullekin on siunaantunut mies, pari lasta ja liuta eläimiä jostain. Kohta lapsia on jo kolme. Joskus sitä vaan havahtuu todellisuuteen sellaisella tasolla mihin normaalisti ei pysty. Ihan kuin heräisi jostain unesta tai sumu hälvenisi hetkeksi ja kaikki olisi ihan kirkasta.
Miehen kanssa tuli 4vuotta täyteen, on omakotitalo, 2 lasta ja koira. Elämä on tasaisen leppoisaa ja kaikki on hyvin. Minä kotiäitinä ja mies hyvinpalkatussa työssä. Ehkäisy jätettiin ja kolmatta lasta yritämme. Sitä on välillä hyvä pysähtyä miettimään mitä kaikkea on elämässä saavuttanut. Minä olen todella onnekas, kaikki hyvin kaikilta elämän saralta. :)