Syy miksi varakkaan perheen taapero ei ole kotihoidossa?

Juu et varmaan halua tuomita.. tekstistäsi oikein huokuu suvaitsevaisuus ja ymmärtäväisyys :D

Ehkä he eivät halunneet jäädä kotiin. Monet fiksut ihmiset viihtyvät työtehtävissään ja kaipaavat takaisin töihin. 

Pidempi poissaolo työelämästä tipauttaisi kotiin jäävän vanhemman urakehityksestä. 

Mitähän se sinulle kuuluu?

Tein samoin. Mulle taas parisuhde tuleekin ykkösenä uran jälkeen. Kun on rahaa, niin aikaa toteuttaa itseään työn ja muun parissa sekä hoitaa suhdetta enemmän.

Ap, vastasit jo itse kysymykseesi omassa tekstissäsi. Siinä oli jo hyviä perusteluja kerrakseen.

Ei haluta jarruttaa urakehitystä. Tai sitten on lainaa sen verran, että ihan oikeasti tekee tiukkaa taloudellisesti. Itsekin olen saman huomannut, että köyhimmät jää kotiin pitkäksi aikaa, kun varakkaat palaavat töihin nopsalla tahdilla. En minäkään halua tuomita, vaikka itse kyllä pitäisin kotona mieluiten kaksivuotiaaksi.

No minä ainakin kuulun tähän porukkaan, joka ei suuremmin viihdy kotona. Minulla on ihana lapsi ja perhe, mutta tarvitsen päiviini muutakin sisältöä, samoin mieheni.

Tähän saa vastata myös he, jotka eivät ole varsinaisesti varakkaita / korkeapalkkaisia, mutta joiden taloustilanne olisi kuitenkin sallinut pidemmän kotihoidon :)

Ap

Minä lääkäri-äiti sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Palasin töihin vasta 3½ vuotta synnytyksen jälkeen. Lapsen laitoin hoitoon, kun hän oli reilu 1 v. En yksinkertaisesti jaksanut.

Kaipasin töihin ja kun mies ei halunnut jäädä kotiin niin hoitoon meni 1v4kk.

Minä rakastan työtäni ja haluan jatkosssakin tehdä sitä. Mieheni samoin.

Siksi, että kunnallinen päivähoito tulee huomattavasti halvemmaksi.

Tein töitä ja opiskelin. Molempia osapäiväisesti, joten lapsi oli hoidossa 1v iästä lähtien 1-5 päivänä viikossa 1-5 tuntia kerrallaan. Ei hän seuraa kaivannut vaan hoitopaikan siksi aikaa, kun minä tein muita juttuja. Vähemmän lapsi lopulta oli minusta erossa kuin tutun kotiäidin lapset omasta äidistään, hänellä kun ei ollut päiväkotipaikkaa lapsilleen vaan mummolat, joihin lapset vietiin säännöllisesti vähintään viikonlopuksi.

Me ollaan hyvin tienaava perhe ja molemmat lapset on menneet hoitoon pieneen yksityiseen päiväkotiin yksivuotiaana. Taloudelliset syyt; koko ajan molemmilla vanhemmilla YT:t niskassa ja pyritään etenemään uralla, jotta työpaikka säilyisi tai saisi helpommin uuden duunin jos potkut tulee. Suomi on nyt niin paska maa työmarkkinoiltaan, että työpaikastaan täytyy pitää kiinni, uusia kun ei niin vaan saadakaan varsinkaan meidän aloilla. Ja jos saa fudut, saa edes parempaa päivärahaa hetken. Ennen kuin joku tulee vinoilemaan että laitetaan raha lasten hyvinvoinnin edelle, kerron jo valmiiksi että voivat oikein hyvin hoidossaan ja mieluummin tarjoan heille lapsuuden, jossa vanhemmat eivät stressaa joka eurosta ja on varaa ruokaan ja asuntolainaan, sekä laittaa säästöön pahan päivän varalle. Sitä köyhyyttä kun on varmasti tarjolla vähän itse kullekin tulevaisuudessa ellei meno Suomessa muutu. Ollaan nyt töissä kun vielä _saadaan_ olla, tulevasta ei tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Minä lääkäri-äiti sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Palasin töihin vasta 3½ vuotta synnytyksen jälkeen. Lapsen laitoin hoitoon, kun hän oli reilu 1 v. En yksinkertaisesti jaksanut.

Ja se oli varmasti myös lapsesi kannalta oikea ratkaisu. Viisas päätös sinulta ja olettaisin että kaikki eivät sinua ymmärtäneet tai tukeneet mutta onneksi pidit pääsi.

Luultavasti äiti-lapsisuhde kehittyi paremmin kuin jos lapsi olisi ollut kotona ja sinä olisit uupunut entisestään ja aivan varmasti (vaikka tiedostamattasikin) purkanut lapseesi turhautumista.

Nyt oli molemmille parasta tuo.

Huhhuh.

Joskus neuvolassa kiinnitetään huomiota tiettyihin asioihin ja ammatti-ihmiset haluavat/laittavat lapsen päivähoitoon vaikka vanhemmat olisivat kuinka varakkaita jos lapsen kehitys on vaarassa kotona.

Esim juuri vanhemman masennuksen takia.

Olen alalla jossa kehitys kehittyy sellaista tahtia että jos on pidempään pois niin onat tiedot auttamatta vanhenee. Sitäpaitsi halusin mennä töihinkin välillä. Ja haluan tarjota lapsille esim lomamatkoja ja kalliita haarrastuksia yms mihin ei olisi varaa jos oltais pidempään kotona. Autokin on aina joskus vaihdettava uudempaan, ja jossain vaiheessa olisi kiva saada asunto jossa oma piha tai kaikille oma huoneet tms. Periaatteessa on hyvinkin varaa olla kotona mutta kaikki tällaiset haaveet sitten siirtyy sen tieltä.

Mies voisi ollakin pidempään kotona, ja olikin viimeisellä Kotihoidontuella melko pitkään, kuopus meni sit 1v 9kk hoitoon 4pvä viikossa 6h kerrallaan, minusta tällaiset hoitopäivät on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin esim se että kituutetaan sinne 3v asti ja sit ei oo varaa enää tehdä osa-aikaista vaan lapset on pakko olla kokopäivähoidossa.

Varakkaissa perheissä arvostetaan työntekoa. Erittäin hyvä kasvualusta lapselle. Oppii työn tekemisen arvon.