Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko vanhemmalla oikeus lapsensa omaisuuteen?
25.05.2016 |
Tuli mieleen tuosta hevoslehtiketjusta.
Onko vanhemmalla oikeus kajota lapsensa omaisuuteen? Saako vanhempi lainata asioita ilman lupaa (esim. lukemista tai vaatteita), käyttää ilman lupaa (esim. rahaa, välipaloja, hygieniatuotteita) tai muutoin kohdella, kuin omaansa? Entä saako vanhempi esim. uskonnollisista syistä hävittää lapsensa omaisuutta, esimerkiksi fundamentalistikristitty hävittäisi hevarilapsen hevi-aiheisia asioita tai fundamentalistiateisti hävittäisi lapsen Raamatun ja ristikaulakorun?
Vaikuttaako vanhemman oikeuteen se, onko lapsen omistaman asian alunperin ostanut vanhempi, lapsi itse tai joku muu? Entä onko sillä väliä, kysyykö vanhempi ensin luvan ja sitten kajoaa omaisuuteen ilman lupaa, vai kajoaako omaisuuteen kysymättä ensin lupaa?
Olen siinä käsityksessä, että vanhempi ei saa aiheuttaa lapselleen huomattavaa taloudellista vahinkoa, eli ei saa esimerkiksi käyttää lapsen rahoja, jos lapsi on saanut perinnön. Oletetaan kuitenkin, että tässä on kyse omaisuudesta, jolla ei ole huomattavaa rahallista arvoa. Oletetaan myös, että vanhemman ja lapsen välillä EI ole mitään yleistä jakamissuhdetta niin, että molemmat tietäisivät saavansa lainailla ja käyttellä toistensa tavaroita ilman, että toinen siitä pahastuu.
Osaako joku vastata siihen, mitä laki tästä sanoo? Entä mitä mieltä olette tästä moraalisesti?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Kirpparit on ainakin täynnä lastenvaatteita ja leluja. Tuskin ainakaan kaikkia rahoja lapsille tilitetään. Monesti vielä kuulee myyjän mainostavan, että myy lapselta salaa, kun ei enää leiki kyseisellä lelulla, mutta haluaisi säilöä.
Onhan ne. Kuinkahan suuren osan kuvittelet olevan lapsen itse ostamaa? Lapsen omaisuus on sitä, jonka on itse hankkinut esim. kesätyörahoilla tai saanut perintönä. Niihin aikuisella ei ole oikeutta. Mutta jotkut pieneksi käyneet vaatteet nyt eivät ole millään muotoa lapsen työllään hankkimaa omaisuutta.
Tietysti lapsen rakkaiden lelujen tai vaatteiden myyminen salaa pois on aikuiselta ikävä temppu, mutta oikeushan aikuisella kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirpparit on ainakin täynnä lastenvaatteita ja leluja. Tuskin ainakaan kaikkia rahoja lapsille tilitetään. Monesti vielä kuulee myyjän mainostavan, että myy lapselta salaa, kun ei enää leiki kyseisellä lelulla, mutta haluaisi säilöä.
Onko vaatteet tai esim. huonekalut joita vanhemmat ovat ostaneet lapsen omaisuutta vai lainalla hänellä?
Toisaalta luulen että rahaa käytetää uusiin.
Mä näkisin asian niin, että tavalliset käyttövaatteet ja lelut, jotka olen ostanut, on mun omaisuutta kun puhutaan pienestä pienestä lapsesta, ja voin ne myydä, jos lapsi ei ole niihin kiintynyt. Eri asia sellaisen tavaran kohdalla, mikä on lapselle tärkeä.
Lapsen lahjaksi saamaa rahaa tai tavaraa mulla ei tietenkään ole oikeutta käyttää tai hävittää.
Isomman lapsen kanssa voidaan sitten yhdessä katsoa, mikä tavara lähtee pois ja lapsi saa pitää niistä saadun rahan, jos tavara menee myydyksi. Poislukien käyttövaatteet, jotka voin myydä ja ostaa niistä saaduilla rahoilla lapselle uusia vaatteita, esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska mä oon se, joka vastaa lelujen ja muun irtaimiston varastoinnista, mulla on myös oikeus laittaa tavaraa pois. Jos se ei sovi, ei sitten osteta uuttakaan tavaraa. Toki isompien lasten kohdalla voidaan sitten yhdessä miettiä, mitä säästetään ja mitä ei, mutta pieniltä lapsilta en ala kysellä.
Eli koska taloyhtiö vastaa yhteisist varastotiloista, saa sieltä myydä kaiken?
Varastoinnilla ja omistuksella ei ole sellaista yhteyttä, joka antaisi sinulle oikeuden myydä tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirpparit on ainakin täynnä lastenvaatteita ja leluja. Tuskin ainakaan kaikkia rahoja lapsille tilitetään. Monesti vielä kuulee myyjän mainostavan, että myy lapselta salaa, kun ei enää leiki kyseisellä lelulla, mutta haluaisi säilöä.
Onhan ne. Kuinkahan suuren osan kuvittelet olevan lapsen itse ostamaa? Lapsen omaisuus on sitä, jonka on itse hankkinut esim. kesätyörahoilla tai saanut perintönä. Niihin aikuisella ei ole oikeutta. Mutta jotkut pieneksi käyneet vaatteet nyt eivät ole millään muotoa lapsen työllään hankkimaa omaisuutta.
Tietysti lapsen rakkaiden lelujen tai vaatteiden myyminen salaa pois on aikuiselta ikävä temppu, mutta oikeushan aikuisella kyllä on.
Myös lahjat ovat lapsen omaisuutta sekä ihan kaikki viikkorahalla (lahja sekin) ostettu. Minulla ei ole oikeutta myydä pois dementikkoäitini lahjaksi saamia tavaroita, mistä ihmeestä tulee oikeus myydä lapseni saamat lahjat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kanattaa muistaa, että koska niin monen mielestä lapsen huonekalut tai vaatteet eivät ole hänen omiaan, niin lapsella ei ole mitään velvollisuutta niiden suhteen. Vaatteita ei tarvitse viedä pyykkikoppaan, koska ne vaatteet ovat vanhempien omistuksessa. Tavaroita ei tarvitse kerätä lattialta, koska se kaikki roinahan on vanhempien, ei lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Kanattaa muistaa, että koska niin monen mielestä lapsen huonekalut tai vaatteet eivät ole hänen omiaan, niin lapsella ei ole mitään velvollisuutta niiden suhteen. Vaatteita ei tarvitse viedä pyykkikoppaan, koska ne vaatteet ovat vanhempien omistuksessa. Tavaroita ei tarvitse kerätä lattialta, koska se kaikki roinahan on vanhempien, ei lapsen.
Sinun ei tarvitse pitää vuokra-asuntoasi kunnossa koska asunto ei ole sinun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanattaa muistaa, että koska niin monen mielestä lapsen huonekalut tai vaatteet eivät ole hänen omiaan, niin lapsella ei ole mitään velvollisuutta niiden suhteen. Vaatteita ei tarvitse viedä pyykkikoppaan, koska ne vaatteet ovat vanhempien omistuksessa. Tavaroita ei tarvitse kerätä lattialta, koska se kaikki roinahan on vanhempien, ei lapsen.
Sinun ei tarvitse pitää vuokra-asuntoasi kunnossa koska asunto ei ole sinun?
Ei tietenkään. Tahallaan en saa hajottaa mitään, mutta ei minulla ole velvollisuutta hankkia uutta jääkaappia hajoneen tilalle tai vaihtaa auringonhaalistaman tapetin tilalle uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanattaa muistaa, että koska niin monen mielestä lapsen huonekalut tai vaatteet eivät ole hänen omiaan, niin lapsella ei ole mitään velvollisuutta niiden suhteen. Vaatteita ei tarvitse viedä pyykkikoppaan, koska ne vaatteet ovat vanhempien omistuksessa. Tavaroita ei tarvitse kerätä lattialta, koska se kaikki roinahan on vanhempien, ei lapsen.
Sinun ei tarvitse pitää vuokra-asuntoasi kunnossa koska asunto ei ole sinun?
Ei tietenkään. Tahallaan en saa hajottaa mitään, mutta ei minulla ole velvollisuutta hankkia uutta jääkaappia hajoneen tilalle tai vaihtaa auringonhaalistaman tapetin tilalle uutta.
Ei tarvitse ei, mutta sinulla on kuitenkin vastuu huolehtia siitä jääkaapista, ettei se hajoa siivoamattomuuden ja laiminlyönnin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, oikeudellisesti vanhemman ostama tavara pysyy vanhemman ostamana, vaikka se olisikin lapsen käytössä. Mutta perintö ja lapsen muilta saamat rahalahjat ja vaikkapa kesätyörahat ovat lapsen omaisuutta. Niitä on kuitenkin oikeudellisesti käytettävä lapsen elatukseen, jos esim, perhe hakee toimeentulotukea, eli eivät ne ole siinä mielessä "suojattuja".
Toinen juttu on sitten se, mikä on moraalisesti oikein. Minusta lapselle ostettu tavara on lapsen päätäntävallassa. En myisi tai lainaisi niitä eteenpäin lupaa kysymättä. Mutta jos lapsi ei jotain enää käytä, eikä sillä ole hänelle sentimentaalista arvoa, tavara pitäisi kaiken järjen mukaan olla kierrätettävissä, ja siitä saadut myyntitulot voidaan käyttää lapsen uusien tarpeiden rahoittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanattaa muistaa, että koska niin monen mielestä lapsen huonekalut tai vaatteet eivät ole hänen omiaan, niin lapsella ei ole mitään velvollisuutta niiden suhteen. Vaatteita ei tarvitse viedä pyykkikoppaan, koska ne vaatteet ovat vanhempien omistuksessa. Tavaroita ei tarvitse kerätä lattialta, koska se kaikki roinahan on vanhempien, ei lapsen.
Sinun ei tarvitse pitää vuokra-asuntoasi kunnossa koska asunto ei ole sinun?
Ei tietenkään. Tahallaan en saa hajottaa mitään, mutta ei minulla ole velvollisuutta hankkia uutta jääkaappia hajoneen tilalle tai vaihtaa auringonhaalistaman tapetin tilalle uutta.
Ei tarvitse ei, mutta sinulla on kuitenkin vastuu huolehtia siitä jääkaapista, ettei se hajoa siivoamattomuuden ja laiminlyönnin takia.
Käytännössä ei ole, koska vuokranantajan pitäisi kyetä osoittamaan tekoni tahallisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanattaa muistaa, että koska niin monen mielestä lapsen huonekalut tai vaatteet eivät ole hänen omiaan, niin lapsella ei ole mitään velvollisuutta niiden suhteen. Vaatteita ei tarvitse viedä pyykkikoppaan, koska ne vaatteet ovat vanhempien omistuksessa. Tavaroita ei tarvitse kerätä lattialta, koska se kaikki roinahan on vanhempien, ei lapsen.
Sinun ei tarvitse pitää vuokra-asuntoasi kunnossa koska asunto ei ole sinun?
Ei tietenkään. Tahallaan en saa hajottaa mitään, mutta ei minulla ole velvollisuutta hankkia uutta jääkaappia hajoneen tilalle tai vaihtaa auringonhaalistaman tapetin tilalle uutta.
Ei tarvitse ei, mutta sinulla on kuitenkin vastuu huolehtia siitä jääkaapista, ettei se hajoa siivoamattomuuden ja laiminlyönnin takia.
Käytännössä ei ole, koska vuokranantajan pitäisi kyetä osoittamaan tekoni tahallisuus.
Itsestäänkö se paskakerros sinne jääkaappiin ilmestyy ja homehduttaa koko kaapin?
Onneksi et ole minun vuokralaiseni.
Huoltajalla tai edunvalvojalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia. Jos asunto/huone on sotkuinen ja eikä henkilö itse kykene tekemään päätöksiä esim. siitä mitä tavaroita hävitetään ym.
Isoimmissakin asioissa huoltaja voi tehdä päätöksiä huollettavan puolesta viimekädessä oikeus päättää siitä onko vaikka asunnon myynti huolettavan edun vastaista ja onko myyjä korvausvelvollinen. En oikein jaksa uskoa että vaatteiden tai lehtien kohdalla korvaus velvollisuutta olisi.
Alue: Aihe vapaa
Meillä lapsi osallistuu päätöksiin, kun luovutaan vanhoista vaatteista tai leluista. On hyvä oppia, että turhasta voi luopua. Äitini ei pienenä saanut päättää tavaroistaan, ja hänestä tuli hamstraaja. En halua tuota kohtaloa lapselleni.