Oudoin työhaastattelutilanne ikinä

Minulle muistuu mieleen haastattelu liki parinkymmenen vuoden takaa, silloinkin työpaikat olivat vähissä ja tavallisen duunarin paikkaankin oli tungosta. Olin siis onnekas ja pääsin haastatteluun vaikka olinkin jo liki nelikymppinen, siis jo vanha ukko ainakin omasta mielestäni. Haastattelijana oli nuorehko insinööri, se, että hän oli nainen ei ole merkityksellistä.  Alusta asti minusta tuntui, että häntä jännitti, minua ei, olinhan jo monessa liemessä keitetty ukko, hän kyseli niitä näitä ja haastattelu oli enemmänkin juttelua. Lopulta hän tunnusti, ettei ole koskaan ennen haastatellut ketään töihin pyrkivää eikä tiennyt mitä pitäisi kysyä, muistiinpanoja hän silti teki koko ajan. Lopulta kävi niin, että minä vein koko haastattelua, kerroin kaikkea mitä hän ei osannut kysyä ja neuvoin mitä kannattaa kirjoittaa muistiin. Pääsin töihin ja tulimme neiti insinöörin kanssa erinomaisesti toimeen, hän hallitsi oman alansa täydellisesti eikä kainostellut pukeutua tarvittaessa työhaalareihinkaan.  Valitettavasti sekään työpaikka ei jäänyt pitkäaikaiseksi, taloudelliset ja tuotannolliset syyt...

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiinkö siellä palikkatestissä se perinteinen jäätävä kysymys: Oletko koskaan harkinnut floristin ammattia?

Noissa työhaastatteluissa hakija on kyllä aika suojaton. Minne esim. voi valittaa, jos haastattelija kyselee asiattomia, mm. henkilökohtaisuuksia. Johonkin harrastusta koskevaan vielä saattaisin vastatakin, mutta en esim. poliittista kantaa koskevaan.

Oikeastiko tuota floristia kysytään? Miksi, mitä siitä voi päätellä onko harkinnut vai ei :O

Mitä siihen floristikysymykseen pitää vastata?

Mä itse asiassa kerran sitäkin harkitsin, en ammattina, vaan että saiskohan kesätöitä floristina, jos ei ole koulutusta, mutta puutarha-alan kokemusta kyllä.

Puutarha-ala on taaksejäänyttä elämää, mutta siis miten floristikysymykseen pitää vastata? :D

Vierailija kirjoitti:

Mitä siihen floristikysymykseen pitää vastata?

Mä itse asiassa kerran sitäkin harkitsin, en ammattina, vaan että saiskohan kesätöitä floristina, jos ei ole koulutusta, mutta puutarha-alan kokemusta kyllä.

Puutarha-ala on taaksejäänyttä elämää, mutta siis miten floristikysymykseen pitää vastata? :D

Käsittääkseni floristi-kysymys on kliseinen kysymys sivarista, jolla pyrittiin selvittämään, onko sivarilla taipumuksia homoseksuaalisuuteen. Eli jos harkitsee uraa floristinina > on naismainen > on homo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siihen floristikysymykseen pitää vastata?

Mä itse asiassa kerran sitäkin harkitsin, en ammattina, vaan että saiskohan kesätöitä floristina, jos ei ole koulutusta, mutta puutarha-alan kokemusta kyllä.

Puutarha-ala on taaksejäänyttä elämää, mutta siis miten floristikysymykseen pitää vastata? :D

Käsittääkseni floristi-kysymys on kliseinen kysymys sivarista, jolla pyrittiin selvittämään, onko sivarilla taipumuksia homoseksuaalisuuteen. Eli jos harkitsee uraa floristinina > on naismainen > on homo.

Voi hyvänen aika! Jos mies on estetiikantajuinen/kaipuinen/luova, osaa hahmottaa ja suunnitella asioita ja vielä käytännössä toteuttaa ne on homo :O ei siis mitenkään arvottaen homoja/heteroita, vaan järkyttyen tuosta logiikasta!

Minä hain nuorena ensimmäistä kesätyöpaikkaa, ja haastattelija kysyi aiemmasta työkokemuksesta. Sitä ei ollut, joten hän alkoi vittuilemaan jotain "jaa, on sitten maattu kotona vanhempien rahoilla vai?" Olin silloin 18 ja hakenut joka kesä lukion ekasta asti töitä, mutta kun ei ollut mitään sukulaisten firmoja joihin olisi voinut päästä, niin alaikäisenä aika mahdotonta päästä mihinkään. Tuntui todella ikävältä tuo vittuilu, kun yritti ja yritti mutta mihinkään ei päässyt. Yllättäen en saanut paikkaa.

Olin rekryfirman haastattelussa, kun hain huoltoasemalle osa-aikaiseksi iltamyyjäksi. Minulta tivattiin yksityiskohtaisesti opintojeni sisältöä, ja opiskelin siis valtiotieteellisessä. Haastattelija ei millään uskonut, että meillä on aika vähän pakollisia läsnäoloja valtsikassa ja intti, etten jaksa tehdä iltatöitä opintojen lisäksi. Toinen suuren suuri ongelma oli, että en varmasti jaksaisi autottomana kulkea 2 km työmatkaa pyörällä tai kävellen. :D Lisäksi haastattelija oli harmissaan, etten ollut englannin, ruotsin ja saksan lisäksi opiskellut espanjaa tai ranskaa. Ne olivat hänen mielestään hienoja ja hyödyllisiä kieliä.

En saanut töitä, mutta kuukautta myöhemmin käväisin kyseisellä huoltsikalla ja kauppias itse oli töissä. Kysäisin, sattuisiko töitä olemaan tarjolla ja kauppias sanoi, että voisi jotain ollakin. Hän haastatteli minua seuraavana päivänä muutaman minuutin ja ilmoitti, että tervetuloa töihin.

Myöhemmin kerroin kauppiaalle vuokrafirman haastattelusta ja hän kihisi kiukusta kuullessaan, millasille törpöille oli rekrytointinsa uskonut. Sanoi vielä, että kaikki vuokralafkan kautta tulleet työntekijät olivat olleet täysiä katastrofeja.

"mitä sun lapset harrastaa?" " olet kai naimisissa?" "montako kilometriä työmatka" - asiantuntijan tehtäviin 10v kokemuksella

"vanhempien ammatit?" " kerro vitsi" - puhelinmyyntiin ( pitää katsos olla yrittäjä perheestä että pystyy puhelinmyyntiin), vitsillä Giganttiin, en päässyt. 

Minulta on kysytty jopa appivanhempien ammatit. Ja tietenkin, kun haastattelijalle (joka oli puljun pomo) selvisi avoliittoni, tuli kyselyä lapsenhankintasuunnitelmista. Kieltäydyin vastaamasta, enkä saanut paikkaa. En ehkä olisi halunnutkaan olla tuollaisen pomon alaisena.

Mitä olet viimeksi tehnyt isäsi kanssa ja milloin?  Öö... Ollut hänen hautajaisissaan 3 vuotta sitten