Vierailija

Nähdään niin harvoin, että olen jättänyt sanomatta. Ja paljon on hyvää, joskus ne sammakot vaan ärsyttävät. Oletetaan, että olen tietynlainen.

Sinä olet niin mukavuudenhaluinen ja laiska ettei sinusta ole asumaan omakotitalossa. (Niin, asuin kyllä 10 vuotta omakotitalossa kunnes kyllästyin välimatkoihin, ei se sitä tarkoita etten pysty siihen halutessani, kyse on valinnoista). Sinä et osaa ajaa autoa, olet niin arka kuski. (Niin, olet viimeksi ollut kyydissäni kun olin parikymppinen teini, nyt on työmatka-ajoa takana yli kymmenen vuotta, ihminen kehittyy). Sinä olet samanlainen kunnes ja se, et nouse aamulla millään ylös. (kyllä minä saatana nousen joka arki-aamu klo 07 seitsemän ylös, ajattelin nyt teillä sunnuntaina nukkua yhdeksään).

Minä en raaski sanoa vaikka lauseet ovat mielessä. Ajattelin pitää tunnelman hyvänä lyhyellä vierailulla. Mutta että pitää ihmisten olla tyhmiä. En viitsi sanoa takaisin mutta monta hyvää tokaisua olisi takataskussa.

Mikä on yleinen linjaus? Sanotteko suoraan vai nielettekö kiukun?

Kommentit (2)

Vierailija

En yleensä sano mitään, vaan annan hiljaisuuden puhua. Saatan kysyä, että joko se paasaaminen loppui, vai vieläko haluat jatkaa tästä aiheesta? Kyllä ne lopulta sen itse tajuavat ja vaihtavat kokonaan puheenaihetta.

Tapaan sukulaisiani vain kerran vuodessa, enkä vapaaehtoisesti anna heille mitään puheenaiheita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla