Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miltä teistä olisi tuntunut 8-vuotiaina, jos vanhempanne olisi lähtenyt lomalle ilman teitä mutta ottanut mukaansa 1-vuotiaan ja isäpuolenne?
22.05.2016 |
Ja te olisitte olleet kotona 10- ja 3-vuotiaiden muiden sisarustenne kanssa (hoitaja paikalla toki). Onko sillä merkitystä, että yksi lapsista otetaan mukaan, vaikkakin on vauva?
Kommentit (38)
No varmaan se otettiin mukaan, koska oli vauva, muuten olisivat menneet kahdenkeskiselle lemmenlomalle, kun hoitajakin oli tiedossa.
Kaikesta sitä voi kateellinen ja katkera aikuinen ihminen olla vielä vuosien päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahalta olisi tuntunut. Lapsi ei näe parempaa syytä ottaa vauva mukaan (hoidon tarve) mutta tajuaa, ettei vauva "nauti" lomasta. Isäpuolikin hiertäisi, kun hänet selkeästi laitetaan tärkeysjärjestyksessä edelle. Jos vauvalla on vielä eri isä kuin itsellä, arvottomuuden ja hylätyksi tulemisen tunne kasvaisivat. Arvatenkaan muut lapset eivät pääsisi millekään muullekaan lomalle?
Eli siis naisella on neljä lasta: 10-vuotias, 8-vuotias, 3-vuotias ja 1-vuotias. Hän lähtee lomamatkalle uuden miehensä ja nuorimman lapsensa kanssa. Ja nyt kysytään, miltä tämä asia tuntuu keskimmäisen kotiin jäävän mielestä. Jaa-a. Varmaan riippuu paljon olosuhteista joihin lapsi jää. Niitä tietämättä ja lasta tuntematta on täysin mahdotonta vastata.
Siis äiti ja isä (vanhempani) ja vielä isäpuoli, tuskin lähtisivät tuolla kokoonpanolla..
No veikkaisin että paskalta olisi tuntunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat ja isäpuoli? Nyt en aivan ymmärrä... Mutta itse asiaan. En olisi tykännyt. Enkä itse nyt vanhempana tykkäisi. Lomaa on rajallisesti (ja useimmiten rahaakin). Vanhempani lomailivat käytännössä vain meidän lasten kanssa. Samalla linjalla olemme mieheni kassakin. Lapset (nyt 15 ja 11) ovat mukana joka reissulla. Joskus olisi ehkä voinut käydä jollain viikonloppureissulla kahdestaankin, mutta ei ole tullut käytyä. Lasten kanssa on kiva reissata! Taas mennään kesällä reissuun yhdessä 3 viikoksi. Jossain vaiheessa ollaan taas tilanteessa, että lähdetään kahdestaan reissuun!
Kannattaa selittää lapsille, mikseivät he päässeet tällä kertaa (!) mukaan. On myös viisasta jotenkin hyvittää heille poisjäänti esim. viemällä lapset omalla retkelle, jonne vauva ei tule. Näin puntit tasaantuvat ja muutkin lapset kokevat olevansa erityisiä ja tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teet noin paljon lapsia, jos sulla ei ole resursseja viedä kaikkia lomalle?
Pahaltahan tuo tuntuu, tuntui minustakin viisivuotiaana kun isäni vei uuden perheensä ja veljeni lomalle mutta minä en saanut mennä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahalta olisi tuntunut. Lapsi ei näe parempaa syytä ottaa vauva mukaan (hoidon tarve) mutta tajuaa, ettei vauva "nauti" lomasta. Isäpuolikin hiertäisi, kun hänet selkeästi laitetaan tärkeysjärjestyksessä edelle. Jos vauvalla on vielä eri isä kuin itsellä, arvottomuuden ja hylätyksi tulemisen tunne kasvaisivat. Arvatenkaan muut lapset eivät pääsisi millekään muullekaan lomalle?
Jos 8-vuotias ei tajua vauvan hoitotarvetta vaikka on toinenkin pikkusisarus aika pieni, niin täytyy olla jotain häikkää jossain... Ja kun kerran kaksi muutakin lasta jää kotiin, ei se isäpuolen mukaan lähteminen vaikuta mitään, sehän on aikuisten matka.
Olisi ollut tyytyväinen, ettei tarvitse mennä lentokoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahaltahan tuo tuntuu, tuntui minustakin viisivuotiaana kun isäni vei uuden perheensä ja veljeni lomalle mutta minä en saanut mennä mukaan.
Sinuna en olisi tekemisissä isäni kanssa.
Oma 8-v rakastaa matkustamista ja odottaa sitä aina kuukausia etukäteen. Voisin kuvitella, että hän ottaisi aika raskaasti jos osa perheestä lähtisi reissuun ja hän jäisi kotiin osan perheen kanssa.
Ei hyvä! 👎
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 10-vuotiaana tosi surullinen, kun mua ei haluttu mukaan ("Olet käyttäytynyt viime aikoina niin huonosti, ettei me oteta sua sinne kiukuttelemaan ja pilaamaan kaikkien muiden lomaa.") ja jouduin tylsistymään tätini luona keskellä metsää sillä aikaa kun muu perhe piti hauskaa etelän lämmössä.
Kun olin teini, äiti matkusteli pikkuveljeni kanssa kaikissa kivoissa paikoissa, mm. Lontoossa, jonne halusin kuollakseni. Syyksi annettiin ymmärtää, että mukaan en kelvannut, koska olin vaikea. Niin, olin vaikeasti masentunut ja minulla oli paha syömishäiriö, mutta asia kuitattiin vain omaksi syykseni ja muiden hauskanpito jatkui.
Ei varmaan tarvitse kertoa, millaiset välit meillä on äitini kanssa nykyään.
No voi vittu!:D
Vanhempani kävivät joskua reissussa ilman koko konkkaronkkaa ja vauvaikäinen lähti lähes aina mukaan, ihan siitä syystä että se oli vauva ja hoitajillekkin helpompi keskittyä meihin muihin. En 8-vuotiaana ollut vauvalle mustasukkainen :D Päästiin kyllä me muutkin reissuun koko konkkaronkka.
Olisi 8-vuotiaana tuntunut pahalta jos esim pari vuotta vanhempi siskoni tai vuotta nuorempi veljeni olisi päässyt pelkästään mukaan, mutta tietäähän sen nyt tyhmempikin lapsi että vauva otetaan mukaan käyttännön syistä. :D
Ihan perusjuttu oikeasti isossa perheessä.
En voi tietää koska en ole 8-vuotias enää. Ja itse en päässyt minnekään lomareissuille ikinä koska meidän perheellä ei ollut varaa matkustaa.
Tuntui kuule ihan helvetin pahalta vaikka kotiin jäi kaikki lapset. Tai ei me kotiin jääty, tungettiin milloin kenenkin sukulaisen hoiteisiin. Joka kerta tunnettiin itsemme muuta kuin tervetulleeksi. Äiti ja isä nautti sillä aikaa etelän lämmöstä tai kivoista kaupunkilomista.
Ikinä en anna oman lapsen kokea samaa pahaa oloa ja nöyryytystä.
Mun isovanhemmat otti jokaisen vuoronmpwrään reissuun
Alue: Aihe vapaa
Iha ok, olivat tosin kahdestaan