Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kukaan ei tykkää musta
22.05.2016 |
Lapsellinen otsikko, mutta niin se on. Ihmiset ei tykkää musta enää. Joihinkin juttuihin kutsutaan kun on pakko, ettei ole ihan syrjimistä. Töissä ei pyydetä lounaalle, eikä sisarukset kutsu kylään. Aina se olen minä joka ottaa yhteyttä. Mies ei kuuntele mitä puhun tai pitää juttujani lapsellisena.
Kaikki alkoi kun lapsi syntyi. En ollut enää kiinnostava, kun en päässyt aina juhlimaan tai brunssille tai makaamaan kaverin lattialle.. Minulla on lapsen ajan ollut kyllä omaakin elämää enkä puhu vain lapsesta. Yritän kuunnella muita ja puhua vähemmän. Mikään ei auta. Jopa työkaverit joilla on lapsia taitavat pitää outona.
Olen tosi yksinäinen ja rikki. Äidistäni on tullut ainoa ystäväni, mutta hän asuu kaukana. En ymmärrä miksei minusta enää pidetä.... Kauheaa kun en kelpaa ihmisille.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko olla vaikka asperger? Enkä sano tätä todellakaan pahalla, mutta tunnistamattoman assin elämä voi olla juuri tuollaista.
Mihinköhän tuollainen väite perustuisi?
Miksi olisin asperger? En siitä paljoa tiedä, mutta ainakin empatiaa tunnen paljon. Lisäksi haluan ihmisille lähinnä vain hyvää.
Ap
Minkähän ikäinen olet ?
Ei työpaikallani yli 45 v naiset käy ulkona lounaalla muiden kanssa.
Eivät ehkä ehdi tai sitten eivät halua ja jaksa.
Ja lapsi kyllä rajaa tuttavapiiriä.
Muilla perheellisillä on kiire kotiin lastensa luokse ja he asettavat tietysti aina perheen omien menojensa edelle. Lapsettomat taas eivät jaksa perheellisten juttuja. Varsinkin jos kärsivät lapsettomuudesta.
Minulla ei juurikaan ole omia kavereita kun en ehdi pitää yhtyettä. En käy muiden kanssa syömässä kun en ehdi enkä jaksa.
Hanki joku harrastus.
Minullakin on ollut tuollaisia jaksoja elämän varrella. Silloin on ollut pakko olla itse aktiivinen ja miettiä, mihin suuntaan halua eri ihmissuhteita kehittää. Vaivannäkö on aina palkinnut. Harmi, ettei siihen ole aina aikaa.
Alue: Aihe vapaa
Mahdatko olla vaikka asperger? Enkä sano tätä todellakaan pahalla, mutta tunnistamattoman assin elämä voi olla juuri tuollaista.