Raskaus 44-vuotiaana, riskit, aborttiko ainoa vaihtoehto??

Tein muutama päivä sitten positiivisen raskaustestin ja tunteet on todella ristiriitaiset. Raskaus ei ollut millään muotoa suunniteltu ja eniten mietityttää oma ikäni ja ne riskit mitä tämän ikäisellä on raskaudessa. Aiemmat raskauteni ovat olleet kaikki melko haastavia/vaikeita enkä jaksais sitä olotilaa ja mahdollista pitkää sairaalassa makoilua enää yhtään kertaa. Toisaalta aborttikin tuntuu todella vaikealta, miten sen sitten oikeasti pystyis tekemään, tappamaan jonkin elävän ihmisen sisältäni? Adoptiokin tietysti olisi yksi vaihtoehto, mutta jotenkin en näe sitä meidän kohdalla vaihtoehtona, kun lapsia on ennestään ja mitä sitä sitten sanoisi tälle lapselle, että miksi hänet on annettu pois, kun kaikki muut lapset ovat saaneet kasvaa ja elää meidän kanssamme?

Taloudellisesti meillä olisi kyllä varaa vielä yhteen (tai kahteen) lapseen, mutta miten sitä jaksaisi taas sen vauva-ajan? Tai sitten sen murrosiän, kun ainakin näiden nykyisten kanssa niin vauva-aika kuin myös murrosikä on ollut todella haastavia. Nuorimmilla ei ole edes vielä kokonaan ohi tuo murrosikä..

Mies on sanonut, että lopullisen päätöksen saan minä tehdä, mutta hän olisi vauvan pitämisen kannalla. Uskon, että tämänkin vauvan kohdalla mies osallistuisi hyvin lasten hoitoon, kuten oli myös näiden nykyisten lasten kanssa.

Meidän lapset ovat nyt 18v, kaksoset (joskin vain toinen enää elossa) 14v ja 13v. Lisäksi viimeisin raskauteni päättyi kohtukuolemaan noin 10v sitten. Oltiin vakaasti päätetty, että lapsia ei meidän perheeseen enää tule viimeisimmän lapsen kuoltua kohtuun. Käytössä on ollut tuplaehkäisy (e-pillerit ja kumi). Mietinnässä on ollut jo useamman vuoden sterilisaatio jommalle kummalle, mutta ei olla saatu tehtyä lopullista päätöstä kummalle se tehtäisiin.