Lue keskustelun säännöt.
Raskaus 44-vuotiaana, riskit, aborttiko ainoa vaihtoehto??
21.05.2016 |
Tein muutama päivä sitten positiivisen raskaustestin ja tunteet on todella ristiriitaiset. Raskaus ei ollut millään muotoa suunniteltu ja eniten mietityttää oma ikäni ja ne riskit mitä tämän ikäisellä on raskaudessa. Aiemmat raskauteni ovat olleet kaikki melko haastavia/vaikeita enkä jaksais sitä olotilaa ja mahdollista pitkää sairaalassa makoilua enää yhtään kertaa. Toisaalta aborttikin tuntuu todella vaikealta, miten sen sitten oikeasti pystyis tekemään, tappamaan jonkin elävän ihmisen sisältäni? Adoptiokin tietysti olisi yksi vaihtoehto, mutta jotenkin en näe sitä meidän kohdalla vaihtoehtona, kun lapsia on ennestään ja mitä sitä sitten sanoisi tälle lapselle, että miksi hänet on annettu pois, kun kaikki muut lapset ovat saaneet kasvaa ja elää meidän kanssamme?
Taloudellisesti meillä olisi kyllä varaa vielä yhteen (tai kahteen) lapseen, mutta miten sitä jaksaisi taas sen vauva-ajan? Tai sitten sen murrosiän, kun ainakin näiden nykyisten kanssa niin vauva-aika kuin myös murrosikä on ollut todella haastavia. Nuorimmilla ei ole edes vielä kokonaan ohi tuo murrosikä..
Mies on sanonut, että lopullisen päätöksen saan minä tehdä, mutta hän olisi vauvan pitämisen kannalla. Uskon, että tämänkin vauvan kohdalla mies osallistuisi hyvin lasten hoitoon, kuten oli myös näiden nykyisten lasten kanssa.
Meidän lapset ovat nyt 18v, kaksoset (joskin vain toinen enää elossa) 14v ja 13v. Lisäksi viimeisin raskauteni päättyi kohtukuolemaan noin 10v sitten. Oltiin vakaasti päätetty, että lapsia ei meidän perheeseen enää tule viimeisimmän lapsen kuoltua kohtuun. Käytössä on ollut tuplaehkäisy (e-pillerit ja kumi). Mietinnässä on ollut jo useamman vuoden sterilisaatio jommalle kummalle, mutta ei olla saatu tehtyä lopullista päätöstä kummalle se tehtäisiin.
Kommentit (41)
Sain viime kesänä vauvan juuri ennen 45-vuotissyntymäpäiviäni, enkä hetkeäkään ole katunut, päin vastoin. Joka hetki olen hirveän kiitollinen ja onnellinen lapsestani, niinkuin lapsen isäkin ja kaksi täysi-ikäistä lastani <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun isäni taisi olla melkein 50-vuotias, kun nuorin sisaruksistani syntyi. Tietysti eri asia, kun kyseessä isäni, eikä äitini - eihän isän ikä siihen raskauden aikaisiin riskeihin paljoa taida vaikuttaa ;) Äiti oli tuolloin vähän päälle 40 kyllä hänkin. Mutta viestini pointti on se, että vaikka isäni (ja myös äitini) olikin "vanha" nuorimmaisen syntyessä, on hän jaksanut olla ja leikkiä meidän lasten kanssa. Väitän, että nuorimmainen sisaruksistani on myös saanut keskivertolasta enemmän materiaa - 50-vuotiaana isäni oli kerennyt kasvattaa jo melko suuren omaisuuden ja edetä urallaan korkealle. Kun minä synnyin, oli äitini hieman päälle 30 ja isä siinä +-40. Ainoana huonona puolena näkisin sen, että kun vanhemmat ovat "vanhoja" niin tuntuu, että itsellä olisi kamala kiire tehdä kaikkea: "pitäisikö se lapsi kohta hankkia, että se kerkeäisi tutustua isovanhempiinsa..." yms.
Mutta et sinä liian vanhalta lasten saantiin kuulosta :)
Ystäväni sai 44-vuotiaana tytön. Raskautta seurattiin tarkkaan neuvolassa. Terve tyttö tuli.
Vierailija kirjoitti:
Tein muutama päivä sitten positiivisen raskaustestin ja tunteet on todella ristiriitaiset. Raskaus ei ollut millään muotoa suunniteltu ja eniten mietityttää oma ikäni ja ne riskit mitä tämän ikäisellä on raskaudessa. Aiemmat raskauteni ovat olleet kaikki melko haastavia/vaikeita enkä jaksais sitä olotilaa ja mahdollista pitkää sairaalassa makoilua enää yhtään kertaa. Toisaalta aborttikin tuntuu todella vaikealta, miten sen sitten oikeasti pystyis tekemään, tappamaan jonkin elävän ihmisen sisältäni? Adoptiokin tietysti olisi yksi vaihtoehto, mutta jotenkin en näe sitä meidän kohdalla vaihtoehtona, kun lapsia on ennestään ja mitä sitä sitten sanoisi tälle lapselle, että miksi hänet on annettu pois, kun kaikki muut lapset ovat saaneet kasvaa ja elää meidän kanssamme?
Taloudellisesti meillä olisi kyllä varaa vielä yhteen (tai kahteen) lapseen, mutta miten sitä jaksaisi taas sen vauva-ajan? Tai sitten sen murrosiän, kun ainakin näiden nykyisten kanssa niin vauva-aika kuin myös murrosikä on ollut todella haastavia. Nuorimmilla ei ole edes vielä kokonaan ohi tuo murrosikä..
Mies on sanonut, että lopullisen päätöksen saan minä tehdä, mutta hän olisi vauvan pitämisen kannalla. Uskon, että tämänkin vauvan kohdalla mies osallistuisi hyvin lasten hoitoon, kuten oli myös näiden nykyisten lasten kanssa.
Meidän lapset ovat nyt 18v, kaksoset (joskin vain toinen enää elossa) 14v ja 13v. Lisäksi viimeisin raskauteni päättyi kohtukuolemaan noin 10v sitten. Oltiin vakaasti päätetty, että lapsia ei meidän perheeseen enää tule viimeisimmän lapsen kuoltua kohtuun. Käytössä on ollut tuplaehkäisy (e-pillerit ja kumi). Mietinnässä on ollut jo useamman vuoden sterilisaatio jommalle kummalle, mutta ei olla saatu tehtyä lopullista päätöstä kummalle se tehtäisiin.
miksi olet raskaana kun vielä tuplaehkäisy? Molemmat tosi luotettavia. Mutta ikäsi puolesta ei ongelmaa. Jaksamisen kannalta itse tiedät parhaiten. Mäkään en voisi tappaa lastani eli abortti ei olis mullekkaan helppo vaihtoehto..
Noihin muihin elämäntilannetekijöihin on vaikea ulkopuolisen ottaa kantaa, mutta jos ajatellaan puhtaasti fyysisiä riskejä, niin panostaisin vähän ylimääräistä lisätutkimuksiin. Jos 4D ultra ja muut erikoislääkärin suosittelemat lisätutkimukset (yksityisellä) ei näytä mitään syytä huoleen, en antaisi iän olla esteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein muutama päivä sitten positiivisen raskaustestin ja tunteet on todella ristiriitaiset. Raskaus ei ollut millään muotoa suunniteltu ja eniten mietityttää oma ikäni ja ne riskit mitä tämän ikäisellä on raskaudessa. Aiemmat raskauteni ovat olleet kaikki melko haastavia/vaikeita enkä jaksais sitä olotilaa ja mahdollista pitkää sairaalassa makoilua enää yhtään kertaa. Toisaalta aborttikin tuntuu todella vaikealta, miten sen sitten oikeasti pystyis tekemään, tappamaan jonkin elävän ihmisen sisältäni? Adoptiokin tietysti olisi yksi vaihtoehto, mutta jotenkin en näe sitä meidän kohdalla vaihtoehtona, kun lapsia on ennestään ja mitä sitä sitten sanoisi tälle lapselle, että miksi hänet on annettu pois, kun kaikki muut lapset ovat saaneet kasvaa ja elää meidän kanssamme?
Taloudellisesti meillä olisi kyllä varaa vielä yhteen (tai kahteen) lapseen, mutta miten sitä jaksaisi taas sen vauva-ajan? Tai sitten sen murrosiän, kun ainakin näiden nykyisten kanssa niin vauva-aika kuin myös murrosikä on ollut todella haastavia. Nuorimmilla ei ole edes vielä kokonaan ohi tuo murrosikä..
Mies on sanonut, että lopullisen päätöksen saan minä tehdä, mutta hän olisi vauvan pitämisen kannalla. Uskon, että tämänkin vauvan kohdalla mies osallistuisi hyvin lasten hoitoon, kuten oli myös näiden nykyisten lasten kanssa.
Meidän lapset ovat nyt 18v, kaksoset (joskin vain toinen enää elossa) 14v ja 13v. Lisäksi viimeisin raskauteni päättyi kohtukuolemaan noin 10v sitten. Oltiin vakaasti päätetty, että lapsia ei meidän perheeseen enää tule viimeisimmän lapsen kuoltua kohtuun. Käytössä on ollut tuplaehkäisy (e-pillerit ja kumi). Mietinnässä on ollut jo useamman vuoden sterilisaatio jommalle kummalle, mutta ei olla saatu tehtyä lopullista päätöstä kummalle se tehtäisiin.
miksi olet raskaana kun vielä tuplaehkäisy? Molemmat tosi luotettavia. Mutta ikäsi puolesta ei ongelmaa. Jaksamisen kannalta itse tiedät parhaiten. Mäkään en voisi tappaa lastani eli abortti ei olis mullekkaan helppo vaihtoehto..
Tosissasiko kysyt? Eiköhän se ehkäisy ole pettänyt. Ei se mitenkään mahdotonta ole.
Nimim. vatsatauti heikensi pillerien tehoa ja saimme yllätysvauvan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lääkäri on kirjoittanut e-pillerit 44v:lle? Ei kukaan. Siksi provo.
Samaa mieltä, eiväthän sen ikäiset enää tarvitse ehkäisyä, kun eivät noin vanhat harrasta seksiäkään.
Ette ymmärtäneet pointtia. Yli 35vuotiailla veritulppariski kasvaa e-pillereiden myötä niin suureksi, etten usko kenenkään lääkärin niitä enää määräävän 44vuotiaalle. Vaikka niitä on 10 v syönyt, resepti pitää uusia joka vuosi. Keski-ikäisille on muut ehkäisymenetelmät kuin pillerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän lapsen on todellakin tarkoitettu syntyvän. Itse olemme miehen kanssa kolme vuotta yrittäneet lasta ilman ehkäisyä ja miitään ei kuulu. Joten jos raskaaksi olet iästäsi ja pillereistä huolimatta tullut saat olla onnekas. Tsemppiä ja onnea odotukseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lääkäri on kirjoittanut e-pillerit 44v:lle? Ei kukaan. Siksi provo.
Samaa mieltä, eiväthän sen ikäiset enää tarvitse ehkäisyä, kun eivät noin vanhat harrasta seksiäkään.
Ette ymmärtäneet pointtia. Yli 35vuotiailla veritulppariski kasvaa e-pillereiden myötä niin suureksi, etten usko kenenkään lääkärin niitä enää määräävän 44vuotiaalle. Vaikka niitä on 10 v syönyt, resepti pitää uusia joka vuosi. Keski-ikäisille on muut ehkäisymenetelmät kuin pillerit.
Minä sain elämäni ensimmäisen pillerireseptin 41-vuotiaana. Edeltävä ehkäisy oli Mirena, jonka aikana tulin raskaaksi.
Nyt olen 43v, mitäs ehkäisyä suosittelet, jos lääkäri on tehnyt virheen määrätessään minulle pillerit. Tosin haaveilen vielä lapsesta, (ap, älä tee aborttia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lääkäri on kirjoittanut e-pillerit 44v:lle? Ei kukaan. Siksi provo.
Samaa mieltä, eiväthän sen ikäiset enää tarvitse ehkäisyä, kun eivät noin vanhat harrasta seksiäkään.
Ette ymmärtäneet pointtia. Yli 35vuotiailla veritulppariski kasvaa e-pillereiden myötä niin suureksi, etten usko kenenkään lääkärin niitä enää määräävän 44vuotiaalle. Vaikka niitä on 10 v syönyt, resepti pitää uusia joka vuosi. Keski-ikäisille on muut ehkäisymenetelmät kuin pillerit.
No mulla oli ns. minipillerit (cerazette) eikä lääkäri ole missään vaiheessa sanonut, etten näitä voisi enää ikäni ja esim. tuon veritulppariskin takia käyttää. Näissä on kyllä ymmärtääkseni paljon pienempi tuon veritulpan riski mitä yhdistelmäpillereissä.
ap
Siis sinä harrastat vakituisen partnerin kanssa tuplaehkäisyä? En usko. Tekaistu juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
44-vuotiaan hedelmällisyys on jo huonontunut reilusti, ja se että tulisi raskaaksi TUPLAehkäisystä huolimatta on sula mahdottomuus. Taitaa olla joku tylsistynyt palstamamma taas keksimässä omia juttujaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä harrastat vakituisen partnerin kanssa tuplaehkäisyä? En usko. Tekaistu juttu.
Kyllä on ollut käytössä tuplaehkäisy. Tämä siksi, koska kolmas raskaus sai alkunsa ehkäisystä huolimatta ja suunnitelluissakin raskauksissa olen raskautunut ekasta tai toisesta kierrosta. Ja kuten sanottu sterilisaatio on ollut ajatuksena, että se jommalle kummalle tehdään, mutta sen pohdinta on jäänyt, koska erinäisistä syistä useampi vuosi on ollut aika stressaavaa aikaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
44-vuotiaan hedelmällisyys on jo huonontunut reilusti, ja se että tulisi raskaaksi TUPLAehkäisystä huolimatta on sula mahdottomuus. Taitaa olla joku tylsistynyt palstamamma taas keksimässä omia juttujaan.
No ei kuule ole mahdotonta, vaikka hyvin epätodennäköistä kylläkin. Meillä oli käytössä myös tuplaehkäisy (kierukka ja kumi) ja tästä huolimatta tulin raskaaksi 46-vuotiaana.
Ap:lle. Älä tee aborttia, jos se yhtään mietityttää. Minun raskaus sujui kaikin puolin hyvin ja oli paljon helpompi monessa mielessä mitä aiemmat raskaudet. Nyt meillä on aivan ihana 2-vuotias, jonka ansiosta toisiks vanhimman lapsen teinikapinointi (huumekokeiluja ym) loppui.
Jaa, mulle just määräsi uuden reseptin ja täytän kesällä 47.
Vierailija kirjoitti:
44-vuotiaan hedelmällisyys on jo huonontunut reilusti, ja se että tulisi raskaaksi TUPLAehkäisystä huolimatta on sula mahdottomuus. Taitaa olla joku tylsistynyt palstamamma taas keksimässä omia juttujaan.
diipadaapa
Abortti on aina parempi vaihtoehto kuin adoptio. Ei jää ketään miettimään miksi minua ei haluttu.