Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Laittaisitteko viestiä varatulle naiselle, jonka kanssa miehenne on pettänyt teitä?

Vierailija
19.05.2016 |

Ex-avokkini petti minua muutama kuukausi sitten naimisissa olevan naisen kanssa kotonani. Tuntuu, että haluaisin laittaa naiselle jonkinlaisen viestin, mutta pelkään, että kuulostaisin katkeralta ja säälittävältä. Kannattaako jättää sikseen vai etsiä esimerkiksi naisen puolison yhteystiedot? Nainen on naimisissa ja tiesi minusta - silti puski kotiini ja sänkyyni (eksän toiminta toki vielä törkeämpää) haluaisin mielenrauhan enkä usko että saan sitä ilman minkäänlaista yhteydenottoa...

Kommentit (64)

Vierailija
41/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Vierailija
42/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laittaisin viestin. Sanoisin, että hänen tekonsa oli törkeä ja että on ala-arvoista puskea toisen kotiin ja sänkyyn, kuten asian itse ilmaisit. Itselläni se riittäisi mielenrauhan takaisinsaamiseen. Naisen teko on tuomittava ja sen voi sanoa, mutta jos haukut naista itseään, et saavuta sillä mitään.

Mä taas olen sitä mieltä että missään tapauksessa et ota naiseen yhteyttä. Suuttuneena sitä tulee sanoneeksi tai kirjoittaneeksi asioita joista voi joutua käräjille (herjaus). Sen sijaan otat mieheen yhteyttä ja kerrot kaiken mitä on tapahtunut.

Minä lähetin naiselle jonka kanssa exäni petti täyslaidallisen enkä kadu. Jotenkin helpotti kun sain ilmaistua hänelle kuinka ala-arvoinen ihminen hän on. En yhtään välitä nolasinko itseni jne. Oloni parantui. Eikä mitään käräjille joudu jos viestit on täynnä faktaa! Herjausta on jos väittää jonkun tehneen tai olevan jotain mitä ei ole. Se muija oli ja on avioliittoja rikkova lutka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse haluaisin tietää, jos mieheni pettäisi. Oma asiani ja ratkaisuni on, miten siihen suhtautuisin. Perheeneperustamishaaveet jäisivät siihen tai joko yrittäisin psyykata itseni että joutuisin elämään kusipään kanssa äitinä tai sitten vaihdan miestiä. Kamalinta olisi, jos tekisimme peruttamattomia ratkaisuja elämässämme, miehen uskotellessa luottamaan häneen. Se tuntuisi petokselta, jonka kärsimyksestä ei välttämättä pääse eroon ikinä.

Vierailija
44/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Vierailija
45/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soitin mieheni petoskumppanille, koska hän oli miehen "ystävänä" useamman kerran vieraillut  meillä. En antanut täyslaidallista, hänen puolisonsakin tiesi jo asiasta. Hetken mietin, jos kostoksi nussisin naisen miehen kanssa (olen naista paljon paremman näköinen), mutta enpä alenna itseäni.

Vierailija
46/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Jaa, minusta taas pettäminen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi totuuden kertominen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä pettäjän mielestä joka pelkää käräytystä. Minusta kertomista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina kertoa, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee asian yli pääsemiseen. Itse todennäköisesti kertoisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entäs sitten tällainen kuvio: Varattu mies ja sinkku nainen, salasuhde yli 10v. Varattu mies soitti minulle, että saisiko "rakastella" kanssani, koska olen niin seksikäs! No vittu et todellakaan saa!! Pitäisikö mun kertoa tälle sinkku naiselle, että "tuplasti varattu ukko" soitteli myös minulle?

Maailma on täynnä kieroja ihmisiä, ihan oksettaa!

Ap, en todellakaan tiedä mitä tekisit, ehkä järkevintä on hankkiutua eroon jokaisesta henkilöstä jotka aiheuttaa mielipahaa ja nauttia omasta elämästä.

Vierailija
48/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Jaa, minusta taas pettäminen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi totuuden kertominen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä pettäjän mielestä joka pelkää käräytystä. Minusta kertomista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina kertoa, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee asian yli pääsemiseen. Itse todennäköisesti kertoisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Minä minä minä minä minä minä. Kyllä kostonhimoinen selityksiä keksii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En miettis hetkeäkään, kertoisin asiasta naisen miehelle, hänellä on oikeus tietää. Naiselle en laittaisi mitään viestejä.

Vierailija
50/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole sun ongelmasi enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota yhteyttä sen naisen mieheen.

Mä haluaisin tietää, jos mieheni pettää. Toivoisin yhteydenottoa todisteineen edes joltakin. Olen muutenkin miettinyt suhteen jatkoa, mutta en pysty eroamaan ilman jotain selvää syytä. Jos joku kakkosnainen soittaisi ja kertoisi suhteesta mieheni, kiittäisin ja onnittelisin ja kysyisin, että voiko mies muuttaa suoraan hänen luokseen, milloin voin pakata tavarat valmiiksi.

Vierailija
52/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Jaa, minusta taas pettäminen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi totuuden kertominen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä pettäjän mielestä joka pelkää käräytystä. Minusta kertomista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina kertoa, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee asian yli pääsemiseen. Itse todennäköisesti kertoisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Jaa, minusta taas kertominen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi pettäminen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä kertojan mielestä joka kaipaa käräytystä. Minusta pettämista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina pettää, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee. Itse todennäköisesti pettäisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Eli jos toimii kuten minusta parhaalta tuntuu, niin silloin pettäminenkin on ok.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Jaa, minusta taas pettäminen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi totuuden kertominen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä pettäjän mielestä joka pelkää käräytystä. Minusta kertomista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina kertoa, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee asian yli pääsemiseen. Itse todennäköisesti kertoisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Minä minä minä minä minä minä. Kyllä kostonhimoinen selityksiä keksii.

Precis. Nyt on sentään ihan itse myöntänyt, että kyse on vain omasta olosta ja siitä, että se tuntuu itsestä hyvältä.

Vierailija
54/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen laittanut, ihan asiallisesti kommunikoitiin puolin ja toisin. Kysyin, kertooko itse puolisolleen vai kerronko minä.

Oma liittoni jatkui (vaikkakin tie oli kivinen ja pitkä), hänen liittonsa ei.

Oli hyvä päätös toimia noin, en olisi ikinä päässyt asiasta yli jos en olisi hoitanut asiaa noin.

Eikä se minusta katkeraa tehnyt, päin vastoin. Ei se kommunikointi, vaan miten kommunikoi. Kolmatta osapuolta on turha syyttää oman puolison teoista. Sen sijaan asiat on hyvä selvittää läpikotaisin, ettei katkeroidu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En miettis hetkeäkään, kertoisin asiasta naisen miehelle, hänellä on oikeus tietää. Naiselle en laittaisi mitään viestejä.

Näin. Jos ero tuli jo, niin et hyödy naisen kanssa kommunikoinnista mitään. Eri asia jos ette eroa.

Naisen miehellä kuitenkin on ehdottomasti oikeus tietää! Petetyksi joutumisessa hirveimpiä asioita on luottamuksen rikkoontumisen jälkeen se "kaikki tiesivät, minut on nollattu totaalisesti" -fiilis; usko kaikkiin ihmisiin menee.

Vierailija
56/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Jaa, minusta taas pettäminen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi totuuden kertominen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä pettäjän mielestä joka pelkää käräytystä. Minusta kertomista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina kertoa, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee asian yli pääsemiseen. Itse todennäköisesti kertoisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Jaa, minusta taas kertominen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi pettäminen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä kertojan mielestä joka kaipaa käräytystä. Minusta pettämista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina pettää, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee. Itse todennäköisesti pettäisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Eli jos toimii kuten minusta parhaalta tuntuu, niin silloin pettäminenkin on ok.

No jos sinulla on tällainen moraali, että kumppanisi pettäminen on sinulle ok, etkä koe siitä morkkista, niin sehän on sinun asiasi. Ja kyllähän teitä pettäjiä on pilvin pimein. Mutta älä ylläty jos asia ei ole kumppanillesi ok. Mutta taidat nyt olettaa olevasi hieman näppärämpi kuin oletkaan. Ja trollata. Joten en vastaa sulle enää enempää, sovitaan että ollaan yhtä mieltä siitä että ollaan erimieltä.

Vierailija
57/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä ihmeen argumentti on että älä kerro, niillä voi vaikka olla vapaa suhde. No sittenhän kertominen ei muuta mitään. Useimmat eivät kuitenkaan halua, että puoliso pettää ja haluaisivat tietää pettämisestä.

Vierailija
58/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Raukkamaista ja niljakasta touhua kertoa totuus? Tuo on varmaan jotain pettäjien logiikkaa.

Kyllä minä näkisin sen itse pettämisen puolin ja toisin raukkamaisena, niljakkaana sekä oman että mahdollisesti muiden tulevaisuudella lottoamisella. Se, että totuus tuodaan julki rehellisesti on, no, rehellistä. Vähintä mitä voi tehdä. Ei siihen tekoon sen kummemmin tarvi ottaa kantaa, kertoa vain totuus, johon mielestäni jokaisella on oikeus (kulissin sijaan).

Vierailija
59/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En laittaisi. Ei mulle tulis parempi olo jos haukkuisin hänet. Suhteissa on aina kaksi osallista tuskinpa se toinen nainen on se aktiivinen kun kerran ollaan oltu miehen kotona!

Vierailija
60/64 |
20.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tiesi, mitä teki, samoin tiesi tuo nainen. Miehesi on nyt entinen miehesi. Mitä sanottavaa sinulla enää olisi kummallekaan heistä? Kyllä he tietävät kertomattakin, että sinulla on tapahtumista paha mieli. Epäilet, että vaikuttaisit vain katkeralta ja säälittävältä, ja tottahan tuo onkin.

Ketjun edetessä nousee taas vouhottaminen siitä, että "tuon naisen miehellä on oikeus tietää". Kysymys ei taaskaan ole mistään moraalisesti ylevästä hyvänteosta vaan silkasta kostonhimosta ja kiusanteosta. Et voi tietää tuon miehen tilanteesta ja mielipiteistä mitään, joten pidä näppisi erossa asiasta. Parhaan palautteen annat exällesi sillä, että näytät pärjääväsi ja viihtyväsi paremmin ilman häntä kuin hänen kanssaan.

Ja ei. En ole pettäjä. Olen sinkku, joka en ole koskaan sotkeutunut muiden ihmisten parisuhteisiin salaa enkä julkisesti. Olen vain sitä mieltä, että tuntemattomien ihmisten elämään sekaantuminen on kuin lottoamista, ja todennäköisemmin sillä saa aikaan enemmän tuhoa kuin mitään hyvää. Typerin ajattelumalli ikinä on puolustella kostoaan selittämällä, että "minä kävin kielimässä tuon naisen puolisolle, mutta en minä hänen elämäänsä tuhonnut, vaan tuo nainen sen teki".

Tottakai miehelle kertominen on kosto tälle toiselle naiselle. Mutta se voi olla myös palvelus tälle miehelle. Tai sitten ei, etukäteen ei voi tietää, eikä välttämättä jälkikäteenkään saa asian kertoja tietääkään. Myöskään pettämisen paljastuminen ei välttämättä ole mikään "elämän tuhoutuminen". Jos mies on esim hautonut pitkään eroa ja nyt sitten saa sen viimeisen kimmokkeen erota naisen paljastuttua petturiksi. Pointtini on se, että kenenkään toisen parisuhteista ei voi tietää. Ei voi ruveta ottamaan vastuuta toisten suhteista miettimällä että minulla on tässä nyt valta toisen elämään. Ei se niin mene. Ainoa asia mitä ap:n tulisi miettiä on se, pystyykö elämään itsensä kanssa jos kertoo tai ei kerro. Jääkö asia kaivelemaan ap:tä jos ei kerro? Itse kertoisin miehelle. Ihan sen vuoksi että asia kiusaisi minua, enkä pääsisi jatkamaan elämääni puhtaalta pöydältä. Se mitä tämä mies tiedolla tekee, on täysin hänen oma asiansa. Naiseen en ottaisi mitään yhteyttä.

Yhtä kaikki, oman mielihyväsi vuoksi lottoaisit tuntemattoman ihmisen tulevaisuudella. Raukkamaista ja niljakasta touhua.

Jaa, minusta taas pettäminen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi totuuden kertominen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä pettäjän mielestä joka pelkää käräytystä. Minusta kertomista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina kertoa, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee asian yli pääsemiseen. Itse todennäköisesti kertoisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Jaa, minusta taas kertominen on niljakasta touhua. Se että ei suostu ottamaan vastuuta toisten ihmisten parisuhteesta ja tulevaisuudesta ei minusta ole raukkamaista vaan terveesti itsekästä. En nyt oikein käsitä miksi pettäminen, varsinkin jos se helpottaa omaa oloa, olisi jotenkin väärin. Muuten kun ehkä kertojan mielestä joka kaipaa käräytystä. Minusta pettämista täytyy harkita vain siitä näkökulmasta, tuntuuko se itsestä hyvältä. En siis sano että kaikkien tulisi aina pettää, riippuu siitä mitä tuossa tilanteessa tarvitsee. Itse todennäköisesti pettäisin. On typerää ruveta pohtimaan asiaa tuntemattomien ihmisten mahdollisten toimien kannalta, koska ei voi heidän tilannettaan tai taustojaan tietää.

Eli jos toimii kuten minusta parhaalta tuntuu, niin silloin pettäminenkin on ok.

No jos sinulla on tällainen moraali, että kumppanisi pettäminen on sinulle ok, etkä koe siitä morkkista, niin sehän on sinun asiasi. Ja kyllähän teitä pettäjiä on pilvin pimein. Mutta älä ylläty jos asia ei ole kumppanillesi ok. Mutta taidat nyt olettaa olevasi hieman näppärämpi kuin oletkaan. Ja trollata. Joten en vastaa sulle enää enempää, sovitaan että ollaan yhtä mieltä siitä että ollaan erimieltä.

Minä en ole pettänyt koskaan ketään enkä hyväksy vieraissa juoksemista ollenkaan. Laadin kirjoitukset numero 36, 44 ja 48. Teit johtopäätöksesi jonkun muun kommenteista. Jos haluat keskustella minun kanssani, käytetään tästedes numeroita allekirjoituksina, niin mielipiteet eivät mene sekaisin.

36, 44 ja 48

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi yhdeksän