Miksi jotkut ihmiset eivät avaa ovea jos kukaan kaveri tai tuttava ole ilmoittanut tulosta?

Miksi pitäisi katsoa, kuka siellä on? Yleensä randomsoittajalla ei ole mitään oikeaa asiaa.

Nykyisin on kännykätkin, että voi pirauttaa, voiko tulla.

Miksi pitäisi avata?

Enpä keksi yhtään asiaa jonka vuoksi ovi pitäisi avata jollekin tuntemattomalle? Sehän on aina joku kaupustelija tai gallupintekijä kuitenkin. Jos vaikka mun auto on tulessa, niin pimputtelija varmaan osaa tällaisen hätäasian sitten huutaa ovenkin läpi...

Yleensä jotain turhia paskiaisia. Ei kannata avata ovea.

Itse en avaa ovea, koska yksi naapureistani kyttää minua. Hän on kuulemma rakastunut minuun, vaikka hädin tuskin tuntee minua ja ei jätä pyynnöistäni huolimatta rauhaan, vaan yrittää aina saada minua juttelemaan ja olemaan hänen naisystävänsä. Joitain hänen tuttaviaan ramppaa ovellani nykyisin vähän väliä, joten en avaa ovea, ellen tiedä jonkun olevan tulossa.

Meille ainakaan ei kukaan tule kutsumatta. Ovi ei siis aukea, ellemme tiedä ennakkoon, kuka on tulossa. Ihan riittämiin kiertää noita uskontokauppiaita jne häiriköimässä.

En oo varmaa ikinä avannu ovea. Tällä hetkellä ei ole edes ovisilmää, joten en todellakaan ole avaamassa.

Jos ei halua tavata ketään....mutta on kuitenkin utelias tietämään kuka häiriköi.

Kerran avasin, kun soitettiin ovikelloa. Ovella oli joku narkki, joka luuli kaverinsa asuvan meillä. Sen jälkeen olen rauhassa antanut soida, koska mulle ilmoitetaan etukäteen, jos on meille tulossa. Enkä välttämättä ole edes kotona, jos ovikelo soi, mistäs sen tietää.

Kokemus on opettanut. Ne soittelijat ovat poikkeuksetta jehovantodistajia tai muita kaupittelijoita. En jaksa jaanata niille vastaan, helpompi jättää ovi avaamatta.

Minun ovelleni rynnäköi kerran nuoruudessani joku uskonnollisen lehden myyjä. Pukkasi minut väkisin eteiseen ja tuli itse perässä. Huusin säikähtäneenä ja yövuorossa ollut mieheni heräsi ja heitti ukon meiltä rappuun.

Toisella kerralla olimme jo perheellisiä ja asuimme omakotikotitalossa. Olimme lähdössä kauppaan ja esikoinen leikki pihalla. Yhtäkkiä kuistille tunki taas jokin uskonnollishörhöukko, joka halusi väkisin meille. Taas mieheni hääti ukon pois talostamme ja tontiltamme.

On todella epäilyttävää, että näitä uskonnollisia asioita kauppavia ukkoja on puskemassa väkisin paikkoihin, joissa näkyy päällepäin olevan paikalla vain nuori nainen ja lapsi.

Kun olen yksin kotona niin en välitä pukeutumisesta. Talvella saatan vetää ylle pyjaman ja töppöset ja kesällä kulkea t-paidassa ja pikkareissa. En todellakaan ala pukeutua ovikellon soimisen takia mutta en myöskään avaa ovea niissä varusteissa.

Minäkään en avaa koskaan ovea tuntemattomille pimputtelijoille. Yhdelläkään ei ole oikeaa asiaa, vaan joko ollan kerjäämässä tai kaupustelemassa tai molempia. Jos on hätä, huutaa rapussa, niin voi soittaa apua tai toimia muutoin.

Miksi ihmeessä avaisin? 

Olin mummolla käymässä, kun ovikelloa soitettiin ja ihmettelin, miksi mummo ei mene avaamaan. Patistelin, että se voi olla tärkeää. Sisään tuli kaksi keski-ikäistä naista, jotka kertoi, että autoon tarvitaan vettä. Toinen jäi äidin kanssa eteiseen ja toinen lähti sitä vettä hakemaan, yllättäen olohuoneen suunnasta. Tulin keittiöstä olohuoneeseen ja sanoin, että vesihana on keittiössä eikä lipastonlaatikossa. Eipä heillä yllättäen ollutkaan tarvetta vedelle.

Siksi en avaa ovea.

Vierailija kirjoitti:

Olin mummolla käymässä, kun ovikelloa soitettiin ja ihmettelin, miksi mummo ei mene avaamaan. Patistelin, että se voi olla tärkeää. Sisään tuli kaksi keski-ikäistä naista, jotka kertoi, että autoon tarvitaan vettä. Toinen jäi äidin kanssa eteiseen ja toinen lähti sitä vettä hakemaan, yllättäen olohuoneen suunnasta. Tulin keittiöstä olohuoneeseen ja sanoin, että vesihana on keittiössä eikä lipastonlaatikossa. Eipä heillä yllättäen ollutkaan tarvetta vedelle.

Siksi en avaa ovea.

Siis toinen jäi mummon kanssa eteiseen, ei äidin.

Siellä voi olla kerjäläisiä, lasillista vettä pyytävä manneporukka, pölynimurikauppias, joku muu remonttia talonyhtiölle markkinoiva. Ihan kuka vaan. Ei viitsi ottaa turhia riskejä.

Itse haluan valmistautua vierailuun esimerkiksi siivoamalla asunnon vieraskoreaksi. Yllätysveiraat eivät ole koskaan olleet tervetulleita, eivätkä tule sitä olemaan vastaisuudessakaan.

Kotona sitä saattaa olla vähissä vaatteissa (esim vain t-paita ja pikkarit) ja oven takana todennäköisesti kaupustelija tai uskoa levittävä. Inhoan sitä paniikin tunnetta kun ovikello yllättäen kilahtaa usein juuri kun itse on jotenkin puolialasti tai muuten vain tukka pystyssä päiväunilta herännyt tai koti on sotkuinen... Joten en silloin avaa kun tiedän että siellä ei tuttu kuitenkaan ole. Jos on sellainen tilanne että kehtaa vieraan juuri silloin kohdata niin saatan avata. Jännä että se yksityisyyden tunne silti jotenkin häiriintyy, kun nykyaikana harvoin käy yllätysvieraita sitä tulee sillä lailla oudoksi.