Onko raskaudenkeskeytys kohdallani ainoa oikea vaihtoehto

Juttele niiden ammattilaisten kanssa ennen kuin teet mitään päätöksiä <3

Voimia sulle ja valoa tuleviin päiviin <3

<3

On olemassa lääkkeitä, joita voi turvallisesti käyttää raskausaikana. Vauvan synnyttyä olette oikeutettu perhetyön.. Raskauden aikana kannattaa käydä terapiassa.

Kyllä monia lääkkeitä voi käyttää raskauden ja imetyksen aikanakin. Älä hätäänny nyt, sairautesi ja raskaushormonit saavat tilanteen näyttämään toivottomalta mitä se ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Mene ihan rauhassa juttelemaan tilanteestasi äläkä sure asiaa ennen tuota käyntiä! Itselläni puhkesi sairaalahoitoa vaatinut synnytyksenjälkeinen masennus mutta vauva pärjäsi hyvin isän ja isovanhempien hoidossa, nyt jo koululainen enkä enää kadu vaikka silloin oli just toi umpikujafiilis. Myös neuvolan/lastensuojelun kautta saa apua jos ei ole tukiverkkoa. Tilanteesi on mielestäni hyvä jos olot saadaan kuriin jo raskausaikana ja pääset alusta asti itse mukaan vauvan hoitoon!

Todella pelkään pilaavani lapseni tulevaisuuden, jos olen pitkiä aikoja huonossa kunnossa. Kohdallani moni toimivia lääkkeitä ei saisi raskausaikana käyttää. Seurauksena ainakin vahvasti lääkeoireisena syntyvä lapsi, ja pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä.

Kuten jo itsekin totesit, raskaudenkeskeytys on tilanteessasi ainoa oikea ratkaisu.

Ei me kukaan voida antaa mitään suorasukaisia neuvoja, että tee keskeytys tai älä tee. Mä ainakin lupaan rukoilla sun ja vauvan puolesta.

Mietityttää tämä lääkeasia todella paljon. Raskaustoiveistani kertoessani lääkäreille oli todella tärkeää, että pystyn olemaan ilman säännöllistä lääkitystä. Nyt minulla on käytössä tarvittaessa vain yksi väsyttävä masennuslääke unettomuuteen. Sitä en käytä päivittäin.

Minulle kerrottiin tässä harkinta vaiheessa todella paljon psyykelääkkeiden kielteisistä vaikutuksista sikiöön. Psykiatrin kanssa jutellessani, ehtona raskaudelleni oli, että pystyn olemaan ilman lääkkeitä. Hän sanoi, että olisi vastuutonta yrittää raskaaksi, jos minulla on säännöllinen lääkitys. Nämä sanat ovat vahvoja takaraivossani. Enkä antaisi itselleni anteeksi, jos lapsestani tulisi lääkitykseni takia autistinen.

Mietityttää tämä lääkeasia todella paljon. Raskaustoiveistani kertoessani lääkäreille oli todella tärkeää, että pystyn olemaan ilman säännöllistä lääkitystä. Nyt minulla on käytössä tarvittaessa vain yksi väsyttävä masennuslääke unettomuuteen. Sitä en käytä päivittäin.

Minulle kerrottiin tässä harkinta vaiheessa todella paljon psyykelääkkeiden kielteisistä vaikutuksista sikiöön. Psykiatrin kanssa jutellessani, ehtona raskaudelleni oli, että pystyn olemaan ilman lääkkeitä. Hän sanoi, että olisi vastuutonta yrittää raskaaksi, jos minulla on säännöllinen lääkitys. Nämä sanat ovat vahvoja takaraivossani. Enkä antaisi itselleni anteeksi, jos lapsestani tulisi lääkitykseni takia autistinen.

Miten kauan yrititte raskautta? Millainen lääkitys sinun sairauteesi sopii? Kerrot depressiosta, suurta osaa depressiolääkkeistä voi käyttää raskausaikana. Kuin myöskin ahdistukseen tarkoitettuja lääkkeitä.

Mikä lääke sinulle tulisi käyttöön? Käytkö terapiassa?

Kylläpä sinulla on tietämätön psykiatri. Soita Teratologinen tietopalvelu unohdin, paras info sieltä.

Mirtaako otat iltaisin?

Sori ennakkosyöttö. Siis Teratologiseen tietopalveluun, sieltä saat parhaan infon

Yksi mahdollisuus voisi olla aloittaa lääkitys nyt ja purkaa taas ennen synnytystä? Välttyisi lapsi viekkareilta. Voihan se olla että abortti on oikea ratkaisu mutta kyllä kai ennen sitä voisi kokeilla tuota nyt käyttämääsi lääkettä päivittäin otettuna, jos se raskausaikana kerran sopii?

Triptyl on nyt unettomuuteen pienellä annoksella. Tällä hetkellä se ei auta. Minulla oli käytössä sepram, triptyl isolla annoksella, tenox ja diapam.

Pameista oli helppo vierottautua. Ahdistusta ei lääkkeen lopettaessa tullut. Masennuslääkkeiden purkamisesta olisi varmaan pitänyt olla pidempi aika. Toisaalta en usko kenenkään lääkärin suosittelevan raskautta, jos äidillä on säännöllinen psyykelääkitys. Tuntuisi oudolta, että nyt on ok aloittaa lääkitys uudelleen, kun se nimen omaan raskautta varten piti purkaa. Teratogeeninen ei varsinaisesti noita lääkkeitä kiellä, mutta sehän kartoittaakin pelkästään epämuodostumia, ei vauvan psyykkistä ja älyllistä kehitystä. Psykiatrini kertoi autismiriskista ja muista myöhemmistä häiriöistä, mitä riskiä lääkkeet nostaa.

moni on kertonut että olo on kohentunut ku non lopetanut psyykelääkkeet. Ei ne psyykelääkkeet ole kaikille avain johonkin onneen. Olo on selkeempi ja tunteet paljon voimakkaampia. ETkö muka kestäisi muutamaa kk ilman jotain pöperöitä. Tuntuu että teet lääkkeistä jotain pakopaikkaa itsellesi, jotain "turvaa" vaikkei ne sitä ole. päinvastoin, sivuvaikutukset usin pahempia kuin itse alkuperäiset oireet.

Oloni kyllä kohentui, kun lopetin lääkkeet. Nyt tilanteeni on vain huono. En nuku, en syö. Ei ole muuta kuin ahdistus ja toivoton olo, jopa kuolemankaipuu. En pysty pitämään huolta itsestäni.

En pystynyt lääkärille rehelliwesti kertomaan, miten paha olo minulla on. Hän kun uskoi iloisin silmin, että jaksan ja selviän tästä, kun olen kerran raskaana.

Jokaisessa lääkkeessä punnitaan hyödyt ja riskit myös sikiölle kun olet raskaana. Sairautta tulee hoitaa siinä määrin kuin välttämätöntä myös raskausaikana, vaikka riskejä sikiölle olisi olemassa. Monissa fyysisissä sairauksissa tehdään näin, esim insuliinihoitoinen diabetes. Sama juttu psyyken sairauksien kohdalla, hoitamaton masennus tulee hoitaa myös ja lääkäri arvioi sopivan lääkkeen ja annostuksen. Voinnin muutoksia ei voi etukäteen tietää edes raskausaikana ja niihin tulee reagoida. Sinuna pyytäisin neuvolalääkärin mielipiteen asiaan, keskustelisin uudelleen hoitavan psykiatrin kanssa ja tarvittaessa pyytäisin toisen psykiatrin mielipiteen. Älä tee hätäisiä päätöksiä varsinkaan kun tällä hetkellä sairaus vaikuttaa harkintakykyysi. Hoida ensin masennus. Voimia.