Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan muu äiti näin säälittävä? Elämänhallinnasta
16.05.2016 |
3 lasta. 3v, 1v ja 5kk ikäiset. Kotona olen ollut 3v. Ylipainoa raskauksien myötä 25kg. Olen kulkenut raskausvaatteissa myös kaikki raskauksien väliset ajat. Kuljen yöpaidassa kaikki päivät, uloslähtiessä vain ulkotakki päälle. Pesen tukkani max kerran viikossa. Harjaan tukkani ehkä kerran viikossa. Käytän alusvaatteita vain silloin kun on menkat ja/tai tulee vieraita kylään. Kaapissani ei ole mitään siistiä sopivaa vaatetta, jolla voisin lähteä esim ystäviä tapaamaan. Tosin ystäviä ei liiemmin edes ole nykyään. Lapset varsinkin 1v syövät paljon kaupan valmissoseita, koska en ehdi tehdä ruokaa joka päivä, varsinkaan lapsille sopivaa. En ole meikannut kolmeen vuoteen kuin lasten ristiäisiin. Naamanpuhdistusainetta ja kosteusvoiteita käytän noin kerran kuussa.
Ennen lapsia olin akateemisesti koulutettu (tätä toki vieläkin), hyvässä asemassa työelämässä ja ulkona lähes joka ilta ystävien kanssa syömässä/harrastamassa laittautuneena ja painoindeksini oli normaalipainoinen. Olen säälittävä.
Kommentit (44)
Tsemppii.
Mä olen kyllä 30 kg ylipainoinen, mutta en koe sen hankaloittavan mun elämää mitenkään erityisesti. Peseydyn, pukeudun ja meikkaan päivittäin, olen ihan freesi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihan minun arjeltani. Lapsi 1v2kk ja samaa yöpuvussa raahautumista täällä. Raskausvaatteet mahtuvat vain päälle ja se ei oikein mielialaa nostata kyllä. Alushousuja tosin käytän. Nyt olen tsempannut ja alkanut joskus laittaa huulirasvaa.
Helpottaa viimeistään kun lapset ovat kouluiässä eivätkä tarvitse jatkuvaa palvelua! Ehkä töihin paluu myös tavallaan pakottaa sinut pitämään myös itsestäsi huolta? Toisaalta näistä vuosista kannattaa nyt nauttia, lapset ovat vain hetken pieniä.
Tiedän tuon olon ja tilanteen. Sieltä tulet nousemaan aivan varmasti. :) Mutta onko sulla nyt mahdollisuutta päästä välillä itseksesi jonnekin rentoutumaan tai ostamaan sopivia vaatteita, kampaajalle tai tekemään mitä tahansa itsellesi mieluista? (Jaksatko edes, jos tilaisuus tulee?) Tai vaihtoehtoisesti lääkäriin, jos olet masentunut. Koska sitäkin mahdollisuutta sun kannattaa miettiä.
Henkilökohtaisen hygienian ja oman hyvinvoinnin laiminlyönti minun silmiini iski. Masennukselta kuulostaisi, mutta jos olet vain itsesi sivuuttanut, ei välttämättä, vaan jonkintasoinen uupumus? En yhtään ihmettelisi sellaista, todella pienet ikäerot lapsilla. Entisaikaan oli toki samaa, mutta samassa taloudessa usein asustelleet isovanhemmat ja/tai muut ihmiset olivat melkoinen voimavara ja apu hoidossa. Muutenkin nykyään ollaan enemmän omissa oloissa ydinperheen kesken.
Ylipainoa voit alkaa pudottaa terveellisimmillä ruokailutottumuksilla, helpolla pääsee kasvisten osalta pakastevalmisteilla, tosi hyviä sekoituksia nykyään, ei tarvitse olla mitään hemapaa. Mutta mihin sinun voimasi riittävät? Koska jos tämä "homssukausi" (anteeksi, en keksi parempaa) on todennäköisesti ohimenevä, eikä vaikuta elämääsi nyt muutoin, niin ehkä on ihan hyvä mennä kuten tähänkin asti, ja antaa ajan myötä arjen helpottaa itsestään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilökohtainen hygienia unohtuu kyllä helposti (tai ei vaan jaksa) pienten lasten äidiltä. Ei ole välttämättä mistän masennuksesta kyse. Tekemistä on vaan niin paljon koko ajan ja joku huutaa jalassa kiinni. Mutta: hiusten pesu, suihkussa käynti, puhtaat vaatteet, ulkoilu, hyvät yöunet piristää niin paljon mieltä, että jos vaan mitenkään pystyy, näitä lisäämään elämäänsä tuossa pikkulapsivaiheessa, niin se antaa lisäenergiaa. Mull on itsellä 2 pientä, joten tiedän että helppoa ei ole, mutta yritän ainakin.
Väsyneenä on kyllä tosi vaikea pudottaa painoa, anna itsellesi hiukan armoa ja hommaa sopivan kokoisia vaatteita. Laihdutat sitten kun saat yöt jotenkin nukuttua (veikkaan että teillä heräillään vielä). Kun lapset on hieman isompia kirmaat juoksulenkille tai hommaat salikortin ja mies saa katsoa lasten perään sillä aikaa, luulisi hänellekin sopivan että vaimo huolehtii itsestään... Mistään valmissoseista ei kannata tehdä itselleen ongelmaa, pääasia ettei kukaan näe nälkää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla 1v ja 5kk lapset?
Minäkin mietin tätä väsyneenä, mutta tajusin lopulta. 1v. voi tarkoittaa 12-23 kk ikäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt heti lääkäriin! Kyllä tommonen aloitekyvyttömyys ja itsensä laiminlyönti kertoo madennuksesta. Tiedän, koska on kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorimmat lapset siis tarkemmin 1v9kk ja 5kk.
Kiitoksia neuvoista ja tsemppaamisesta. Mies on kyllä kuvioissa ja hoitaakin paljon lapsia. Töissä kuitenkin 13h/päivä joten olen paljon yksin lasten kanssa.
Uupunut olen varmasti, mielestäni en masentunut. Nuorin lapsi on haastava, itkee myöhään iltaan ja öisin syödään 4 krt. Toivoisin että saisin itseäni niskasta kiinni. Olen vaan niin väsynyt iltaisin kun lapset lopulta nukahtavat. Ap.
Hoidat kuitenkin lapset hyvin, jaksat touhuta ja kaikkea. Se on tärkeintä just nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on nyt mukana arjessa mutta kuinka kauan jaksaa katsoa vaimoa jonka on suoraan sanoen pakko haista, hiukset on takussa ja haahuilee yöpaidassa +25kg kokoisena. Se voi olla ettei miestä kohta enää olekaan mukana siinä arjessa.
Joo joo ovat myös miehen lapsia ja yhdessä on päätös lapsista tehty jne jne mutta kyllä sitä nyt voi olettaa silti että vaimo käy edes suihkussa tai harjaa hiukset. Tai pukee vaatteita edes joskus päälle...varsinkin kun lähtökohta on ollut nähtävästi varsin erilainen.
Kesä tulee. Käyt hakemassa kaupasta pari kivan näköistä maxi mekkoa ja liihotat kaikessa rauhassa ilman kalsareita koko kesän. Tukan vois toki pestä vaikka kaks kertaa viikkoon.. Syksyllä lapset on jo isompia ja pienempikin varmaan nukkuu jo yönsä paremmin.
ota säännöllinen lastenhoitaja ainakin 2 krt/vko. Valmisruokia vaan. Hae itsellesi väliaikaiset siistit vaatteet jostain halpisketjusta.
Pyri nukkumaan, mielellään ilman herätyksiä niin että saat pahimmat väsymykset pois. Suosittelen että vieroitat pienimmän, imetys väsyttää ja nyt tarvitset toipumisaikaa.
Paino on pienin murhe. Kuulostat todella uupuneelta. Minäkin olin, lapset ikäerolla 1v 4kk. Ei sitä voi ymmärtää jos ei ole kokenut.
Pyydä apua aivan kaikkialta mistä saat.
Vierailija kirjoitti:
Mies on nyt mukana arjessa mutta kuinka kauan jaksaa katsoa vaimoa jonka on suoraan sanoen pakko haista, hiukset on takussa ja haahuilee yöpaidassa +25kg kokoisena. Se voi olla ettei miestä kohta enää olekaan mukana siinä arjessa.
Joo joo ovat myös miehen lapsia ja yhdessä on päätös lapsista tehty jne jne mutta kyllä sitä nyt voi olettaa silti että vaimo käy edes suihkussa tai harjaa hiukset. Tai pukee vaatteita edes joskus päälle...varsinkin kun lähtökohta on ollut nähtävästi varsin erilainen.
Ja tietenkin on olemassa myös sellaisia miehiä, jotka ovat pikemminkin huolestuneita rakkaasta vaimostaan ja lastensa äidistä, kuin jättämässä muutaman rankan pikkulapsivuoden takia.
13 tuntia päivässä töitä? Miksi?
olen ollut masentunut, mutta itsellä masennus ei lihota vaan laihduttaa, joten olin oikeastaan vähän riutunut ja laiha silloin kun imetin ja lapset oli pienempiä. Mutta kyllä käytin masentuneenakin pikkuhousuja ;) jos sillä nyt on mitään merkitystä.
olen myös akateeminen ja pidän työstäni, se on helppoa ja mukavaa, samoin kaikki lounaat yms siihen liittyvä. Nykyisellä elämänkokemuksella työ tuntuu suorastaan lomalta. Kyllä äitiyden ensimmäiset vuodet olivat ihania mutta myös ihan kamalia, välillä tuijotin kelloa epätoivoisena ja tuntui juhlalta päästä yksin kävelylle R-kioskille ostamaan joku paskalehti ja suklaapatukka, se saattoi olla viikon kohokohta :) Nyt jo vähän voin nauraakin tuolle, koska lapset on jo kivan "isoja", heidän kanssa voi käydä leffassa, pyöräretkellä, katsoa yhteisiä tv-ohjelmia, joista kaikki tykkää tai vaan maata sohvalla ja katsoa kun ne leikkii kavereineen ja osaa tehdä välipalaleivätkin itse. Harrastuksiin kun jaksaa viedä ja sieltä voi olla poiskin, jollei jakseta lähteä. Vieläkin väsyttää, mutta jaksaa ostaa taas itsellekin vaatteita, käydä joka pv suihkussa, lukea omia kirjoja yms.
Vierailija kirjoitti:
ota säännöllinen lastenhoitaja ainakin 2 krt/vko. Valmisruokia vaan. Hae itsellesi väliaikaiset siistit vaatteet jostain halpisketjusta.
Pyri nukkumaan, mielellään ilman herätyksiä niin että saat pahimmat väsymykset pois. Suosittelen että vieroitat pienimmän, imetys väsyttää ja nyt tarvitset toipumisaikaa.
Paino on pienin murhe. Kuulostat todella uupuneelta. Minäkin olin, lapset ikäerolla 1v 4kk. Ei sitä voi ymmärtää jos ei ole kokenut.
Pyydä apua aivan kaikkialta mistä saat.
Ei kannata lopettaa imetystä! JOs on oikeasti väsynyt on sata kertaa helpompaa lykätä vierässä nukkuvalle tissi suuhun, kun ruveta mitään pulloja laittamaan. Ja tissiä kun harmittaa/väsyttää/äiti ei jaksa jne. Tissi on väsyneen äidin pelastus! Ja kuka ne pullotkin pesisi?
T. vuosi sitten väsynyt äiti
ps. lainauksessa oli mielestäni muuten hyviä vinkkejä. Ja väsyneenä ei kannata mitään laihduttamista miettiä. Tulee vaan paha mieli siitäkin.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä näitä järkyttävän pieniä ikäeroja. Eikö neuvolassakaan ohjeistettu, mikä olisi minimi-ikäero?
Noh, nyt kun vahinko on jo tapahtunut pyydä ja ota vastaan apua. Ihan ensimmäisenä mies hoitamaan oman osuutensa (jos on kuvioissa). Se varmaan on saanut peseytyäkin ihan päivittäin...?