5-vuotiaan kaverisuhteet

En tunne tarhakavereiden vanhempia, joten aika vähäistä on kyläily ollut. Yhden kanssa on ollut vastavuoroista kyläilyä silloin tällöin.

5v on pari kertaa käynyt tarhakaverin luona. Tässä naapuristossa on paljon samaniköisiä ja nyt kun on lämpimiä iltoja niin paljon ovat iltaisin ulkoilleet tai kyläilleet toisillaan. Meillä vanhempi lapsi 7v ja hän tietysti jo enempi kaipaa niitä kavereita mutta hänen vanavedessään tuo nuorempi on mennyt. Silloin kun esikoinen oli 5v niin nähtiin puisto/kerhokavereita Pari kertaa viikossa ulkolun merkeissä ja välillä kyläiltiin toisillamme(olivat tuolloin kotihoidossa).

Esikoisella oli viisivuotiaana runsaasti kavereita. Oli kotihoidossa, ja meillä oli samassa pihassa 20 alle kouluikäistä lasta joista lähes kaikki kotihoidossa. Lapset juoksivat päivät pitkät isona laumana yhden perheen luota toisen luo, se jonka luona lapset olivat otti sen hoitovastuun koko porukasta ja infosi muita että täällä ovat ja pääluku täsmää.  Se oli onnellista aikaa ja lapsi muistelee sitä vielä vuosia myöhemmin kaiholla, sellaista vapautta ja päivät pitkät kestävää leikkiä hän ei sitten tuosta eteenpäin ole saanutkaan kokea, kun muutettiin muualle ja lapset menivät päiväkotiin.

Toisella lapsella on viisivuotiaana ne kaverit päiväkodissa, mut ei niitä nähdä hoitoajan jälkeen. Työpäivän jälkeen ei vaan viitsi järjestellä mitään leikkitreffejä. Alue on lisäksi sellainen, ettei viisivuotiasta voi päästää yksin kulkemaan kuin ihan naapuriin.

Vierailija kirjoitti:

Esikoisella oli viisivuotiaana runsaasti kavereita. Oli kotihoidossa, ja meillä oli samassa pihassa 20 alle kouluikäistä lasta joista lähes kaikki kotihoidossa. Lapset juoksivat päivät pitkät isona laumana yhden perheen luota toisen luo, se jonka luona lapset olivat otti sen hoitovastuun koko porukasta ja infosi muita että täällä ovat ja pääluku täsmää.  Se oli onnellista aikaa ja lapsi muistelee sitä vielä vuosia myöhemmin kaiholla, sellaista vapautta ja päivät pitkät kestävää leikkiä hän ei sitten tuosta eteenpäin ole saanutkaan kokea, kun muutettiin muualle ja lapset menivät päiväkotiin.

Toisella lapsella on viisivuotiaana ne kaverit päiväkodissa, mut ei niitä nähdä hoitoajan jälkeen. Työpäivän jälkeen ei vaan viitsi järjestellä mitään leikkitreffejä. Alue on lisäksi sellainen, ettei viisivuotiasta voi päästää yksin kulkemaan kuin ihan naapuriin.

Siis oliko yksi aikuinen yksin vastuussa 10-20 alle kouluikäisestä, kun olivat jonkun kodissa? Kiva että oli paljon leikkikavereita, mutta aika iso vastuu yhdellä aikuisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esikoisella oli viisivuotiaana runsaasti kavereita. Oli kotihoidossa, ja meillä oli samassa pihassa 20 alle kouluikäistä lasta joista lähes kaikki kotihoidossa. Lapset juoksivat päivät pitkät isona laumana yhden perheen luota toisen luo, se jonka luona lapset olivat otti sen hoitovastuun koko porukasta ja infosi muita että täällä ovat ja pääluku täsmää.  Se oli onnellista aikaa ja lapsi muistelee sitä vielä vuosia myöhemmin kaiholla, sellaista vapautta ja päivät pitkät kestävää leikkiä hän ei sitten tuosta eteenpäin ole saanutkaan kokea, kun muutettiin muualle ja lapset menivät päiväkotiin.

Toisella lapsella on viisivuotiaana ne kaverit päiväkodissa, mut ei niitä nähdä hoitoajan jälkeen. Työpäivän jälkeen ei vaan viitsi järjestellä mitään leikkitreffejä. Alue on lisäksi sellainen, ettei viisivuotiasta voi päästää yksin kulkemaan kuin ihan naapuriin.

Siis oliko yksi aikuinen yksin vastuussa 10-20 alle kouluikäisestä, kun olivat jonkun kodissa? Kiva että oli paljon leikkikavereita, mutta aika iso vastuu yhdellä aikuisella.

Ei tietenkään, tuostahan osa oli vauvoja ja taaperoita. Lapsiporukassa oli yleensä noin 5-8 lasta koska osa oli muissa menoissa. Se ei ole homma eikä mikään huolehtia tuollaisesta määrästä tuttuja lapsia, joilla leikit käyttivät hyvin. Oli ihanaa kun talossa oli menoa ja meininkiä, elämisen ääniä. Naapureiden lapsista tuli itsellekin rakkaita, joita jäi ikävä kun muutimme.

Ei ole. Viisivuotias on päivät pitkät päiväkodissa niiden kavereiden kanssa, joten hyvin harvakseltaan ollaan sovittu leikkitreffejä viikonlopuille. Pari kertaa on tänä vuonna käynyt meillä kavereita/lapsi mennyt kaverin luo leikkimään.

Meillä vanhempi tyttö melkein 4v. Hänellä kaksi sellaista tarhakaveria, joiden kanssa kyläillään ja tavataan myös vapaa-ajalla toisinaan. Pk-kavereiden lisäksi on sellaisia äiti-lapsi-pareja, joiden kanssa sovitaan välillä puistotreffejä, ja kovasti tyttö aina selittää näistä kavereista ja leikeistä yms, yhden luona käydään joka viikko tai hän täällä.. :) Lisäksi sitten naapurilapset, joiden osan kanssa kyläillään ja osan kanssa vaan pihalla touhutaan, mutta ilmeisesti ei nää keskenään niin hyviä kavereita ole.