En tajua miten ihmiset jaksaa säätää kaikkea turhaa koko ajan
En jaksa edes luetella, sillä lista sisältäisi suunnilleen kaiken mitä nyt vain voi tehdä. Muutamana esimerkkinä pihan laitto, tavaroiden ostaminen kotiin, kahvittelu, remontointi tai talon rakentaminen, ulkoilu, terveellinen syöminen, rupattelu kaupan käytävällä tuttujen kanssa, koirat, ulkona syöminen, kotona leipominen, kaiken maailman harrastukset (liikuntatunnit, kansalaisopiston kurssit, mitä näitä nyt on).
Teen siis itsekin noita asioita tai joitakin niistä, mutta mistään ei saa niin paljon mielihyvää tai energiaa että tuntuisi sen arvoiselta vaivautua. Toimin vain niin kuin yhteiskunnassa muutkin toimivat. Tiedän, että jotkut muut pitävät kaikenlaisesta puuhastelusta - en vain oikeasti tajua miten he jaksavat. Eivätkö he ikinä pysähdy ja mieti että mitä järkeä tässäkin on... Hohhoi.
Saatan joskus innostua hetkellisesti jostain, mutta heti kun lopetan sen "jonkin" tekemisen jumiudun taas ja muistan, että se oli täysin turhaa.
Kommentit (23)
Hyvä ap! Just näin! Taloa, pihaa ja autoa kunnostan välttämättömänä asiana. Pääasia on kuitenkin tiedon lisääminen, uuden oppiminen, jopa tieteen tekeminen!
Jyrkkä ei vanhan paskan pöyhimiselle!
Olen huomannut sen, kun istun tyhjänpanttina tietokoneen, tv:n tai pöydän äärellä alan ajattelemaan kaikkea masentavaa, ikävää ja synkkää. Minulle on tullut myös pakko liikkeitä kuten ihon repiminen kun on tylsää tai ahdistaa. En tee mitään muuta kuin työtä ja pakolliset kotiaskareet. Sitten ei jaksa/ tule tehtyä mitään järkevää vaan tuhlattua aikaa tyhjänpanttina olemiseen. Tämänjälkeen linnottaudun talonsisälle, enkä halua lähteä ulos. Pelkkä kaupan käynti menee vaikeaksi.
Kun on tekemistä ei jää aikaa moisiin mietiskelyihin tai tekoihin vaan keskittyy siihen hetkeen, piristyn ja jaksan paremmin eteenpäin. Se on hyvä kun on tavoitteita mitä tykkää ja jaksaa tehdä.