Lue keskustelun säännöt.
Ero. Miksi en tiennyt tätä aiemmin??
08.05.2016 |
Tämä vapauden tunne. Miksi roikuin onnettomana liitossani. Se oli ihan ok mutta nyt tiedän miltä tuntuu hengittää ja nauttia elämästä! Miehet pörräävät ympärillä. Vapaita ja varattuja. Ilmeisesti hehlun elämäniloa ja rentoa tunnetta. Mitä ihanaa vielä tapahtuukaan. Elämä on juuri nyt avoin vaikka mille :-)
Älkää pelätkö erota ja olla yksin!
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Yksi kysymys vielä: mistä nämä ilkeät kommentit johtuvat?? Miksi hyökkäätte noin aggressiivisesti eronneen kimppuun?? Ei se ole teiltä pois jos ap on nyt onnellinen.
Kertokaa minulle tuon vihan syy! Kiitos!
Tätä minäkin kysyn, sillä oikeassa elämässä olen kohdannut ilkeilyä esim. työpaikalla. Erosin pari vuotta sitten vaikeasta liitosta, ja nyt se että olen ollut vapautunut ja onnellinen tuntuu olevan varsinkin pitkissä liitoissa eläville kuin punainen vaate. Puhumattakaan nyt kun hehkun onnea uuden parisuhteen takia. Kateus ym. on niin silmiinpistävää että ei tulisi mieleenkään hehkuttaa elämäntilannettani työkavereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni eroista on turha. On varmasti olemassa ihan oikeasti huonoja liittoja, joista on pakko erota, mutta sitten on niitä liittoja, joissa on väsyneitä ihmisiä, jotka ovat unohtaneet miten rakastetaan. Omista sukulaisistani tiedän, että harvat eronneet päätyvät enää parisuhteeseen. En tiedä onko se yksinäisyys kenellekään hyväksi. Yhdessä olisi niin hyvä vanhentua, seurata yhdessä omien lasten elämää, olla toiselle tukena ja turvana. Voin kokemuksella sanoa, että en kenellekään hehkuttaisi eron ihanuutta. Siitä seuraa vain köyhyyttä ja yksinäisyyttä.
Siihen onko joku ero turha, ei kyllä kukaan ulkopuolinen voi ottaa kantaa.
Erosta voi seurata paljon hyviä asioita.
Parempi erota kuin kärsiä huonossa liitossa. Esim jos puoliso pettää, voi olla todellakin parasta erota.
Ideaalitilanteessa se puoliso tukee ja on paras ystävä. Mulle on käynyt niin, että meillä ei ole läheisyyttä eikä seksiä, puoliso luokkaa ja satuttaa ja tekee sen tahallaan. Ilman lapsia tätä liittoa ei enää olisi. Kun lapset lentävät pesästä - luultavasti polkumme erkanevat.
Myös parisuhteessa voi olla yksinäinen ja sellainen olo mulla on nyt, paras ystävä on joku muu. En näe yhteistä tulevaisuutta, mies ei halua tehdä samoja asioita, ei halua elämältä samoja asioita.
Uskalluksen puute ja siitä johtuva kiukku, kihinä ja kateus. Moni elää huonossa parisuhteessa kun tyytyy osaansa. Ei ole oppinut tuntemaan itseään, tahtoaan eikä osaa artikuloida selkeästi tarpeitaan. Monia auttaisi kuunnella vastaavien tilanteiden ratkaisuja, kun on tehty päätös ja ratkaisut. Siksi tämä palsta on hyvä.
Sitten on ne yksinäiset ja eronneet, jätetyt. He ovat katkeroituneita. Asenne on se lähtökohta. Et voi muuttaa muita ihmisiä mutta omaa asennettaan voi muuttaa. Minä en ymmärrä miksi pilata huonolla asenteella elämänsä. Elämä on niin lyhyt, nauti siitä. Tsemppiä ap:lle!
Vierailija kirjoitti:
Uskalluksen puute ja siitä johtuva kiukku, kihinä ja kateus. Moni elää huonossa parisuhteessa kun tyytyy osaansa. Ei ole oppinut tuntemaan itseään, tahtoaan eikä osaa artikuloida selkeästi tarpeitaan. Monia auttaisi kuunnella vastaavien tilanteiden ratkaisuja, kun on tehty päätös ja ratkaisut. Siksi tämä palsta on hyvä.
Sitten on ne yksinäiset ja eronneet, jätetyt. He ovat katkeroituneita. Asenne on se lähtökohta. Et voi muuttaa muita ihmisiä mutta omaa asennettaan voi muuttaa. Minä en ymmärrä miksi pilata huonolla asenteella elämänsä. Elämä on niin lyhyt, nauti siitä. Tsemppiä ap:lle!
Asiaa. Kateelliset ja katkerat ihmiset tekee itsestään uhrin, eikä halua nähdä, että oma onnellisuus on ihan omista valinnoista kiinni. Jos parisuhde ei ole kunnossa, pitää nähdä vaivaa ja tehdä jotain toisin. Aluksi vaikka olla rehellinen itselleen ja sitten puolisolleen, ja vielä jaksaa kuunnella kumppaniaan. Jos ei yhteyttä enää löydy, niin sitten erotaan niinkuin aikuiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskalluksen puute ja siitä johtuva kiukku, kihinä ja kateus. Moni elää huonossa parisuhteessa kun tyytyy osaansa. Ei ole oppinut tuntemaan itseään, tahtoaan eikä osaa artikuloida selkeästi tarpeitaan. Monia auttaisi kuunnella vastaavien tilanteiden ratkaisuja, kun on tehty päätös ja ratkaisut. Siksi tämä palsta on hyvä.
Sitten on ne yksinäiset ja eronneet, jätetyt. He ovat katkeroituneita. Asenne on se lähtökohta. Et voi muuttaa muita ihmisiä mutta omaa asennettaan voi muuttaa. Minä en ymmärrä miksi pilata huonolla asenteella elämänsä. Elämä on niin lyhyt, nauti siitä. Tsemppiä ap:lle!
Asiaa. Kateelliset ja katkerat ihmiset tekee itsestään uhrin, eikä halua nähdä, että oma onnellisuus on ihan omista valinnoista kiinni. Jos parisuhde ei ole kunnossa, pitää nähdä vaivaa ja tehdä jotain toisin. Aluksi vaikka olla rehellinen itselleen ja sitten puolisolleen, ja vielä jaksaa kuunnella kumppaniaan. Jos ei yhteyttä enää löydy, niin sitten
Nykyään yhdessä asutaan lähinnä taloudellisten syiden takia. Jos kaikilla olisi tarpeeksi rahaa, tuskinpa kovin moni aikuinen ihminen viitsisi jakaa omaa henkilökohtaista tilaansa kenenkään kanssa, lapsia lukuunottamatta. Pitää olla todella ihmeellinen ihminen, että sen kanssa jaksaisi asua 24/7.
t. toinen onnellisesti eronnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyajan ilmiö, kun ei enää tarvitse kestää parisuhteen taakkaa. Eroaminen on tehty helpoksi ja se nähdään parhaana vaihtoehtona, kun parisuhteeseen tulee ongelmia. Parisuhteet alkaa olla taistelukenttiä, etsitään vaan toisesta syytä omaan pahaan oloon.
Naisten on nykyään niin helppo erota. Yhteiskunta ja ex-mies elättää. Kysykääpä niiltä jättämiltänne miehiltä miten onnellisia ovat kun eivät saa tavata lapsia niin usein kuin haluaisivat ja muhkeat ex-vaimonkin elättävät elarit pitää maksaa joka kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se ero kaikille todellakaan tuota ole. Jotenkin niiiin tyhmä yleistys taas omasta tilanteesta. Jos mä jättäisin mieheni olisin takuulla onneton. Koska haluan olla hänen kanssaan.
Kertoo paljon sinusta, kun sitoutumisesta pääsee "vapauden tunteeseen" ja se tarkoittaa irrallisia seksisuhteita ja tietysti siideriä.
Katsotaan vuosi-pari eteenpäin ja katsotaan miten nautit vapaudesta ja sinkkumarkkinoiden pilluresurssina olosta ? Hehkuuko nenänpääsi punaisena onnen tunteesta vai laajenneista verisoluista.
Kaltaisiasi on paljon. Kokoonnutte lähipubissa lapsilisien maksupäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni eroista on turha. On varmasti olemassa ihan oikeasti huonoja liittoja, joista on pakko erota, mutta sitten on niitä liittoja, joissa on väsyneitä ihmisiä, jotka ovat unohtaneet miten rakastetaan. Omista sukulaisistani tiedän, että harvat eronneet päätyvät enää parisuhteeseen. En tiedä onko se yksinäisyys kenellekään hyväksi. Yhdessä olisi niin hyvä vanhentua, seurata yhdessä omien lasten elämää, olla toiselle tukena ja turvana. Voin kokemuksella sanoa, että en kenellekään hehkuttaisi eron ihanuutta. Siitä seuraa vain köyhyyttä ja yksinäisyyttä.
Aina väitetään että on turhia eroja. Minusta näin sanovat ihmiset, jotka eivät tajua ettei sitä eron todellista syytä kaikille kuulutella. Jokaisessa minun tietämässä erossa on vakava syy, alkoholismi, uskottomuus, henkinen tai fyysinen väkivalta. En tunne yhtään naista joka olisi eronnut ilman vuosien kamppailua liittonsa ja perheensä puolesta.
Eron ihanuutta on syytä hehkuttaa siksi, että liian moni jää vahingolliseen suhteeseen, joka vahingoittaa myös lapsia. Pitäisi ymmärtää että jopa yksin on parempi kuin vaikka juopon kanssa.
Kyllä yhdessä voi vanhentua uuden, raittiin kumppanin kanssa, ei se juoppo ole se ainoa mahdollisuus, jonka jälkeen olisi vain yksinäinen, katkera vanhuus. Köyhyyttäkin on turha pelätä, rahaa riittää paremmin kun kumppani ei käytä sitä viinaan ja baariin.
Ihminen joka osaa elää toisen kanssa ja tehdä kompromisseja, löytää kyllä kumppanin jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisten on nykyään niin helppo erota. Yhteiskunta ja ex-mies elättää. Kysykääpä niiltä jättämiltänne miehiltä miten onnellisia ovat kun eivät saa tavata lapsia niin usein kuin haluaisivat ja muhkeat ex-vaimonkin elättävät elarit pitää maksaa joka kuukausi.
Ei suomessa elätetä exää, ne elarit on oma osuus lapsen kulutuksesta. Exä maksaa myös oman osansa. Olet katsonut liikaa amerikkalaisia ohjelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni eroista on turha. On varmasti olemassa ihan oikeasti huonoja liittoja, joista on pakko erota, mutta sitten on niitä liittoja, joissa on väsyneitä ihmisiä, jotka ovat unohtaneet miten rakastetaan. Omista sukulaisistani tiedän, että harvat eronneet päätyvät enää parisuhteeseen. En tiedä onko se yksinäisyys kenellekään hyväksi. Yhdessä olisi niin hyvä vanhentua, seurata yhdessä omien lasten elämää, olla toiselle tukena ja turvana. Voin kokemuksella sanoa, että en kenellekään hehkuttaisi eron ihanuutta. Siitä seuraa vain köyhyyttä ja yksinäisyyttä.
Samaa mieltä. Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, erota tulisi vain todella painavien syiden vuoksi (henkinen tai fyysinen väkivalta, alkoholismi tms). Oma kokemukseni lähipiiristä on myös, että erosta seuraa ennenkaikkea köyhyyttä ja yksinäisyyttä ja tunnepuolen ongelmia, myös lapsille. Molemmat vanhemmat kituuttavat tahoillaan, jompikumpi vanhemmista etääntyy henkisesti lapsista ja useassa tapauksessa toinen vanhemmista sairastuu masennukseen tms, koska tulevaisuus ei ollutkaan niin ruusuinen kuin kuviteltiin. Parempi kaikkien kannalta olisi ollut jos pariskunnat olisivat paremmin yrittäneet kestää tasapaksua elämää ja ongelmiensa kanssa menneet yksilö- tai pariterapiaan. Onnettomuus parisuhteessa kun harvemmin johtuu vain siitä toisesta osapuolesta niin, että kaikki ongelmat lakkaavat olemasta kun on yksin tai kun kumppani on eri. Alussa tilanne toki tuntuu hyvältä ja ratkaisu oikealta, mutta itsestään ei eroon pääse ja ongelmat on kohdattava joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten on nykyään niin helppo erota. Yhteiskunta ja ex-mies elättää. Kysykääpä niiltä jättämiltänne miehiltä miten onnellisia ovat kun eivät saa tavata lapsia niin usein kuin haluaisivat ja muhkeat ex-vaimonkin elättävät elarit pitää maksaa joka kuukausi.
Ei suomessa elätetä exää, ne elarit on oma osuus lapsen kulutuksesta. Exä maksaa myös oman osansa. Olet katsonut liikaa amerikkalaisia ohjelmia.
Ja sinä olet kuunnellu liikaa suomalaisia sosiaalitanttoja. Kyllä nää summat on ihan järkyttäviä, jotka eronnut suomalainen äiti saa lapsestaan. Isää ei tuota tietenkään millään tavoin, jos on etävanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon sinusta, kun sitoutumisesta pääsee "vapauden tunteeseen" ja se tarkoittaa irrallisia seksisuhteita ja tietysti siideriä.
Katsotaan vuosi-pari eteenpäin ja katsotaan miten nautit vapaudesta ja sinkkumarkkinoiden pilluresurssina olosta ? Hehkuuko nenänpääsi punaisena onnen tunteesta vai laajenneista verisoluista.
Kaltaisiasi on paljon. Kokoonnutte lähipubissa lapsilisien maksupäivänä.
Ja mitään vaihtoehtoa siitä väliltä ei ole? Tässä malliesimerkki mustavalkoisesta ajattelusta :D
Kyllä sinkkuus tosiaankin on ihanaa. Sen voi todeta myös tilastoista, joiden mukaan Suomessa on pitkälti yli miljoona sinkkua. Ihan varmasti suurin osa heistä pääsisi kyllä suhteeseen jos haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Odotapa hetki, kyllä tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunne vielä sinutkin kietoo kylmään syleilyynsä. Kjäh, kjäh.
Mutta sellainen kuuluu elämään aina ajoittain. Mutta uskon, että se hyvä pohjavire ei katoa, kun huomaa tehneensä oikean valinnan. Ja voi edelleen valita itselleen sopivia asioita. Siinä on niin paljon voimaa tuovaa energiaa. - ei ap
Vierailija kirjoitti:
No ei se ero kaikille todellakaan tuota ole. Jotenkin niiiin tyhmä yleistys taas omasta tilanteesta. Jos mä jättäisin mieheni olisin takuulla onneton. Koska haluan olla hänen kanssaan.
Samoin, kuolisin varmaan surusta, olisin onneton loppuikäni enkä kiinnostuisi kenestäkään romanttisessa mielessä enää koskaan. Onneksi kaikki pitkät parisuhteet eivät ole onnettomia.
Aika moni eroista on turha. On varmasti olemassa ihan oikeasti huonoja liittoja, joista on pakko erota, mutta sitten on niitä liittoja, joissa on väsyneitä ihmisiä, jotka ovat unohtaneet miten rakastetaan. Omista sukulaisistani tiedän, että harvat eronneet päätyvät enää parisuhteeseen. En tiedä onko se yksinäisyys kenellekään hyväksi. Yhdessä olisi niin hyvä vanhentua, seurata yhdessä omien lasten elämää, olla toiselle tukena ja turvana. Voin kokemuksella sanoa, että en kenellekään hehkuttaisi eron ihanuutta. Siitä seuraa vain köyhyyttä ja yksinäisyyttä.