Muuttuuko pettäjä?
Meillä on tilanne se, että olemme olleet yhdessä 10v. Kaksi lasta, joista esikoinen oli totaalinen yllätys ja jotain mitä mies ei olisi halunnut.
Lasten syntymän jälkeen mies on pettänyt 2-3 kertaa, riippuu vähän miten laskee.
Kävimme ensimmäisen pettämisen jälkeen pariterapiassa, jossa saimmekin suhteemme kuntoon. Siellä jo terapeutti oli sitä mieltä, että mies on seksiaddikti, mutta en uskonut. Mies kuitenkin petti vielä uudestaan. Nyt olimme eilen ensimmäisen kerran addiktioterapeutilla yhteiskäynnillä ja mielestäni se meni aika hyvin, siihen nähden, että mies on ihan toivottoman terapiavastainen.
Pettäminen on aina tapahtunut emotionaalisesti todella vaikeassa (miehelle) tilanteessa. Nyt kuitenkin mietin, että mitä jos tämä terapia ei autakaan? Alunperin olin vain tyytyväinen, että mies tekee asialle jotain, mutta mitä ihmeen vaihtoehtoja on jäljellä, jos tästä ei ole tippaakaan apua? Riittääkö se loppupeleissä, että joudun tarkkailemaan miehen mielentiloja ja muokkaamaan omaa elämääni entistä enemmän hänen vuokseen? Voiko sellainen suhde olla ikuisesti onnellinen?
Osa teistä pitää minua provona, ja toivon, että he joko vastaavat asiallisesti aiheeseen liittyen, koska en ole ainoa ihminen joka aiheen kanssa taistelee, tai jättävät vastaamatta.
Kommentit (37)
Onko niissä terapioissa käsitelty vain miehen käytöstä ja sen seurauksia, vai trauman syitä?
Vierailija kirjoitti:
Onko niissä terapioissa käsitelty vain miehen käytöstä ja sen seurauksia, vai trauman syitä?
Ei koskaan traumaa. Mies ei vain puhu aiheesta, kuin minulle ja minullekin äärimmäisen niukasti. Siin parisuhdeterapiassa, jossa kävimme käsiteltiin lähinnä sitä kaoottista elämäntilannettamme ja keskityttiin parantamaan niitä ongelmia. Tällä kertaa kyse on ennenkaikkea addiktiohoidosta ja luulen, että siellä keskitytään ihan siihen pohjimmaisiin syihinkin. On kyllä jo aikakin, luulen ettei mies ole kertaakaan edes ajatellut niitä asioita läpi, vaan työntänyt ne mielestään ja reagoinut jollain muulla - kuten seksi.
Olen miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että jos hän saisi pitää sivussa naista, jonka kanssa hänen mieltymyksensä osuvat yhteen paremmin. Se olisi tietysti tarkkaan sovittua, että kuinka usein ja tietysti kondomin kanssa ja suihkun kautta kotiin. Pelottaa vain, että pystyisinkö minä siihen oikeasti?[/quote]
Älä nyt hyvä ihminen tuollaiseen suostu. Sinun miehellä on pahoja ongelmia käyttäytymisensä ja tunne-elämänsä suhteen! Ja kuulostaa siltä, että ei ole kovin innokas muuttumaan ja kohtaamaan itseään. Vaikka joka tuutista tungetaan miten kaikki pettää ja ei se niin justiinsa ole: SE ON TÄYTTÄ VALHETTA. Pettäminen on pahinta mitä voi toiselle tehdä parisuhteessa. Se on henkistä ja fyysistä toisen hylkäämistä ja halpana pitämistä. Miten arvokkaana sinä itse pidät itseäsi? Älä hyväksy huonoa kohtelua keneltäkään, koska se ei ole sen arvoista.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä pettämisessä on niin vakavaa.
Euroopan sivistysmaissa on täysin normaalia että mies leikkii kiltisti kotia ja pitää paria rakastajarta.
Avioliitto on instituutio joka on kehitetty lähinnä suojelemaan pieniä lapsia.
No on se melko inhottava ajatus, että miehen kyky ajatella katoaa niin pahasti, että riskeeraa avioliittonsa vain saadakseen seksiä juuri sillä minuutilla. Tai pahempi vaihtoehto, en ole miehelle niin tärkeä, että hän viitsisi olla harrastamatta seksiä jonkun toisen kanssa vaikka saattaisi minut menettää.
Ja Ranskaa en pitäisi millään mittarilla sivistysmaana. Misogynistinen ja lapsivihamielinen maa. Luomuruoka ja viini ovat ainoat hyvät asiat, mitä sieltä on viimeiseen vuosisataan tullut.
Avioliitto on sitä paitsi instituutio, jota ei ole todellakaan kehitetty suojelemaan pieniä lapsia, vaan miehen omaisuutta = vaimoa ja tämän tuli tietysti olla neitsyt, jotta mies saattoi olla (suhteellisen) varma, että perillinen todella on hänen. Lisäksi avioliitolla on tiettyjä muita positiivisia vaikutuksia yhteisöön, kuten aggressiivisuuden väheneminen, kun haaremeista ei tarvitse tapella niin verisesti.
Aivan ,suojelemaan pieniä lapsia varsinkin siltä että isä ei olekaan oikea isä. Mitä kiinnostusta miehellä olisi elättää toisen miehen lapsia. Ymmärrätkö?
Aloittakaa vapaa suhde jos muunlainen tuntuu vaikealta. Ei ihminen voi omistaa toista.
Kun nainen ottaa ns. alfa/jännämiehen niin kai se nyt on tiedossa mitä tuleman pitää?
Mies oli todella monta vuotta täysin uskollinen. Ja olimme sitä paitsi naimisissa pitkään ennen kuin vahinko kävi.
Vapaa suhde ei meillä onnistuisi, mies repisi pelihousunsa jo pelkästä ajatuksesta ja lisäksi minä en koe tarvetta harrastaa mitään kenenkään muun kanssa; se olisi kuitenkin ihan järjetön pettymys.
Ei kai sivusuhde ole mikään vahinko?
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että jos hän saisi pitää sivussa naista, jonka kanssa hänen mieltymyksensä osuvat yhteen paremmin. Se olisi tietysti tarkkaan sovittua, että kuinka usein ja tietysti kondomin kanssa ja suihkun kautta kotiin. Pelottaa vain, että pystyisinkö minä siihen oikeasti?
Älä nyt hyvä ihminen tuollaiseen suostu. Sinun miehellä on pahoja ongelmia käyttäytymisensä ja tunne-elämänsä suhteen! Ja kuulostaa siltä, että ei ole kovin innokas muuttumaan ja kohtaamaan itseään. Vaikka joka tuutista tungetaan miten kaikki pettää ja ei se niin justiinsa ole: SE ON TÄYTTÄ VALHETTA. Pettäminen on pahinta mitä voi toiselle tehdä parisuhteessa. Se on henkistä ja fyysistä toisen hylkäämistä ja halpana pitämistä. Miten arvokkaana sinä itse pidät itseäsi? Älä hyväksy huonoa kohtelua keneltäkään, koska se ei ole sen arvoista.
Miehellä onkin pahoja ongelmia ja toivon, että hän niitä käsittelisi jo ihan itsensä vuoksi. Minä kuitenkin tiesin (pettämistä lukuunottamatta) millainen mies oli, ennen kuin menin hänen kanssaan naimisiin. Hän ei ole koskaan teeskennellyt olevansa mitään muuta.
Mies ei ole koskaan ehdottanut minkäänlaista pettämisen sallimista yms. Ja suostui terapiaan, vaikkei usko siihen.
Mies on mikä on ja minä haluan olla hänen kanssaan. Kyse nyt on enää siitä, että mikä on minulle helpointa kestää. Toivon älyttömästi, että tämä terapia auttaa ja mies saa ongelmansa kohdattua edes osittain. En kuitenkaan pidättele henkeäni.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä pettämisessä on niin vakavaa.
Euroopan sivistysmaissa on täysin normaalia että mies leikkii kiltisti kotia ja pitää paria rakastajarta.
Avioliitto on instituutio joka on kehitetty lähinnä suojelemaan pieniä lapsia.
No on se melko inhottava ajatus, että miehen kyky ajatella katoaa niin pahasti, että riskeeraa avioliittonsa vain saadakseen seksiä juuri sillä minuutilla. Tai pahempi vaihtoehto, en ole miehelle niin tärkeä, että hän viitsisi olla harrastamatta seksiä jonkun toisen kanssa vaikka saattaisi minut menettää.
Ja Ranskaa en pitäisi millään mittarilla sivistysmaana. Misogynistinen ja lapsivihamielinen maa. Luomuruoka ja viini ovat ainoat hyvät asiat, mitä sieltä on viimeiseen vuosisataan tullut.
Avioliitto on sitä paitsi instituutio, jota ei ole todellakaan kehitetty suojelemaan pieniä lapsia, vaan miehen omaisuutta = vaimoa ja tämän tuli tietysti olla neitsyt, jotta mies saattoi olla (suhteellisen) varma, että perillinen todella on hänen. Lisäksi avioliitolla on tiettyjä muita positiivisia vaikutuksia yhteisöön, kuten aggressiivisuuden väheneminen, kun haaremeista ei tarvitse tapella niin verisesti.
Aivan ,suojelemaan pieniä lapsia varsinkin siltä että isä ei olekaan oikea isä. Mitä kiinnostusta miehellä olisi elättää toisen miehen lapsia. Ymmärrätkö?
Aloittakaa vapaa suhde jos muunlainen tuntuu vaikealta. Ei ihminen voi omistaa toista.
Kun nainen ottaa ns. alfa/jännämiehen niin kai se nyt on tiedossa mitä tuleman pitää?
Mies oli todella monta vuotta täysin uskollinen. Ja olimme sitä paitsi naimisissa pitkään ennen kuin vahinko kävi.
Vapaa suhde ei meillä onnistuisi, mies repisi pelihousunsa jo pelkästä ajatuksesta ja lisäksi minä en koe tarvetta harrastaa mitään kenenkään muun kanssa; se olisi kuitenkin ihan järjetön pettymys.
Ei kai sivusuhde ole mikään vahinko?
Ei kai se ole, vaikka niin haluaisinkin ajatella. Miehellä on kuitenkin ilmiömäinen kyky työntää asiat päässään eri lokeroihin ja luulen, ettei vaimo käynyt tippaakaan mielessä siinä vaiheessa, kun sivusuhteeseen ryhtyi...
Onhan tuossa mahdollisuus muuttua miehellä jos hän itse todella haluaa. Mutta vain jos hän aidosti niin haluaa, ei vaimon pakottamana.
Toisaalta tuossa on myös hyvä hetki miettiä mahdollisuutta jossa mies saa hakea seksiä myös muualta ilman että siitä tulee automaattisesti pettämistä. Seksi on seksiä, ei se, että harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa poista automaattisesti rakkautta ja hyviä tunteita puolisoa kohtaan. Ja jos hänellä kerta on jo epäilty addiktiota, niin sekin tarkoittaa jo sitä ettei kyseessä ole mikään tunnepuolen sitoutuminen vaan vain pakko päästä tyhjentämään kassit johonkin. Onhan se perseestä, ettei se joku ole oma vaimo, mutta minkäs teet.
Tietysti tuossa on pakko sopia säännöt, kortsua käytettävä ja tautitesteihin säännöllisesti, mutta se olisi myös aika kestävä vaihtoehto. Ei perhettä ja parisuhdetta aina kannata heittää hukkaan vain seksin takia jos muuten elämä sujuu ja tunteita riittää.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa mahdollisuus muuttua miehellä jos hän itse todella haluaa. Mutta vain jos hän aidosti niin haluaa, ei vaimon pakottamana.
Toisaalta tuossa on myös hyvä hetki miettiä mahdollisuutta jossa mies saa hakea seksiä myös muualta ilman että siitä tulee automaattisesti pettämistä. Seksi on seksiä, ei se, että harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa poista automaattisesti rakkautta ja hyviä tunteita puolisoa kohtaan. Ja jos hänellä kerta on jo epäilty addiktiota, niin sekin tarkoittaa jo sitä ettei kyseessä ole mikään tunnepuolen sitoutuminen vaan vain pakko päästä tyhjentämään kassit johonkin. Onhan se perseestä, ettei se joku ole oma vaimo, mutta minkäs teet.
Tietysti tuossa on pakko sopia säännöt, kortsua käytettävä ja tautitesteihin säännöllisesti, mutta se olisi myös aika kestävä vaihtoehto. Ei perhettä ja parisuhdetta aina kannata heittää hukkaan vain seksin takia jos muuten elämä sujuu ja tunteita riittää.
Tätä olen itsekin miettinyt, mutta en haluaisi, että se olisi mikään automaatio, mihin se miehellä helposti varmaan menisi. Itselläni on varmaan asian kanssa vielä läpikäytävää, koska se edelleen loukkaisi, vaikka antaisin siihen luvan. Ja vaikkei mies kertoisikaan, niin aina myöhäisinä työiltoina miettisin, että onko hän jonkun kanssa ja siksi ei ole vielä tullut kotiin, vai onko oikeasti vain töissä?
Muuten mitä mies tekee jos vaimo nussii vierasta miestä ja toistamiseen?
Mitä tuo nyt haittaa sehän on vain suoritus.
Minä teen tätä koska haluan tehdä.
Varattu nainen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa mahdollisuus muuttua miehellä jos hän itse todella haluaa. Mutta vain jos hän aidosti niin haluaa, ei vaimon pakottamana.
Toisaalta tuossa on myös hyvä hetki miettiä mahdollisuutta jossa mies saa hakea seksiä myös muualta ilman että siitä tulee automaattisesti pettämistä. Seksi on seksiä, ei se, että harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa poista automaattisesti rakkautta ja hyviä tunteita puolisoa kohtaan. Ja jos hänellä kerta on jo epäilty addiktiota, niin sekin tarkoittaa jo sitä ettei kyseessä ole mikään tunnepuolen sitoutuminen vaan vain pakko päästä tyhjentämään kassit johonkin. Onhan se perseestä, ettei se joku ole oma vaimo, mutta minkäs teet.
Tietysti tuossa on pakko sopia säännöt, kortsua käytettävä ja tautitesteihin säännöllisesti, mutta se olisi myös aika kestävä vaihtoehto. Ei perhettä ja parisuhdetta aina kannata heittää hukkaan vain seksin takia jos muuten elämä sujuu ja tunteita riittää.
Vaikka olisi addiktio, miksi sitä seksiä täytyy hakea muualta? En tajua tätä. Itse on voisi elää tuollaisessa suhteessa vaan lakaisin rakastamasta ja ehkä katkeroituisin. En ymmärrä miksi joku kohtelee rakkaintaan noin. Aivan kuin hän ei arvostaisi sitä mitä hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa mahdollisuus muuttua miehellä jos hän itse todella haluaa. Mutta vain jos hän aidosti niin haluaa, ei vaimon pakottamana.
Toisaalta tuossa on myös hyvä hetki miettiä mahdollisuutta jossa mies saa hakea seksiä myös muualta ilman että siitä tulee automaattisesti pettämistä. Seksi on seksiä, ei se, että harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa poista automaattisesti rakkautta ja hyviä tunteita puolisoa kohtaan. Ja jos hänellä kerta on jo epäilty addiktiota, niin sekin tarkoittaa jo sitä ettei kyseessä ole mikään tunnepuolen sitoutuminen vaan vain pakko päästä tyhjentämään kassit johonkin. Onhan se perseestä, ettei se joku ole oma vaimo, mutta minkäs teet.
Tietysti tuossa on pakko sopia säännöt, kortsua käytettävä ja tautitesteihin säännöllisesti, mutta se olisi myös aika kestävä vaihtoehto. Ei perhettä ja parisuhdetta aina kannata heittää hukkaan vain seksin takia jos muuten elämä sujuu ja tunteita riittää.
Vaikka olisi addiktio, miksi sitä seksiä täytyy hakea muualta? En tajua tätä. Itse on voisi elää tuollaisessa suhteessa vaan lakaisin rakastamasta ja ehkä katkeroituisin. En ymmärrä miksi joku kohtelee rakkaintaan noin. Aivan kuin hän ei arvostaisi sitä mitä hänellä on.
Siinä se isoin ongelma varmaan onkin. Jättäminen olisi niin paljon helpompaa, jos miehellä olisi ollut valinta ja olisi valinnut toisen naisen sylin minun sylini sijasta. Se ei kuitenkaan mennyt niin.
Tässä omia ajatuksiani ja arvioita pettämistä. Olen ollut suhteessa sekä petetty että pettäjä. Pettämiselle ei ole aina yksiselitteistä syytä. Monia pettäjiä yhdistää kykenemättömyys puhua vaikeista asioista. Tämä hyöstettynä vielä mahdollisesti kokemukseen siitä, että on suhteessa tullut tavalla tai toisella alistuneeksi toisen tahtoon, saattaa johtaa pettämiseen. Pettävät ovat hiljaa katkeria elämälleen ja kumppanilleen. Usein taustalla on myös aiempia tunne-elämän ongelmia lapsuudessa. Pettäjä voi "parantua" mutta se on pitkän prosessin tulos, joidenkin kohdalla varsin mahdollista.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa mahdollisuus muuttua miehellä jos hän itse todella haluaa. Mutta vain jos hän aidosti niin haluaa, ei vaimon pakottamana.
Toisaalta tuossa on myös hyvä hetki miettiä mahdollisuutta jossa mies saa hakea seksiä myös muualta ilman että siitä tulee automaattisesti pettämistä. Seksi on seksiä, ei se, että harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa poista automaattisesti rakkautta ja hyviä tunteita puolisoa kohtaan. Ja jos hänellä kerta on jo epäilty addiktiota, niin sekin tarkoittaa jo sitä ettei kyseessä ole mikään tunnepuolen sitoutuminen vaan vain pakko päästä tyhjentämään kassit johonkin. Onhan se perseestä, ettei se joku ole oma vaimo, mutta minkäs teet.
Tietysti tuossa on pakko sopia säännöt, kortsua käytettävä ja tautitesteihin säännöllisesti, mutta se olisi myös aika kestävä vaihtoehto. Ei perhettä ja parisuhdetta aina kannata heittää hukkaan vain seksin takia jos muuten elämä sujuu ja tunteita riittää.
Vaikka olisi addiktio, miksi sitä seksiä täytyy hakea muualta? En tajua tätä. Itse on voisi elää tuollaisessa suhteessa vaan lakaisin rakastamasta ja ehkä katkeroituisin. En ymmärrä miksi joku kohtelee rakkaintaan noin. Aivan kuin hän ei arvostaisi sitä mitä hänellä on.
Siinä se isoin ongelma varmaan onkin. Jättäminen olisi niin paljon helpompaa, jos miehellä olisi ollut valinta ja olisi valinnut toisen naisen sylin minun sylini sijasta. Se ei kuitenkaan mennyt niin.
Jos hän petti, eikö hän kuitenkin tehnyt valinnan? Ja jopa useammin kuin kerran, mikä muuttaa ainakin minun silmissäni tätä asetelmaa (toistuva pettäminen vrt yksi humalassa tapahtunut hairahdus).
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa mahdollisuus muuttua miehellä jos hän itse todella haluaa. Mutta vain jos hän aidosti niin haluaa, ei vaimon pakottamana.
Toisaalta tuossa on myös hyvä hetki miettiä mahdollisuutta jossa mies saa hakea seksiä myös muualta ilman että siitä tulee automaattisesti pettämistä. Seksi on seksiä, ei se, että harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa poista automaattisesti rakkautta ja hyviä tunteita puolisoa kohtaan. Ja jos hänellä kerta on jo epäilty addiktiota, niin sekin tarkoittaa jo sitä ettei kyseessä ole mikään tunnepuolen sitoutuminen vaan vain pakko päästä tyhjentämään kassit johonkin. Onhan se perseestä, ettei se joku ole oma vaimo, mutta minkäs teet.
Tietysti tuossa on pakko sopia säännöt, kortsua käytettävä ja tautitesteihin säännöllisesti, mutta se olisi myös aika kestävä vaihtoehto. Ei perhettä ja parisuhdetta aina kannata heittää hukkaan vain seksin takia jos muuten elämä sujuu ja tunteita riittää.
Vaikka olisi addiktio, miksi sitä seksiä täytyy hakea muualta? En tajua tätä. Itse on voisi elää tuollaisessa suhteessa vaan lakaisin rakastamasta ja ehkä katkeroituisin. En ymmärrä miksi joku kohtelee rakkaintaan noin. Aivan kuin hän ei arvostaisi sitä mitä hänellä on.
Siinä se isoin ongelma varmaan onkin. Jättäminen olisi niin paljon helpompaa, jos miehellä olisi ollut valinta ja olisi valinnut toisen naisen sylin minun sylini sijasta. Se ei kuitenkaan mennyt niin.
Jos hän petti, eikö hän kuitenkin tehnyt valinnan? Ja jopa useammin kuin kerran, mikä muuttaa ainakin minun silmissäni tätä asetelmaa (toistuva pettäminen vrt yksi humalassa tapahtunut hairahdus).
Totta kai teki. Mutta en ole niin varma, että kykenikö toimimaan kovin tietoisesti tai rationaalisesti niissä tilanteissa. Ja se onkin se, mihin ehkä haluaisin saada vastauksen. Jos tietäisin 100% että mies kykeni siinä vaiheessa täysin rationaaliseen ajatteluun ja mietti, että no, ehkei vaimo saa tietää/ehkei jätä/aika sama jos jättää ja petti kuitenkin, lähtisin kävelemään. Itselläni kuitenkin on se käsitys, että käytös on ollut enemmän sellaista vietin viemää, jossa ajatukselle ei ole kamalasti sijaa.
Eihän se pettäminen nyt niin vakavaa ole. Ainoa asia joka kannattaa muistaa on se ettei 'jää' kiinni, se voi tuhota hyvänkin suhteen. Seksi ei ole kuin seksiä, ei kande ottaa kaikkea niin vakavasti.. Pikku syrjähyppely piristää ihmeesti mieltä ja sitä vakituisempaa suhdetta.
En jaksa uskoa että joku joka on jäänyt useamman kerran kiinni pettämisestä muuttuu ainakaan samassa suhteessa uskolliseksi. Ennemminkin ajattelisin et oletko itse valmis hyväksymään että mies saattaa vielä pettää vai alatko mustasukkaisena kyttäämään miehen menemisiä/tekemisiä? Mä "jouduin" itse joskus tekemään valinnan jo suhteen alussa. Tunsin miehen kaveripohjalta parin vuoden ajalta ja tiesin sen taipumukset. Kipinää oli ollut alusta saakka ja oli se yrittänyt muokin lämmittää alusta saakka mutta olin silloin itse varattu joten en lähtenyt leikkiin mukaan. Sitten kun olin taas sinkku, mietin että pystynkö hyväksymään sen, että mies todennäköisesti tulee pettämään jossain vaiheessa. Ja mieskin tunsi sen verran hyvin minut ja tunsi raipumukseni (olin pettänyt aikaisemmissa suhteissa) että kävimme syvälliset keskustelut aiheeseen liittyen ja totesimme että kummallakaan ei ole varaa tuomita toista vaikka kaidalta polulta eksyisikin. Ulkopuolisten on vaikea ymmärtää asiaa ja varsinkin eräällä ystävälläni on tapana kuulutella ympäriinsä kun oli kerran nähnyt miehen toisessa kaupungissa jonkun naisen kanssa baarissa. Sanoin kyllä kaverilleni että homma on sovittu että niin kauan kun ei ole yhteisestä ajasta pois niin se on ok. Että raja menee siinä että jos joku muu alkaa menemään edelle ja häiritsemään parisuhdetta niin siinä vaiheessa on keskustelun paikka. Elämä on valintoja ja toista ei voi muuttaa mutta itseään ja omaa ajatusmaailmaa voi.
Olet oikeassa. Tosin olen aivan varma, että on suhteita, joissa ei petetä eikä erota. Meidän suhteemme nyt vain ei satu olemaan sellainen.
Jotenkin osaisin puolittain ehkä hyväksyä sen. Siis niin, että se ei olisi sallittua, mutta niin ettei homma keikahtaisi sen takia kuitenkaan. En kuitenkaan haluaisi, että hänellä olisi entistä pahempi mieli sen pettämisen tapahduttua, koska mokasi, mutta en halua, että luulee että se on myöskään ok. Onko liian sekavaa?
Ja olen ajatellut sitä toista naista, mutta siinä on kaksi isoa pelkoa. Entä jos mies rakastuu häneen? Tiedän, täysin irrationaalinen pelko, koska voisihan hän rakastua ihan muutenkin, mutta pelko kuitenkin. Ja toisaalta se, että sekään ei estäisi häntä pettämästä.