Miksi kesällä on enemmän valoisaa aikaa kuin talvella?

ja 19 laittaa tähän saman vielä toisin sanoin:

"Etäisyys Aurinkoon ei vaikuta vuodenaikojen vaihteluun

Vuodenaikojen vaihtelu ilmenee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan.

Äkkiseltään voisi luulla, että lämpimintä on silloin, kun Maa on radallaan lähinnä Aurinkoa, mutta niin asia ei ole. Auringon ja Maan välinen etäisyys nimittäin vaihtelee kovin vähän sinä aikana, kun Maa kiertää Auringon.

Vuodenajat johtuvat Maan kallistumisesta

Vuodenajat vaihtuvat siksi, että Maan pyörimisakseli ei ole kohtisuorassa ekliptikaan nähden. (Ekliptikalla tarkoitetaan Auringon näennäistä ratatasoa taivaalla.)

Koska maapallon akseli on noin 23 astetta kallellaan, Aurinko ei kulje taivaalla päiväntasaajan kohdalla, vaan sen näennäinen rata on enimmillään noin 23 astetta ekvaattorin eli päiväntasaajan ylä- tai alapuolella.

Tästä syystä pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorotellen kallistuneena Aurinkoa kohti. Tämä vuorottelu saa aikaan vuodenajoille ominaiset muutokset yön ja päivän pituudessa, auringonsäteilyn määrässä ja säätilassa.

Vuodenaikojen vaihtelu ilmenee selvimmin navoilta napapiirille ulottuvalla vyöhykkeellä. Napapiiri on se maapallon leveyspiiri, jonka kulmaetäisyys navasta on täsmälleen sama kuin ekliptikan kaltevuus eli noin 23 astetta.

Kesäseisauspäivänä Aurinko valaisee napapiirin pohjoispuolista aluetta vuorokauden ympäri, kun taas eteläisen napapiirin eteläpuolella Aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle.

Talviseisauspäivänä tilanne on juuri päinvastainen eli eteläinen napa-alue kylpee auringonvalossa ja Australiassa on kesä. Pohjoisella napaseudulla taas on sydäntalven pimein aika, kaamos."

http://tieku.fi/luonto/vuodenajat/vuodenaikojen-vaihtelu

Kuinka sä olet päässyt läpi peruskoulusta?

Väite oon väärä. Olin vuoden Australiassa ja siellä kesä-elokuussa valoisa aika oli lyhyempi kuin marras-tammikuussa. Kai se johtuu siitä, kun siellä eletään pää alaspäin. Minua huimasi koko vuoden ja onneksi huimaus päättyi kun tulin takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maapallohan on lähimpänä aurinkoa talvella, ei kesällä! Kallistuksen aiheuttama valon määrä aiheuttaa meillä kesän.

Jos maapallo on kallellaan aurinkkopäin, niin eikö täällä pitäisi olla aina kesä?

Hohoo.  Jos maapallo olis mihinkään suuntaan kallellaan, niin valtameristä vedet lorahtais avaruuteen.  Tarkista tietosi.

Vierailija kirjoitti:

Väite oon väärä. Olin vuoden Australiassa ja siellä kesä-elokuussa valoisa aika oli lyhyempi kuin marras-tammikuussa. Kai se johtuu siitä, kun siellä eletään pää alaspäin. Minua huimasi koko vuoden ja onneksi huimaus päättyi kun tulin takaisin.

heeko heeko.

Tosiasiassa siellä esim. Aucklandissa, Uudessa Seelannissa joulukuussa päivän pituus on pisimmillään 14 tuntia 41 minuuttia. Kesäkuussa se on lyhyimmillään 9 tuntia 38 minuuttia. Syy, miksi ero ei ole niin iso kuin Suomessa, johtuu siitä, että etäisyys Etelänavasta on pidempi kuin meidän etäisyytemme Pohjoisnavasta.

http://www.timeanddate.com/sun/new-zealand/auckland?month=6&year=2016

Voi hyvänen aika, mitä vastauksia täällä.

Silloin kun on kesä, olipa se pohjoisella tai eteläisellä pallonpuoliskolla, niin silloin Maa on kallistuneena Aurinkoon päin siten, että Aurinko paistaa sille kesäiselle pallonpuoliskolle kaikkein korkeimmalta ja toki myös suoraan sille kesäiselle pallonpuoliskolle. Sen vuoksi pallonpuolisko jää kesällä öisin talveen verattuna huomattavasti vähemmän aikaa varjoon, eli valoisaa aikaa on siksi kesällä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

ja 19 laittaa tähän saman vielä toisin sanoin:

"Etäisyys Aurinkoon ei vaikuta vuodenaikojen vaihteluun...

Äkkiseltään voisi luulla, että lämpimintä on silloin, kun Maa on radallaan lähinnä Aurinkoa, mutta niin asia ei ole. Auringon ja Maan välinen etäisyys nimittäin vaihtelee kovin vähän sinä aikana, kun Maa kiertää Auringon...

Ei nyt yhden vuoden vuodenaikojen vaihteluun tietenkään vaikuta, mutta kylläpä vain vaikuttaa tuhansien vuosien aikana jopa jääkausien ja lämpökausien vaihteluun. Eli aika suuresti siis vaikuttaakin.

Vielä jos tuon ottaa esille, että lämpimintä on silloin, kun Maa on radallaan lähimpänä Aurinkoa... tuhansien vuosien aikavälillä Maapallolla kokonaisuudessaan näin todellakin on, jos kaikki muut tekijät pysyvät samana. Ihan fysiikan lakien mukaisestikin säteilyä tulee sitä enemmän, mitä lähempänä säteilylähdettä ollaan.

hei, onhan aurinko suuurempi kun kuu-

No mikä näistä vastauksista on se oikea?

Tästäpä ratkaisu kaamosmasennukseen! Kaikki pimeydestä kärsivät suomalaiset, siirrelkäämme marraskuussa koko ajan kelloja tunnin eteenpäin, niin saadaan elää valoisammassa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Aatelkaa, jos oltaiskin talviajassa koko kesä ja sitten talveksi siirryttäis kesäaikaan. Ei olis kaamosta! Mut sit olis kyl kesällä pimeetä.

No, kesällä ainoastaan tulisi silloin pimeää tunti nykyistä aikaisemmin, mikä ei pitkinä valoisina kesäiltoina kyllä tarkoittaisi kovin aikaista pimeyden tuloa. Aurinko vain nousisi silloin todella aikaisin kesäaamuina, oikeastaan jo aamuyöllä tai vieläkin aikaisemmin. Toki sitten talvella olisi tunti nykyistä pidempään valoisaa ja vähenisi kyllä aika paljon ne päivät, jolloin täydessä pimeydessä tullaan klo 16 töistä kotiin.

Soittakaa Valtaojan Eskolle, että laittaa oikean vastauksen, eihän noista muut tiedä mitään.

Esko viitsitkö vastata?

Monta viestiä vittuilua, mutta veikkaan että kovin moni ei tuosta vaan osaisi perusteellisesti selittää mistä päivän pituuden vaihtelu todella johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Monta viestiä vittuilua, mutta veikkaan että kovin moni ei tuosta vaan osaisi perusteellisesti selittää mistä päivän pituuden vaihtelu todella johtuu.

No huhhuh ellei osaa. Missä piireissä oikein liikut?

Vierailija kirjoitti:

hei, onhan aurinko suuurempi kun kuu-

Katselehan joskus taivaalle ja vertaa aurinkoa ja täysikuuta keskenään.  Yhtä suuria ovat.