Lue keskustelun säännöt.
Nainen: kiinnostuisitko erikoisjoukkojen sotilaasta?
06.05.2016 |
Amerikkalaisesta navy sealista tai venäläisestä spetsnaz alfasta?
Suomessa ei ole huippuunsa viritettyjä tappokoneita, joten siksi esimerkit ulkomailta.
Olen pienestä pojasta saakka halunnut olla erikoisjoukkojen sotilas, mutta eihän minusta tietenkään sellaista tullut. Mietin miten erilaista elämä olisi... saisiko paljon naisia missä tahansa minne työt vievätkin jne. Mitä sanotte naisina? Olisiko tällainen eliittimies?
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhemmaksi tulet, sitä tärkeämpi raha on. Rahamies on eliittimies. Ei yksinään riitä tietysti, mutta ehkä tärkein yksittäinen tekijä.
Kyllä erikoisjoukoissa varmaan tienaa ihan hyvin?
Päivärahat taitaa juosta niilläkin ja kai jotain vaarallisen työn lisääkin pitää hiukan maksaa. Eikä erikoisjoukkojen sotilaaksi ole ihan helppo päästä.
Vastaisi täysin päinvastaista kaikesta siitä, mitä miehessä arvostan.
Dot noista laivaston hykeistä ja englantilaisista erikois miehistä puhutaan.
Putinillakin on kovat jätkät. Mutta yksi kaikki Suomessa ei olla kaukana jälkijunassa. Luulen että suomisussu olisi ulkomaisille erikoissotilaille lähinnä turvallisuusriski.
Näissä asioissa on syytä suosia ihan kotimaista. Mikä on muuten APn sotilasarvo. Itse olen kersantti.
Minä luulen, että tuollainen ihanne erikoisjoukkojen sotilaasta ei todellisuudessa ole kovinkaan monen naisen haave, vaan AP:n kaltaisten tyyppien oma salainen unelma. Miksi muuten hän ihailisi estottomasti tuollaista miestyyppiä? Koska omaan sukupuoleen kohdistuva seksuaalinen halu on monille miehille kuitenkin omakohtainen tabu, niin asia pitää yrittää kääntää niin, että "eikös olekin mahtava alfa vai mitä naiset?..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kiitos. En halua mitään "Minulla HABA HABA. Nainen, tee leipä!!" -junttia, joita nämä armeijapellet lähes väistämättömästi ovat.
Noo, erotetaan nyt spec opsit perus tykinruoasta. Parhaimmat voisivat varmaan älynsä puolesta lukea lääkäreiksikin jos kiinnostaisi ne hommat.
Vierailija kirjoitti:
En kiihotu väkivaltaisista miehistä. Hyi.
Erikoisjoukkojen äärimmäisen tiukat psykologiset testit karsivat kyllä varsin tehokaasti nämä räjähdysherkät yksilöt. Jokaisella ihmisellä on taipumus agressiiviseen käytökseen tietyissä olosuhteissa, mutta nämä tyypit pikemminkin pystyvät kontrolloimaan impulssejaan keskiverto ihmistä paremmin, eivätkä he myöskään jäädy omaa tai muiden henkeä uhkaavissa tilanteissa.
PTSD oireileva sotilas onkin sitten ihan toinen juttu, mutta sekin on erikoisjoukoilla huomattavasti rivisotilaita harvinaisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dot noista laivaston hykeistä ja englantilaisista erikois miehistä puhutaan.
Putinillakin on kovat jätkät. Mutta yksi kaikki Suomessa ei olla kaukana jälkijunassa. Luulen että suomisussu olisi ulkomaisille erikoissotilaille lähinnä turvallisuusriski.
Näissä asioissa on syytä suosia ihan kotimaista. Mikä on muuten APn sotilasarvo. Itse olen kersantti.
Alikersanttina kotiuduin. Kovin pitkälle ei siis edetty :D
AP
Onhan noi aika miehekkäitä. Oma mies on helikopterilentäjä armeijalla ja edelleen aina pelottaa kun lähtee lentämään :( vaikka hänen mukaansa autolla ajaminen on vaarallisempaa. Mielummin hän olisi joku perus insinööri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävittäjälentäjä vois olla kova sana. Ja Jaana Pelkosen mies näyttää aika komealta univormussa.
Asevelvollisen kanssa tietenkin,koska Suomessa nyt on vielä tuo kaikkien jälkijättöisten maiden pakkoasevelvollisuus voimassa,niin asevelvollisen ymmärtää kyllä ja sen ettei hän välttämättä yleensä lainkaan haluaisi olla siellä missä sillä hetkellä, palveluksensa ajan on,mutta vapaaehtoisesti jonnekin sotatoimialeille hakeutuvat saavat oloni tuntumaan (jopa vain samassa huoneessa) epämukavaksi.
Muistan erään belgialaisen palkkasotilaan,joka kertoi joutuneensa kerran työssään ampumaan,ollessaan sijoitettuna palvelukseen eräässä Afrikan valtiossa arvionsa mukaan n. 13-14 vuotiaan mustan pojan.
En oikein tiennyt miten suhtautua häneen,mutta häntä oli samassa ruoka- ja kahvipöydässä pakko sietää yli viikon ajan tilanteesta johtuen (asuin tuolloin Espanjassa eräässä kimppakämpässä,jonka isännän tuttuja tämä 'onnensoturi' oli. )
Vastenmielinen ajatus istua jonkun ihmisen tappaneen henkilön kanssa samassa pöydässä,sillä eihän hänen ole ollut pakko lähteä siihen.
Sanoinkin hänelle:"Ero sinun ja sen pojan välillä oli se,että hänellä ei todennäköisesti omassa maassaan sinun luodista kuollessaan ollut vaihtoehtoa sille missä olla tai minne mennä ,mutta sinulla oli,eikä sinun olisi ollut ollenkaan pakko,alunalkaenkaan mennä sinne."
Kommenttini jälkeen emme vaihtaneet enää sanaakaan,ja onneksi hän muutaman päivän kuluttua lähtikin takaisin Brysseliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sotilailla aina naisia taitaa riittää.
En silti alkaisi kyseiseen hommaan. Liian suuri riski, että käy heikosti. Ainakin noissa mainituissa maissa, missä voi oikeasti joutua hommiin eikä vaan pörrätä kasarmilla. Olen liian pelkuri :D
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Embody the Invisible kirjoitti:
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Maailmassa, joka on nelisen miljardia vuotta virittänyt itseään tuottamaan toinen toistaan tehokkaampia tappajia, tuo kertoo todella vahvasta todellisuudesta vieraantumisesta.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Maailmassa, joka on nelisen miljardia vuotta virittänyt itseään tuottamaan toinen toistaan tehokkaampia tappajia, tuo kertoo todella vahvasta todellisuudesta vieraantumisesta.
Perustelisitko vähän? Se etten tykkää väkivallasta (en siis kieltänyt väkivallan olemassaoloa), tekee minusta todellisuudesta vieraantuneen? Tiedän kyllä että maailmassa on ollut väkivaltaa ja sitä tulee aina olemaan, mutta ei kai sitä tarvitse hyväksyä? Haluaisin elää maailmassa, jossa ei olisi ns. turhaa väkivaltaa.
Embody the Invisible kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Maailmassa, joka on nelisen miljardia vuotta virittänyt itseään tuottamaan toinen toistaan tehokkaampia tappajia, tuo kertoo todella vahvasta todellisuudesta vieraantumisesta.
Perustelisitko vähän? Se etten tykkää väkivallasta (en siis kieltänyt väkivallan olemassaoloa), tekee minusta todellisuudesta vieraantuneen? Tiedän kyllä että maailmassa on ollut väkivaltaa ja sitä tulee aina olemaan, mutta ei kai sitä tarvitse hyväksyä? Haluaisin elää maailmassa, jossa ei olisi ns. turhaa väkivaltaa.
Puhuit tappamisesta, et väkivallasta. Ja lopuksi vielä turhasta väkivallasta, eli näemmä sinäkin ymmärrät että kyseessä on sekä luonnollinen että tarpeellinen asia.
MOT.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Maailmassa, joka on nelisen miljardia vuotta virittänyt itseään tuottamaan toinen toistaan tehokkaampia tappajia, tuo kertoo todella vahvasta todellisuudesta vieraantumisesta.
Perustelisitko vähän? Se etten tykkää väkivallasta (en siis kieltänyt väkivallan olemassaoloa), tekee minusta todellisuudesta vieraantuneen? Tiedän kyllä että maailmassa on ollut väkivaltaa ja sitä tulee aina olemaan, mutta ei kai sitä tarvitse hyväksyä? Haluaisin elää maailmassa, jossa ei olisi ns. turhaa väkivaltaa.
Puhuit tappamisesta, et väkivallasta. Ja lopuksi vielä turhasta väkivallasta, eli näemmä sinäkin ymmärrät että kyseessä on sekä luonnollinen että tarpeellinen asia.
MOT.
No tappaminen on väkivaltaa. Taisin muotoilla asiani epäselvästi. Eli turha väkivalta/ tappaminen on turn off, esimerkiksi ahneiden ihmisten valtapeli (sodat) köyhien ihmisten kustannuksella (joilla ei hirveästi niitä vaihtoehtoja ole) on turhaa. Luonnollinen siinä mielessä, että ihmiseen on "koodattu" vallanhalu, mutta elämme nykyaikaa, jossa väkivalta ja tappaminen voitaisiin hoitaa älykkäämmälläkin ja rakentavammalla tavalla. Tarpeellista tappaminen ei ole kuin silloin kun halutaan syödä lihaa, jota sitäkin kannattaisi maailmanlaajuisesti vähentää, etenkin länsimaiden. Syntyvyyttä pitäisi reilusti karsia, eikä jo olemassaolevien elämää kurjistaa väkivallalla. No niin, aiheessa pysyminen on minulle haastavaa.
Embody the Invisible kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Maailmassa, joka on nelisen miljardia vuotta virittänyt itseään tuottamaan toinen toistaan tehokkaampia tappajia, tuo kertoo todella vahvasta todellisuudesta vieraantumisesta.
Perustelisitko vähän? Se etten tykkää väkivallasta (en siis kieltänyt väkivallan olemassaoloa), tekee minusta todellisuudesta vieraantuneen? Tiedän kyllä että maailmassa on ollut väkivaltaa ja sitä tulee aina olemaan, mutta ei kai sitä tarvitse hyväksyä? Haluaisin elää maailmassa, jossa ei olisi ns. turhaa väkivaltaa.
Puhuit tappamisesta, et väkivallasta. Ja lopuksi vielä turhasta väkivallasta, eli näemmä sinäkin ymmärrät että kyseessä on sekä luonnollinen että tarpeellinen asia.
MOT.
No tappaminen on väkivaltaa. Taisin muotoilla asiani epäselvästi. Eli turha väkivalta/ tappaminen on turn off, esimerkiksi ahneiden ihmisten valtapeli (sodat) köyhien ihmisten kustannuksella (joilla ei hirveästi niitä vaihtoehtoja ole) on turhaa. Luonnollinen siinä mielessä, että ihmiseen on "koodattu" vallanhalu, mutta elämme nykyaikaa, jossa väkivalta ja tappaminen voitaisiin hoitaa älykkäämmälläkin ja rakentavammalla tavalla. Tarpeellista tappaminen ei ole kuin silloin kun halutaan syödä lihaa, jota sitäkin kannattaisi maailmanlaajuisesti vähentää, etenkin länsimaiden. Syntyvyyttä pitäisi reilusti karsia, eikä jo olemassaolevien elämää kurjistaa väkivallalla. No niin, aiheessa pysyminen on minulle haastavaa.
Sinä tapat jatkuvasti erilaisia organismejä jotta pysyisit ylipäätään hengissä. Ja samaa tekee käytännössä joka ikinen tällä pallolla dallaava organismi yksisoluisesta ameebasta kehittyneimpiin selkärangallisiin. Mitä kehittyneempi, sitä tappavampi.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Embody the Invisible kirjoitti:
En kiinnostuisi. Eiköhän meillä olisi niin erilainen "sielunmaisema", ettei mistään tulisi mitään. Valitettavasti edes miehekäs olemus/ komeus ei poistaisi sitä ikävää faktaa, että kaiken elollisen vahingoittaminen on valtava turn off. Tappaminen ei saisi koskaan olla vaihtoehto.
Maailmassa, joka on nelisen miljardia vuotta virittänyt itseään tuottamaan toinen toistaan tehokkaampia tappajia, tuo kertoo todella vahvasta todellisuudesta vieraantumisesta.
Perustelisitko vähän? Se etten tykkää väkivallasta (en siis kieltänyt väkivallan olemassaoloa), tekee minusta todellisuudesta vieraantuneen? Tiedän kyllä että maailmassa on ollut väkivaltaa ja sitä tulee aina olemaan, mutta ei kai sitä tarvitse hyväksyä? Haluaisin elää maailmassa, jossa ei olisi ns. turhaa väkivaltaa.
Puhuit tappamisesta, et väkivallasta. Ja lopuksi vielä turhasta väkivallasta, eli näemmä sinäkin ymmärrät että kyseessä on sekä luonnollinen että tarpeellinen asia.
MOT.
No tappaminen on väkivaltaa. Taisin muotoilla asiani epäselvästi. Eli turha väkivalta/ tappaminen on turn off, esimerkiksi ahneiden ihmisten valtapeli (sodat) köyhien ihmisten kustannuksella (joilla ei hirveästi niitä vaihtoehtoja ole) on turhaa. Luonnollinen siinä mielessä, että ihmiseen on "koodattu" vallanhalu, mutta elämme nykyaikaa, jossa väkivalta ja tappaminen voitaisiin hoitaa älykkäämmälläkin ja rakentavammalla tavalla. Tarpeellista tappaminen ei ole kuin silloin kun halutaan syödä lihaa, jota sitäkin kannattaisi maailmanlaajuisesti vähentää, etenkin länsimaiden. Syntyvyyttä pitäisi reilusti karsia, eikä jo olemassaolevien elämää kurjistaa väkivallalla. No niin, aiheessa pysyminen on minulle haastavaa.
Sinä tapat jatkuvasti erilaisia organismejä jotta pysyisit ylipäätään hengissä. Ja samaa tekee käytännössä joka ikinen tällä pallolla dallaava organismi yksisoluisesta ameebasta kehittyneimpiin selkärangallisiin. Mitä kehittyneempi, sitä tappavampi.
Otat tappamisen näköjään turhan kirjaimellisesti. Ironiakin on taitolaji.
En kiihotu väkivaltaisista miehistä. Hyi.