Köyhäiletkö vai pröystäiletkö nyyttäreissä?

Riippuu nyyttäreistä. Jos tiedän, että muut kutsutut ovat pienituloisia, pyrin viemään omatkin tarjottavani samassa hintasuhteessa kuin muutkin. En siis halua pröystäillä. Jos taas muut kutsutut ovat hyvätuloisia, niin silloin vien kalliimpaa. Tällöinkään en pröystäile, koska muillakin on ihan samanlaiset mahdollisuudet tuoda kalliimpiakin tarjottavia. 

Minä en haluaisi tarjota toisille kakkoslaatua.

Käyttekö useinkin nyyttäreillä? Millaiset ihmiset niitä järjestävät?

Tuli mieleeni, kun ainoa, joka nyyttäreitä tuttavapiirissäni järjestää, on hyvätuloinen ja varakas. Hän kutsuu edustuskotiinsa vieraaksi vain nyyttärien tai kotimyyntkutsujen merkeissä. Kotikutsuilla vieraat ostavat hänen esittelemiään tuotteita ja hän tarjoaa ihan hyvää syötävää. Nyyttäreille vien "parhaita herkkuja".

Minä tarjoan omilla rahoillani, enkä ole ajatellut yhdistää kutsuihini taloudellista hyötymistä.

Olen yleensä porukan leipuri, joten sovitaan että tuon kakun. Välillä se.on lermakakku, välillä juustokakku taimutakakku tai marjapiirakka... vähän riippuu taloudellisesta tilanteestani, en ole ikinä ajatellut niitä sen kummemmin pröystäilevinä kuin köyhäilevinäkään.

Sanoisin, että köyhäilen. En nyt väittäisi olevani köyhä, mutta tuntuu hullulta kustantaa muiden ruokia. Harvoin saan etukäteen selville, paljonko muu porukka laittaa ruokiin per henkilö, tai mitä he tuovat. Samalla rahallakin voi tuoda niin eri tasoisia juttuja. En vain mielelläni kustanna muille syömisiä, siksi vien mahdollisimman halpaa. Olisi hyvä, jos etukäteen sovittaisiin, mitä tuodaan ja millä summalla, mutta kun joskus näin on ollut niin minun näkemyksiäni ei sitten ole kuunneltu. Siispä olen esim. tuonut jotain edullista ja väittänyt sen olevan vaikka luomua, niin ei ole tullut sitten kitinöitä.

Vien yleensä laadukasta syötävää, koska arvostan ystäviäni. Usein myös tarjoan muille.