Lapseton nainen, haittaisiko sinua jos miehellä on lapsia ennestään?
Kommentit (76)
En haluaisi enkä voisi olla miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Lasten hankinta on iso päätös ja toista osapuolta on täytynyt rakastaa todella paljon, kun hänen kanssaan on päättänyt lisääntyä. Siihen on kuulunut paljon yhteisiä unelmia, tulevaisuuden suunnitelmia ja kahdestaan koettuja elämyksiä. Jos olisin "lapsekkaan" miehen kanssa, miettisin varmaan jatkuvasti millaista hänellä on ollut exänsä kanssa. Noiden miettiminen tuntuisi kiusalliselta, mutten osaisi olla miettimättä. Luulen, ettei elämä olisi enää sellaista mukavan huoletonta ja vapaata, vaan mukana olisi koko ajan varjo exästä ja heidän yhteiselämästään. Lapset tietysti muistuttaisivat olemassaolollaan tuosta ajasta, kun heillä vielä oli asiat hyvin ja perhe kasassa. Tuntisin varmaan olevani vain jokin sivuhenkilö tuollaisessa kuviossa.
Haittaisi. Lemppasin deittaillessa saman tein kaikki miehet, joilla selvisi olevan jälkikasvua. Aivan järjetön turn off. En halua miestä joka on lapsirakas, en halua miestä joka olisi lasten takia vahvasti kiinni exässänsä ja jolla olisi lapset/lapsi kylässä ties kuinka usein ja joka voisi haluta vielä lisääkin, koska minä en siihen ryhtyisi. En tiedä olisiko sekään parempi jos olisi lapsia, mutta olisi täysin sanoutunut irti niistä, ehkä sellaista olisi jossain tapauksessa voinut harkita, mutta mies olisi voinut silloinkin muuttaa mielensä ja alkaa isäksi.
Oma puolisoni on vela ja laitattanut piuhansa poikki. Jos muuttaa mielensä niin minä lähden.
En sanonut, että olen lapsia vastaan. Saatan joskus haluta 1-2 jonkun sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole niitä ennestään. Tahtoisin kokea lapsen/lasten saamisen yhdessä niin, että se on molemmille ensimmäinen kerta.
Ei todellakaan haittaa. Itsehän voi vaikuttaa millaisen suhteen lapseen luo. Vaatii tietysti keskustelua myös aikuisten kesken. Lapset ovat aina ilo, oli omia tai puolison biologisia. Hyvin on toiminut meillä. Olen onnellinen, että saan seurata lapsen elämää ja olla mukana elämän kohokohdissa. Rikastuttaa huomattavasti arkea.
Kai te ymmärrätte, että lapseton mies on todennäköisesti beta- tai incel? Varsinkin, jos on yli 30-vuotias.
Muille naisille kelpaavilla miehillä on yleensä lapsia. Yli 30-vuotiaissa on jäljellä vain ne miehet, jotka eivät ole naisille kelvanneet.
M39, lapseton, mutta ruma uramies.
Ehdottomasti haittaisi. Aikoinaan Tinderissä tuli vastaan muutama lupaavan oloinen tyyppi, mutta siinä vaiheessa, kun kuulin että jälkikasvua on niin se oli ilman muuta pitkä miinus. Lapset ei olisi ehdoton ei, mutta miehen pitäisi sitten kyllä olla muilta osin aivan täydellinen. Onneksi ei tarvitse enää koko asiaa miettiä kun löysin lapsettoman miehen.
Omat ovat jo aikuisia. En enää alkaisi mihinkään juttuun miehen kanssa, jolka on kotona asuvia lapsia. Opin kerrasta.
Vierailija kirjoitti:
Kai te ymmärrätte, että lapseton mies on todennäköisesti beta- tai incel? Varsinkin, jos on yli 30-vuotias.
Muille naisille kelpaavilla miehillä on yleensä lapsia. Yli 30-vuotiaissa on jäljellä vain ne miehet, jotka eivät ole naisille kelvanneet.
M39, lapseton, mutta ruma uramies.
Usein, mutta ei aina. Tahtomattaan lapsettoman yli 40 v. miehen kohdalla kyse on usein kelpaamisasioista, mutta kyllä niitäkin miehiä on, jotka eivät joko halua lapsia tai eivät ole asiasta oikein mitään mieltä.
Haittaisi mutta en sen perusteella valitse miestä kuitenkaan. Jotain vikaa kaikissa yleensä on ja lapset tässä iässä on normaali elämäntilanne eikä samalla tavalla huono asia kuin esim jokin luonnevika.
Kyllä. Mun lapsettomuus ei ole siitä kiinni, että pitäisin ajatusta lapsen synnyttämisestä jotenkin kauhistuttavana, vaan siitä, että en halua hoitaa lapsia enkä halua vanhemmuussuhdetta edes aikuisiin lapsiin. Joten en halua hoitaa myöskään miehen lapsia. Enkä halua olla äitipuoli, vaikka miten vannottaisiin, että kyllä mies hoitaa omat lapsensa. Minusta sellainen ei vain oikein onnistu, että samassa taloudessa lapsen kanssa asuva aikuinen (tai vaikka lapsi vain vierailisi säännöllisesti esim. joka toinen viikonloppu) ei olisi missään tilanteessa huolenpitoroolissa lapseen nähden. Jos tuollainen raja saataisiin oikeasti pitämään, niin se olisi epäreilua lasta kohtaan, koska lapsen tulee voida luottaa siihen, että ympärillä olevilta aikuisilta saa tarvittaessa huolenpitoa.
Ainoa tapa saada haluamani elämä on se, että minulla ei ole lapsia, ei myöskään lapsipuolia tai miesystävän lapsia tai mitään muutakaan sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Kai te ymmärrätte, että lapseton mies on todennäköisesti beta- tai incel? Varsinkin, jos on yli 30-vuotias.
Muille naisille kelpaavilla miehillä on yleensä lapsia. Yli 30-vuotiaissa on jäljellä vain ne miehet, jotka eivät ole naisille kelvanneet.
M39, lapseton, mutta ruma uramies.
Ne miehet, joita sunlaiset miehet kutsuu "betoiksi" on yleensä parempia miehiä ja kiinnostaa mua enemmän kuin ne, mitä te kutsutte "alfoiksi".
Vierailija kirjoitti:
Todellakin haittaisi. En halua elämääni lapsia, en omia enkä toisten. Vaikkei edes asuttaisi yhdessä, sen miehen elämään kuuluisi ne lapset, ja ne pitäisi ottaa huomioon. Lapset kiinnostaa mua niin vähän, että en jaksaisi edes kuunnella juttuja niistä, saati tavata tai muuta.
Mitä helvettiä teet VAUVA palstalla. Täällä ei voi olla törmäämättä lapsijuttuihin.
Taidat olla aika inhottava ihminen muutenkin, kun haluat vain provoilla.
En tapaile miehiä joilla on lapsia. Jos olisin halunnut lapsia, niin olisin hankkinut niitä itse.
Haittaisi tai siis oikeampi ilmaisu olisi, että hän ei ole minulle sopiva kumppani. Eihän minua muiden lapset "tuolla jossain" haittaa.
Myöskin aikuiset lapset joita voisi jo olla hyvin nuorena lapsensa tehneellä ja vähän minua vanhemmalla miehellä, "haittaisivat". En halua lapsia taikka tiivistä perheyhteisöä elämääni. Kotiini ei voi lapsia tuoda edes kylään mielellään saati kasvattaa heitä täällä.
En ymmärrä miksi tämä haittaa joitakin sinkkuvanhempia? Minulla esimerkiksi on joitain elämäntyyliin tai olemukseeni liittyviä valintajuttuja, jotka karkottavat osan miehistä vuorille, eikä se minua vaivaa.
Minulla on esimerkiksi kaksinumeroinen määrä isoja koiria, vain yhden tällaisen asian mainitakseni. Kukaan ei ihmettele jos mies ei halua elää vaikka kymmenen koiran kanssa enkä jaksa leikkiä etteivät ne vaikuttaisi hänenkin elämään.
Eri asia varmasti jos se haettu "kumppanuus" on kevyttä vklop. seksitapailua, jossa ei ole tarkoitus, että kukaan sukulainen saa edes tietää siitä tapailukaverista.
Mutta yhdessä asuessa ja toisistaan huolehtiessa on hieman vaikeaa ignoorata läheisiä perheenjäseniä, joita aikuiset lapsetkin toivottavasti ovat?
En ottaisi miestä, jolla on lapsia. Minulle sopii mainiosti, että miesystävän aikataulut menevät hänen kissojensa mukaan, mutta lapsiasia olisi aivan toinen.
Haittaisi. Kokeiltu on kolme kertaa ja ei toiminut. Enää ei ikinä.