Itseään hyvin herkiksi ihmiset kutsuvat sanovat muille kuitenkin suorat sanat
Tunnen tällaisia ihmisiä, jotka korostavat omaa herkkyyttään ja haurauttaan. Heitä pitää kohdella varoen ja ymmärtäväisesti ja olla tarkka sanoistaan. Mutta nämä ihmiset itse ovat muita kohtaan tosi suorasukaisia ja sanovat vaikka mitä päin naamaa.
Mikä tällaisen herkkyyden takana on, jos se on vain yhdensuuntaista?
Kommentit (70)
No onkohan heti narsisti jos on tällainen?
Mutta jos ei nyt mennä noin koviin diagnooseihin, niin mistä on kyse, kun ihminen on tällainen? Tosi epämiellyttävää seuraa ainakin, kun aina on se herkkyyden korostaminen, kun muuten tällaiset tekevät aika kovan ja muita arvostelevan vaikutelman. -ap
Lisäksi nämä henkilöt romahtavat aivan täysin arvostelusta, pienestäkin. Heillä on hyvin ylevät käsitykset itsestään. He kokevat voivansa nähdä ihmisten läpi ja heillä on suorastaan yliluonnollisia kykyjä. He tuovat esille omaa taiteellisuuttaan ja luovuuttaan, vaikkeivat harrasta mitään taidetta tai luovuutta. He kokevat olevansa muiden ja tavallisen arjen askareiden yläpuolella. He korostavat ennalta aavisteluitaan, mutta jos ne eivät toteudu ja siitä huomauttaa, tulee hirveä suuttumus ja räjähdys. -ap
Oikeasti herkät ihmiset eivät ole suorasukkaisia, koska vaistoavat herkästi myös toisten mielialoja ja ovat siis tavallista enemmän toisia huomioivia. Nykyään "minä minä" -ihmiset käyttävät hyväkseen herkkyyskäsitettä laukoakseen totuuksia kanssaihmisistä ja oikeuttaakseen itsekästä käytöstään. Ei ole herkkyyden kanssa mitään tekemistä.
Olen herkkä mutta osaan pitää puoleni. Herkän ei tarvitse olla kynnysmatto.
Se että pidän puoleni, ei tarkoita että olisin asiaton.
Meniköhän jollain nyt vähän turhan herkästi tuo narsismileima taas jonkun otsaan?
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti herkät ihmiset eivät ole suorasukkaisia, koska vaistoavat herkästi myös toisten mielialoja ja ovat siis tavallista enemmän toisia huomioivia. Nykyään "minä minä" -ihmiset käyttävät hyväkseen herkkyyskäsitettä laukoakseen totuuksia kanssaihmisistä ja oikeuttaakseen itsekästä käytöstään. Ei ole herkkyyden kanssa mitään tekemistä.
Tätä olen miettinyt. Voiko herkkä ihminen ja myös sellaisen vaikutelman tekevä, koska ei kestä mitään arvostelua, vastoinkäymisiä, takapakkeja ilman romahtamista, kuitenkin toisia kohtaan olla tosi suoraviivaisia ja antavat tulla jos jonkinlaista arvostelua. En tajua tällaisia, mistä ihmeestä on kyse. -ap
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi nämä henkilöt romahtavat aivan täysin arvostelusta, pienestäkin. Heillä on hyvin ylevät käsitykset itsestään. He kokevat voivansa nähdä ihmisten läpi ja heillä on suorastaan yliluonnollisia kykyjä. He tuovat esille omaa taiteellisuuttaan ja luovuuttaan, vaikkeivat harrasta mitään taidetta tai luovuutta. He kokevat olevansa muiden ja tavallisen arjen askareiden yläpuolella. He korostavat ennalta aavisteluitaan, mutta jos ne eivät toteudu ja siitä huomauttaa, tulee hirveä suuttumus ja räjähdys. -ap
Onko sinulla mitään positiivista sanottavaa heistä? Tai kenestäkään?
Oletko koskaan katsonut peiliin?
Vierailija kirjoitti:
Olen herkkä mutta osaan pitää puoleni. Herkän ei tarvitse olla kynnysmatto.
Se että pidän puoleni, ei tarkoita että olisin asiaton.
Meniköhän jollain nyt vähän turhan herkästi tuo narsismileima taas jonkun otsaan?
En missään tapauksessa tarkoittanut puolien pitämistä tässä. Vaan ihan toisten arvostelua ja heidän tekemisten suorasukaista kommentointia ja ilkeääkin palautetta ihan vaan sen toisen ihmisen elämästä. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi nämä henkilöt romahtavat aivan täysin arvostelusta, pienestäkin. Heillä on hyvin ylevät käsitykset itsestään. He kokevat voivansa nähdä ihmisten läpi ja heillä on suorastaan yliluonnollisia kykyjä. He tuovat esille omaa taiteellisuuttaan ja luovuuttaan, vaikkeivat harrasta mitään taidetta tai luovuutta. He kokevat olevansa muiden ja tavallisen arjen askareiden yläpuolella. He korostavat ennalta aavisteluitaan, mutta jos ne eivät toteudu ja siitä huomauttaa, tulee hirveä suuttumus ja räjähdys. -ap
Onko sinulla mitään positiivista sanottavaa heistä? Tai kenestäkään?
On kyllä. Yritän vain ymmärtää paria todella vaikeaa tuttavaani, kun taidan itse olla nyt tulilinjalla. Kyllä tällaista voi olla ilman, että asiasta kysyjä on aina se väärässä olija. Minusta on ihan oikein yrittää ymmärtää ja ottaa selvää, eikä vaan kääntää selkänsä, mikä olisi helppo vaihtoehto. Yritän aina viimeiseen asti, ehkä se on sitten virhe? -ap
Joo, aika erikoista että nämä "erityisherkät" eivät kuitenkaan osaa olla "helläkätisiä" muita kohtaan, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti herkät ihmiset eivät ole suorasukkaisia, koska vaistoavat herkästi myös toisten mielialoja ja ovat siis tavallista enemmän toisia huomioivia. Nykyään "minä minä" -ihmiset käyttävät hyväkseen herkkyyskäsitettä laukoakseen totuuksia kanssaihmisistä ja oikeuttaakseen itsekästä käytöstään. Ei ole herkkyyden kanssa mitään tekemistä.
Tätä olen miettinyt. Voiko herkkä ihminen ja myös sellaisen vaikutelman tekevä, koska ei kestä mitään arvostelua, vastoinkäymisiä, takapakkeja ilman romahtamista, kuitenkin toisia kohtaan olla tosi suoraviivaisia ja antavat tulla jos jonkinlaista arvostelua. En tajua tällaisia, mistä ihmeestä on kyse. -ap
Jos puhutaan Elaine Aronin lanseeraamasta erityisherkkyydestä, ei siihen kuulu tuollaiset "romahtamiset". Erityisherkät havaitsevat muita helpommin ärsykkeitä ympäristöstään, joten tarvitsevat omaa rauhaa normaalia enemmän. Myös vuorovaikutuksessa havaitsevat pieniä nyansseja, joten ovat yleensä hienotunteisia toisia kohtaan. Eri asia on jos joku on k***pää toisia kohtaan. Ja toki erityisherkkäkin voi olla ihmisenä ikävä. Mutta ei herkkyys kyllä yleisesti ottaen tuollaisena ilmene.
Itse olen erittäin herkkä myös mutta myös erittäin arka ja pidättäytyväinen joten en todellakaan sano asioita suoraan, vaikka joskus pitäisikin. Ei ole helppoa olla yhtä aikaa herkkä ja hiljainen, jotkut ihmiset ihan nauttivat tällaisten ihmisten kyykyttämisestä. Ehkä juuri tuo herkkyys osaltaan tekee ujoksi ja pidättyväiseksi huonojen kokemusten pohjalta, koska haluaa välttää joutuvansa kiusallisiin tilanteisiin joissa tunteet ottaa vallan, alkaa esim itkemään jossain jännittävässä tilanteessa. Tosin juuri sen takia en myöskään korosta herkkyyttäni, vaan pikemminkin yritän piilotella sitä kaikin tavoin, jos tuo nyt oli se pointti tässä.
Kyllä kyse on tällöin narsistista. He saattavat antaa vaikutelman suurestakin herkkyydestä. Oikeasti herkkä ihminen ei satuta toisia koska osaa asettua toisten asemaan. Tämä on nimenomaan tyypillisin narsistityyppi, ja se paljastuu heti empatianpuutteena, ja juuri se ettei hän VÄLITÄ säätää viestejään toiselle loukkaamattomaksi TEKEE hänestä itsekeskeisen narsistin! Hän kuitenkin puolustelee omaan havoittuvuuttaan " erityisherkyydellä" joka on vain löysä tekosyy asettaa itsensä erityisasemaan. Tätä on narsismi. Muista viis, itse poikkeus.
Mulla oli tällainen kaveri muutaman kerran matkassa. Kaikki oli itsestä käsin. Niin se toisenkin kohteleminen. Ei ole enää kaveri. Oli omahyväinen ja selkeästi hirveissä pilvilinnoissa taiteellisuudestaan ja luovuudestaan.
Ne kohtelee muita samalla tavoin kuin heitä itseäänkin kohdellaan. Herkkää ihmistä yritetään helposti kusta linssiin, alistaa ja hyväksikäyttää, ja näille hyväksikäyttäjille ei mene mikään herkkä siivo käyttäytyminen jakeluun vaan niille pitää pistää viisi hirttä poikki niin että tajuavat. Siksi.
Tuolla ylempänä joku sanoi just sitä että vaikka on herkkä niin ei se tarkoita sitä että olisi välttämättä kynnysmatto.
Mä olen tuommoinen. Minussa on kärsimättömyyttä. On vaikeaa, kun ihmiset alkavat tuntua ärsyttäviltä, itsekeskeisiltä ja omahyväisiltä ja pitäisi esittää, että on kiinnostunut ja viihtyy. Kaipa sitten olen narsisti. Etenkun nuorempana saatoin sanoa jotain törkeää, koska halusin yllättää, jotta minua ei pidettäisi täysin mitäänsanomattomana nyhverönä.
Vierailija kirjoitti:
Ne kohtelee muita samalla tavoin kuin heitä itseäänkin kohdellaan. Herkkää ihmistä yritetään helposti kusta linssiin, alistaa ja hyväksikäyttää, ja näille hyväksikäyttäjille ei mene mikään herkkä siivo käyttäytyminen jakeluun vaan niille pitää pistää viisi hirttä poikki niin että tajuavat. Siksi.
Tuolla ylempänä joku sanoi just sitä että vaikka on herkkä niin ei se tarkoita sitä että olisi välttämättä kynnysmatto.
Juuri näin. Mä olen verbaalisesti lahjakas ja osaan loukata jos mua on loukattu.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti herkät ihmiset eivät ole suorasukkaisia, koska vaistoavat herkästi myös toisten mielialoja ja ovat siis tavallista enemmän toisia huomioivia. Nykyään "minä minä" -ihmiset käyttävät hyväkseen herkkyyskäsitettä laukoakseen totuuksia kanssaihmisistä ja oikeuttaakseen itsekästä käytöstään. Ei ole herkkyyden kanssa mitään tekemistä.
Just näin. Sama käsitettä käyttää myös "masentuneet", jotka vertaavat itseään
niihin oikeasti todella vakavasti sairastaviin masentuneihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti herkät ihmiset eivät ole suorasukkaisia, koska vaistoavat herkästi myös toisten mielialoja ja ovat siis tavallista enemmän toisia huomioivia. Nykyään "minä minä" -ihmiset käyttävät hyväkseen herkkyyskäsitettä laukoakseen totuuksia kanssaihmisistä ja oikeuttaakseen itsekästä käytöstään. Ei ole herkkyyden kanssa mitään tekemistä.
Just näin. Sama käsitettä käyttää myös "masentuneet", jotka vertaavat itseään
niihin oikeasti todella vakavasti sairastaviin masentuneihin.
Jos herkällä on huono itsetunto, niin aika helposti antaa takaisin sen, mitä koki saavansa muilta. Narsismista tuo on kaukana: narsistihan lyttää ja haukkuu seläntakana, puhuu paskaa ja haukkuu ystäväänsä/kumppaniaan hulluksi jo pelkistä epäilyistä. Moni narsisti kyllä omaksuu kaikki mahdolliset omaa erityisyyttään korostavat diagnoosit, esim. bipo on näille varsin haluttu diagnoosi, koska monet lahjakkaat ihmiset ovat sairastaneet ko. sairautta, erityisherkkä ehkä kuuluu näihin myös. Mutta huom. narsisti aina alleviivaa omaa persoonansa, herkkyyden myöntäminen olisi kardinaalimoka, joka liippaisi liian läheltä totuutta ja altistaisi narsistin kiusaamiselle. Narsistihan haluaa hyötyä muista ja käyttää näitä käsikassarana, mutta samalla hän esittää olevansa vahva ja ylivoimainen, herkkyyttä narsisti ei edes ymmärrä, jollei juuri hänen erityislaatuinen taiteellinen ilmaisunsa sitä välttämättä vaadi. Jos vaatii, niin silloin narsku on aina se herkin ja lopulta siitä(kin) tulee ase hänelle.
Kuulostaa lähinnä huonolta itsetunnolta. Vaivaa niin herkkiä kuin vähemmänkin herkkiä. Ehkä joku sitten piiloutuu oman herkkyytensä taakse maailman pahuutta. Kaikki tuntemani herkkikset eivät suinkaan ole tuollaisia.
Kyllä tunnen minäkin näitä , kyse on narsismista tällöin.