Puolivuotias puree tissiä!

nuolla rikkinäistä nänniä! Hyi!

Meillä sama juttu, rauhoittunut hieman nyt kun lähestytään kahdeksaa kuukautta. Pelkään vain, että alkaa uudestaan, kun ne ylähampaat ilmestyvät. Ilkeää se pureminen, itse aloin jännittää kovasti koko imetystä, niin kipeästi poika puri ja kiskoikin välillä. Oma äitini kehotti näyttämään, että se sattuu ja se tuntui toimivan. Sanoin ihan rauhallisesti " ai" , irroitin pojan otteen ja selitin, että se sattuu. Yöllä irroitin myös otteen ja kehoitin rauhallisesti hiljaisella äänellä syömään nätisti. Älä missään nimessä kiljaise hirmuisen kovasti, ettei lapsi säikähdä, siitä voi seurata tissilakko... Meillä ainakin poika lopetti puremisen näillä keinoilla, nyt " näykkii" vain jos erehdyn tarjoamaan rintaa silloin kun ei ole nälkä. Ihan selvästi silloin vain leikkii, ei edes ala syömään. Vaikeinta mielestäni oli kun yritin totisena selittää että nyt sattuu ja vauva hymyili ja virnuili kuin hangon keksi...ole siinä sitten vakava. Mutta kun en vastannut hymyyn, loppui pureminenkin. Toivottavasti nököhampaasi rauhoittuu, useasti pureminen lakkaa kun hampaiden uutuudenviehätys häviää :)

Puolivuotias tarvitsee vielä tissiä tosiaan. Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin loukata apua pyytävää, jätä ajatuksesi omaan päähäsi.

...luulen että olet mies tai idiootti.

Tässäpä sinulle ap jotain vinkkejä.



Mitä todennäköisimmin kyse on ihan ohimenevästä kaudesta, mutta eihän se lohduta juuri sillä hetkellä kun kylmä hiki otsalla odotat että pureeko pureeko...



Vauvan imemisote on siten rakennettu, että kun imemisote on oikein eli rinta on syvällä vauvan suussa, niin silloin hän ei tarkalleen ottaen pysty puremaan rintaa. Se pureminen tapahtuukin silloin kun vauva ei aktiivisesti syö tai heruttele rintaa. Syödessähän nänni on siellä syvällä suussa, vauvan kitalakea vasten. Puremiskausina olenkin itse tehnyt niin (2 lasta), että kun syötän vauvaa niin annan rinnan hyvään, syvään imemisotteeseen. Vauva imee, heruttaa, imee. Sitten kun hän päästää otteen löysemmälle niin tässä välissä tapahtuu se pureminen jos on tapahtuakseen. Heti kun vauva löysentää otetta, otan rinnan pois suusta ja tarjoan sen heti takasin hyvään otteeseen. Ja vauva syö, heruttaa, syö, ja kun päästää jälleen otetta löysemmäksi niin otan rinnan pois suusta.



Hieman työlästähän tuo on sikäli, että oma mietintärauha imetysten ajaksi on hetkeksi mennyttä kun pitää koko ajan tarkkailla missä vaiheessa vauveli on menossa siellä rinnalla =) Mutta ei tätä tarvitse tehdä loputtomiin. Vauveli oppii ja/tai puremiskausi menee ohi. Tälläkin tekniikalla tehden pikkuinen kerkiää joskus nännistäsi nappaista, mutta hän oppii pikku hiljaa että rinta on syömistä varten, puruhommiin on muita asioita.



Jos hän vaan puree, niin ota rinta pois ja anna tilalle joku purulelu. Puruleluun saa lisää ikenien kutinaa helpottavaa tehoa säilyttämällä sitä jääkaapissa ennen käyttöä. Jos pureskeluhomma on oikein vallatonta, niin ennen imetystä voit antaa joka tapauksessa tuon purulelun vauvalle jotta hän saa kutinaa lievitettyä etukäteen siihen leluun eikä sitten tarvitse purra.



Ja kyllä siitäkin on ihan apua että sanot vauvalle: ei saa purra. Siis kun hän on purrut, otat rinnan pois ja sanot rauhallisesti mutta tiukasti EI SAA PURRA. Ainahan näissä ei välttämättä ole kysymys hirveistä ikenien kutituksista, vaan vauva yksinkertaisesti kokeilee että jahas mulla on hampaat, testataanpa niitä äidin tissiin.