5 vuoden erillään asumisen jälkeen mies ei halua avioeroa!

Lähdin aikoinaan siksi, että tunsin kait sitten tukehtuvani. Kaikki oli ns. hyvin, koin kuitenkin, että minkäänlaista henkistä yhteyttä ei ollut ja seksielämä näivettynyttä. Asuimme vaan samassa talossa. Totesin, ettei tälläinen elämä riitä minulle, kuihdun vuosien mittaan enkä voi elää niin. Silti varsinaista selvää syytä en osannut sanoa. Syyllisyyttä olen lasten vuoksi tuntenut kaikki nämä vuodet, ja muutenkin, kun en pystynykään elämään suunniteltua elämää. Lasten asiat ovat hoituneet asiallisesti, ja olemme (minä ainakin) elänyt omaa elämääni jo vuosia.

Nyt sitten viimein pyysin miestä laittamaan nimen eropaperiin, jotta asia saadaan kaikinpuolin päätökseen. Hänpä ei haluakaan erota! En osannut odottaa moista. Hänestä on niin hyvä näin. Täytyy sanoa, että kaikkien näiden vuosien jälkeen asia todella kulminoituu minulle. Hänen käsityksensä hyvästä avioliitosta on siis tällainen, asutaan erillään ja eletään omaa elämää, ei anneta eikä jaeta mitään yhdessä. Haluaako hän jotenkin pidätellä minua vieläkin? Ja tämä vielä, kyllä minulla sittenkin taisi olla erittäin hyvä syy haluta eroa jo viisi vuotta sitten. Amen.