Lue keskustelun säännöt.
Unisairas lapsi ja leirikoulu
30.04.2016 |
Tuleva kuudesluokkalainen olisi lähdössä leirikouluun, välimatkaa n. 600 kilometriä. Lapsen kanssa on koko elinikä taisteltu nukkumisen kanssa. Nykyään nukkuu kokonaisia öitä kotona, mutta muualla ei toivoakaan nukahtamisesta. Viikko ilman nukkumista, toivotonta. Lasta lähtö pelottaa nukkumisen takia ja itsekään en haluaisi häntä päästää viikoksi kauas, jos lapsi ei nuku hetkeäkään. Opettajan mielestä lapsi voi hyvin lähteä ja hänen nukkumistaan voidaan valvoa. Epäilyttää, luokalla 30 oppilasta ja lähdössä on 3 aikuista. Mitä tekisitte?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei pakoteta, mutta toisaaltaan tuohan voisi olla ihan kasvattavakin kokemus ja mitä enemmän tuollaista tekee niin rupeaa nukkuminenkin sujua. Eikä se valvominen nyt vaarallista ole, vaikka toki inhottavaa.
Kyllä ihminen nukahtaa, vaikka pystyyn ennen kun kuolee unenpuutteeseen.
Mutta älkää nyt pakottako jos ei millään halua. Voi olla myöskin traumaattinen kokemus.
Ihan höpönpöppöä. Olin kuukauden ulkomailla, vieraissa paikoissa ja kahtena ensimmäisenä yönä en nukkunut ollenkaan, sen jälkeen 2-5h yössä että kyllä hengissä säilyi mutta hädin tuskin tolkuissaan. Se oli hirveän stressaavaa. Ei siihen kuole, mutta ei myöskään nuku hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö vois ap lähteä mukaan? Lapsi pääsis mukaan reissuun mutta ois varmempi olo kun olisit mukana. Ja jos ihan pieleen menee niin tuutte sit kesken pois. Lapsi jää porukan ulkopuolelle jos ei lähde.
Juu, äiskä mukaan hössöttää.
Päästäkää lapsistanne irti.
Antakaa niiden elää ja kannustakaa eteen päin.
Millainen paikka? Onko mahdollista, että sinä lähdet mukaan ja majoitutte lapsen kanssa eri paikassa kuin luokka? Päivät olette muiden mukana, mutta yöksi omaan rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja edessä muuten loistava tulevaisuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi mukaan vain! Kyllä lasta harmittaa, kun muut saavat tällaisen yhteisen kokemuksen ja itse on ihan ulkona.
Olen varma, että leirikoulupäivän jälkeen uni voi tulla yllättävän hyvin. Voisi myös ottaa kokeiluna, että onko sittenkään uniongelmaa - jos se onkin "opittu" tapa.
Äidin pitäisi nyt hellittää ja lähettää lapsi matkaan positiivisella asenteella! Nyt vaikuttaa siltä, että äiti pitää yllä uniongelmaa. Parempi olisi sanoa lapselle, että matkalla on niin paljon tekemistä, että uni tulee varmasti.
Mukaan voi pakata äänikirjoja, joita lapsi voi rauhassa sängyssä kuunnella ennen nukahtamista.
Pari mielipidettä leirikouluista: olen opettajana ollut niitä järjestämässä ja valvojana. Itse en enää ikinä tule menemään, vastuu toisten lapsista on liian kova. Ja vaikka parhaansa tekisi, niin aina joku moittii. Opettaja ei saa yhtään enempää palkkaa tuolta viikolta kuin koulussa ollessaankaan. Suomalaisten leirikouluissakin on tapahtunut jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Jos lapsi itse ei halua lähteä-ei tietenkään hänen tarvitse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni kaveri ei käynyt rippileiriä uniongelman takia. Eli tuo ongelma jatkuu vain iästä toiseen.
Tuntuu niin pahalta lukea kommentteja. :( Kuten aloitukseen kirjoitin, lapsi ei ole koskaan nukkunut kunnolla. Olen vienyt häntä sairaalaan, nukkumaan ihan muualle, on koetettu kaverilla. Koska lapsi ei yksinkertaisesti nuku. Ei nukkunut vauvana eikä vielä kymmenenvuotiaanakaan. Kokeiltiin painopeitot, lääkkeet, kipuklinikka. Terapiassa ja neurologilla on käyty viisivuotiaasta. Nyt viimein lapsi nukkuu edes kotona. Todellakin tuntuu pahalta lukea kommentteja joiden mukaan lapseni sairaus johtuu vain minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kirjoittaa paljon empatiakyvyttömiä urpoja, älä ap välitä heistä yhtään! Jos ei ole itsellä mitään kokemusta uniongelmista, niin eipä niistä silloin mitään ymmärrä. Minä olen myös kärsinyt aivan vauvaikäisestä lähtien uniongelmista, ja välillä on öitä jolloin en saa koko yönä unta lainkaan. On lääkkeitä yms testailtu, nykyään nukun täysin ilman lääkkeitä, mitä nyt otan väsyttävän antihistamiinin ja magnesiumtabletin ennen nukahtamista. Jos kyläilen jossain, niin hyväksyn sen tosiasian etten välttämättä nuku yöllä ollenkaan ja saatan olla täysin poikki. Jos pitää olla pidempään jossain reissussa niin melatoniinit yms aina messissä ja saatan karata omille päiväunille yms kesken (vaikken saisikaan unta, mutta edes vähän sydän jne rauhoittuu).
Kaikenlainen tiukka aikataulutus yms ahdistaa ja tiedän etten saa välttämättä nukuttua lainkaan jos seuraavana päivänä pitää herätä aikaisin. Koko yö menee vaan säpsähdellessä eikä kunnolla uneen pääse missään vaiheessa. Ja monesti olo alkaa olla ihan sekava jos ei ole moneen vuorokauteen saanut kunnolla nukuttua. Kaikista eniten todellakin häiritsee ne "laita pää tyynyyn ja silmät kiinni" tai "heräisit aamulla aikaisemmin niin tulee illallakin sitten uni" -tyyppiset ohjeet, noita viljelee juuri ne jotka eivät ole eläsessään oniongelmista oikeasti kärsineet.
On ihan ok jäädä tuon vuoksi pois leirikoulusta. Mitäpä siinä on kenelläkään sanomista. Kokeilisivat itse ensin valvoa viikon putkeen ja katsoa onko sen jälkeen hyvä olo.
En lähettäisi lasta sinne.
Kärsin itse pahoista uniongelmista ja kauheinta oli lapsena kun joku vieras aikuinen tulee ja sössöttää jotain että laita pää tyynyyn ja nukahda, ihan kun se olisi niin helppoa. Vieraat ihmiset eivät yleensä ymmärrä kuinka ahdistavaa se voi olla.