Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri ei hyväksy saamaani ylennystä
29.04.2016 |
Jokin aika sitten minä ja kollegani "kilpailimme" eräästä vapautuneesta työtehtävästä. Minä sain kyseisen tehtävän hoitaakseni hänen sijastaan, sillä olen ollut talossa kauemmin, ja koulutuksen puolesta olen muodollisesti pätevämpi. Minun mielestäni valinta oli siis oikea. Työkaveri kuitenkin pettyi todella paljon. Hän on minua selvästi kunnianhimoisempi, ja uskoo itsestään suuria. En nyt sano että liian suuria, mutta itsevarmempi hän on kuin minä uskaltaisin olla.
Minullekin tämä tehtävä on uusi, ja opeteltavaa ja kokeiltavaa on paljon. Työkaveri on puolestaan tehnyt selväksi, että hän pärjäisi paremmin. Rohkenen epäillä, mutta sivustaseuraajan on helppo huudella. Minun on nykyään tuon ihmisen vuoksi todella vaikea olla töissä ja keskittyä uuden opettelemiseen, sillä hän seuraa toimiani ja kyselee koko ajan, mitä teen milloinkin. Palavereissa hän esittää kysymyksiä uudesta toimenkuvastani, ja on selvää, että hän on aina etukäteen selvittänyt jonkin tietyn hankalan yksityiskohdan, ja yrittää saada minut tilanteeseen, jossa en osaisi vastata. On niin käynytkin, mutta minä en voikaan vielä tietää kaikesta kaikkea.
Kaikki muut työpaikalla antavat minun olla rauhassa ja keskittyvät omiin töihinsä, kuten kuuluukin. En minäkään kyttää ketään muuta. Työni tulokset ovat melko selvästi kaikkien nähtävillä, joten en voi piilottaa tekemisiäni keneltäkään. Tämä aiheuttaa suuria lisäpaineita. Tunnen olevani suurennuslasin alla jatkuvasti. Tiedän myös, että tämä työkaveri on puhunut minusta ja kyvyistäni mollaavaan sävyyn selkäni takana, enkä edes halua ajatella, mitä hän mahdollisesti puhuu esimiehillemme. Minä en voi sanoa hänestä mitään, sillä pelkään mahdollisia seurauksia. Jollekin kollegalle olen varovasti maininnut että tuo yksi tuntuu tarkkailevan tekemisiäni, ja kadun jo sitä, että menin sanomaan noin. Sana kiertää aina.
Olen siis tullut epävarmaksi itsestäni, ja hieman vainoharhaiseksi. Se ei kuitenkaan ole kuvitelmaa, että tuo työkaveri tarkkailee minua ja yrittää tilaisuuden tullen osoittaa virheitäni ja tietämättömyyttäni. Uusien asioiden opetteleminen on muutenkin väsyttävää, ja tämä tilanne vie liikaa energiaani. Periaatteessa minulla ei pitäisi olla hätää, sillä uusi toimenkuva on uskottu minulle ja vain minulle, mutta on todella kauheaa olla pahantahtoisena tarkkailevan silmän alla jatkuvasti :(
Kommentit (13)
Olet kohdannut urasi ensimmäisen kyynärpääpyrkyrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nakkaa paskat koko tyypistä. Elämässä käy mitä käy.
Kaksi ahnetta paskiaista juoksee saman rahan perässä. Noin siinä sitten käy.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ahnetta paskiaista juoksee saman rahan perässä. Noin siinä sitten käy.
Palkka on parempi uudessa tehtävässäni, mutta tähän tehtävään minulla on koulutus. Ei liene tavatonta haluta koulutusta vastaavaa työtä.
Ap
Suosittelisin "kill them with kindness" -taktiikkaa, eli vastaat kysymyksiin yliystävällisesti ja oikein leveän hymyn kera. Voit vaikka jopa kehua ja kiitellä hyvistä kysymyksistä ja tärkeistä huomioista ja että sinusta on mukavaa, että työtoverit ovat kiinnostuneita myös tästä työn osa-alueesta /oman toimenkuvansa/osaston/mikä onkaan ulkopuolisista asioista. Jos et tiedä vastausta sillä hetkellä, niin voit sanoa selvittäväsi asian ja palaavasi siihen myöhemmin ja laittaa vaikka s-postilla oikein perusteellisen vastauksen jälkikäteen. Eiköhän tuo väsy, kun huomaa, ettet vähistä hätkähdä. Plussaa on se, että muut työkaverit näkevät, että selvität vastaukset kysymyksiin perusteellisesti ja miten positiivisesti suhtaudut, kun työstäsi kysellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin "kill them with kindness" -taktiikkaa, eli vastaat kysymyksiin yliystävällisesti ja oikein leveän hymyn kera. Voit vaikka jopa kehua ja kiitellä hyvistä kysymyksistä ja tärkeistä huomioista ja että sinusta on mukavaa, että työtoverit ovat kiinnostuneita myös tästä työn osa-alueesta /oman toimenkuvansa/osaston/mikä onkaan ulkopuolisista asioista. Jos et tiedä vastausta sillä hetkellä, niin voit sanoa selvittäväsi asian ja palaavasi siihen myöhemmin ja laittaa vaikka s-postilla oikein perusteellisen vastauksen jälkikäteen. Eiköhän tuo väsy, kun huomaa, ettet vähistä hätkähdä. Plussaa on se, että muut työkaverit näkevät, että selvität vastaukset kysymyksiin perusteellisesti ja miten positiivisesti suhtaudut, kun työstäsi kysellään.
Tätä olen yrittänyt, mutta itsevarmuus alkaa pahasti karista :( Hän on todella ilkeä.
Ap
No mutta ajattele mistä on kysymys, te molemmat haitte paikkaa ja sinä sait sen. Eli hän on kateellinen ja pienisieluinen. Joten onko hän oikeassa ja reilu kun hän toimii näin. Ei ole, joten sinun ei tarvitse välittää hänen haastamisestaan.
Olisiko mahdollista vain sanoa kaikkien kuullen vaikka kokouksessa kun hän on oikein kamala ja ilkeä, sanoa reippaasti, että onhan tässä uudessa työssä opeteltavaa, kukaan ei ole täydellinen ja minä yritän parhaani. Minulla on kuitenkin tähän työhön koulutus ja niin, MINÄ sain tämän työn kun tähän haettiin. Ja olen varma, että työ ja yhteistyö kaikkien kanssa sujuu oikein hyvin, viihdyn tässä työssä mainiosti.
Harjoittele, että se sujuu luontevasti ja ystävällisesti, toteat vain tosiasiat ja pidät puolesi. Ei se niin vaikeaa ole sanoa totuutta ääneen. Ja lakaista totuudella kissat ja vittumaiset ämmät pöydältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös esimies ole sitä varten että nämä työrauha-asiat hoidetaan keskustelemalla kaikille selviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin "kill them with kindness" -taktiikkaa, eli vastaat kysymyksiin yliystävällisesti ja oikein leveän hymyn kera. Voit vaikka jopa kehua ja kiitellä hyvistä kysymyksistä ja tärkeistä huomioista ja että sinusta on mukavaa, että työtoverit ovat kiinnostuneita myös tästä työn osa-alueesta /oman toimenkuvansa/osaston/mikä onkaan ulkopuolisista asioista. Jos et tiedä vastausta sillä hetkellä, niin voit sanoa selvittäväsi asian ja palaavasi siihen myöhemmin ja laittaa vaikka s-postilla oikein perusteellisen vastauksen jälkikäteen. Eiköhän tuo väsy, kun huomaa, ettet vähistä hätkähdä. Plussaa on se, että muut työkaverit näkevät, että selvität vastaukset kysymyksiin perusteellisesti ja miten positiivisesti suhtaudut, kun työstäsi kysellään.
Tätä olen yrittänyt, mutta itsevarmuus alkaa pahasti karista :( Hän on todella ilkeä.
Ap
Toki voit myös kaikkien kuullen palaverissa todeta, että työn sujuvuuden tai työssä onnistumisen kannalta olisi jatkossa parempi, että keksitytään jokainen omiin työtehtäviin eikä esimerkiksi käytetä palaveriaikaa turhiin kyselyihin. Kahdenkesken voi vaikka vastata, että eiköhän keskitytä jatkossa jokainen omiin hommiin. Ja jos haluaa nostaa kissan pöydälle, niin voit viileän asiallisesti ilmoittaa, että sinut on esimies tähän tehtävään valinnut omien ansioidesi perusteella, ja jos ei ole valintaan tyytyväinen, niin oikea taho antaa palautetta on tämä kyseinen esimies. Voit vaikka mielikuvaharjoitella tätä oikeaa tilannetta varten, ellei harjoittelu kuulosta ihan hömpältä.
Joskus tulee eteen sellaisia tilanteita, joissa on vain pakko jyrähtää ja siihen pystyminen on tavallaan hyvä taito. Häntä pystyyn! -6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin "kill them with kindness" -taktiikkaa, eli vastaat kysymyksiin yliystävällisesti ja oikein leveän hymyn kera. Voit vaikka jopa kehua ja kiitellä hyvistä kysymyksistä ja tärkeistä huomioista ja että sinusta on mukavaa, että työtoverit ovat kiinnostuneita myös tästä työn osa-alueesta /oman toimenkuvansa/osaston/mikä onkaan ulkopuolisista asioista. Jos et tiedä vastausta sillä hetkellä, niin voit sanoa selvittäväsi asian ja palaavasi siihen myöhemmin ja laittaa vaikka s-postilla oikein perusteellisen vastauksen jälkikäteen. Eiköhän tuo väsy, kun huomaa, ettet vähistä hätkähdä. Plussaa on se, että muut työkaverit näkevät, että selvität vastaukset kysymyksiin perusteellisesti ja miten positiivisesti suhtaudut, kun työstäsi kysellään.
Tätä olen yrittänyt, mutta itsevarmuus alkaa pahasti karista :( Hän on todella ilkeä.
Ap
Toki voit myös kaikkien kuullen palaverissa todeta, että työn sujuvuuden tai työssä onnistumisen kannalta olisi jatkossa parempi, että keksitytään jokainen omiin työtehtäviin eikä esimerkiksi käytetä palaveriaikaa turhiin kyselyihin. Kahdenkesken voi vaikka vastata, että eiköhän keskitytä jatkossa jokainen omiin hommiin. Ja jos haluaa nostaa kissan pöydälle, niin voit viileän asiallisesti ilmoittaa, että sinut on esimies tähän tehtävään valinnut omien ansioidesi perusteella, ja jos ei ole valintaan tyytyväinen, niin oikea taho antaa palautetta on tämä kyseinen esimies. Voit vaikka mielikuvaharjoitella tätä oikeaa tilannetta varten, ellei harjoittelu kuulosta ihan hömpältä.
Joskus tulee eteen sellaisia tilanteita, joissa on vain pakko jyrähtää ja siihen pystyminen on tavallaan hyvä taito. Häntä pystyyn! -6
Tarkennan vielä, että siis kaikkien työn sujuvuuden kannalta. -6
Mulla oli aikanaan vastaava tai mahdollisesti vielä pahempi tilanne. Jälkeenpäin olen ajatellut, että sen pitkittyminen johtui pomon taitamattomuudesta. Esimiehen pitää selvästi asettua valintansa taakse, puhutella selkäänpuukottaja ja puuttua julkiseen kiusaamiseen. En kyllä myöskään itse rohjennut puolustautua - olisi ehdottomasti pitänyt.
Minun kateellinen kilpakumppanini ylennettiin hetkeksi samaan asemaan kuin minä, mutta hän ei pärjännyt siinä, koska hänen olisi pitänyt tehdä saumatonta yhteistyötä kansasni. Sitten hänet siirrettiin aivan eri puolelle isoa organisaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kannustuksesta! Olisipa tarpeeksi pokkaa sanoa suoraan... Tai jos esimies edes sanoisi jotain. Kaikki muut tuntuvat katselevan miten asia etenee, esimiehiä myöten. Ihan kuin hekin seuraisivat että miten pärjään. Työhön saan kyllä tukea, mutta en tähän haastamiseen.
Ap
Kuulostaa kamalalta tilanteelta, tsempit! Älä anna sen näkyä että työkaveri saa sinut epävarmaksi, sitä hän juuri haluaa. Älä enää kerro mitään hänelle mikä ei hänelle kuulu! Ehkä hän siitä kyllästyy kiusaamiseen.