Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mulla olis opiskelupaikka ensi syksystä alkaen yliopistoon mut mies ei halua

Vierailija
30.06.2008 |

että alottaisin opiskelut. Vetoaa huonoon raha tilanteeseen ja siihen kun just ostettiin talokin ja ainakin tämä eka vuosi tulee olemaan aika tiukkaa....Haluaisin kuitenkin aloittaa opinnotkin. En ole enään mikään 18 kesäinen joten haluaisin saada maisterin paperit kuitenkin ennen kuin 35 vuotta tulee täyteen...Mutta pitäiskö vain jatkaa vanhassa paska duunissa ja puurtaa sitä rahaa?

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
30.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en kuitenkaan hakenut miehelta salaa opiskelemaan. meilla mina mietin etta kannattaako jattaa tyopaikka ja lahtea viela kouluun, tulotaso kuitenkin putoaa perheessa vakisinkin. mies on onneksi kannustanut ja sanoi etta itse paatat, nyt on tyytyvainen kun paatin lahtea viela opiskelemaan.



teilla on nyt keskustelun paikka miehen kanssa ja laittakaa paperille budjetti raha-asioista ja keskustelkaa ! mulla olis kylla tarkotus tehda osa-aikatoita ainakin jonkin verran.

Vierailija
22/24 |
30.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä lähdin myös odottaessani 4:ttä opiskelemaan yliopistotutkintoa. Äitiysloma-aikana suoritin jo aika paljon opintoviikkoja ja kandin tutkinnon sain valmiiksi kun kuopus oli 1v ikäinen. Siinä vaheessa lähdin töihin ja jatkoin opiskelujani työn ohessa. Nyt kuopus on 3½v ja gradun jätin kesäkuun alussa. Maisterin paperit pitäisi saada syksyllä käteen.



Joten jos motivaatiota ja energiaa riittää, niin kyllä yliopisto-opinnot voi suorittaa vaikka olisi perhettä ja vaikka samalla tekisi töitä. Itsellä onneksi on suht lyhyet työpäivät (opettaja), joten se mahdollisti opiskelun myös työssäkynnin ohella. Ja nyt sitten lopultakin pitkäaikaisesta haaveestani tulee totta ja valmistun 38vuotiaana päteväksi luokanopettajaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
30.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä mielessä että onhan se tiukkaa yksin elättää perhettä. mutta toisaalta hän ei taida ajatella asioita kovin pitkälle.



-jos et pääse opiskelemaan jatkat ties kuinka kauan huonopalkkaisessa työssä, jos pääset niin on paremmat mahdollisuudet parempiin tuloihin



-ja mikä tärkeintä, jos luovut haaveistasi miehesi takia, muutut lopulta katkeraksi, tuskin hänkään sitä tahtoo.



asioista pitää silti aina sopia yhdessä. oma mieheni tahtoo että teen asioita jotka tekevät minut onnelliseksi ja opiskelen ammatin johon haluan, vaikka se vaikeuttaisikin rahatilannettamme. samaa haluan omalle miehelleni. olemme sopineet että minä opiskelen ensin ja mies elättää perheen ja sitten toisinpäin, eli minä elätän ja mies opiskelee. olemme jo vuorotelleet esim hoitovapaissa niin että molemmat olemme olleet elättäjän roolissa ja samalla rutiinilla käymme opiskelutkin. nämä asiat vaan täytyy sopia ja suunnitella.

Vierailija
24/24 |
30.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tuollaiset asiat on yhdessä mietittävä. Sinulla on oikeus opiskella,mutta helvetin tyhmää mennä ostamaan omakotitalo ja olettaa että mies maksaakaikki kulut kun sinä opiskelet.



Minäkin tahdon opiskelemaan, tahdon myös omakotitalon. Minun täytyy haudata opiskeluhaaveet joksikin aikaa, koska näyttää siltä että omakotitalon saammekin piakoin. Haluan nähdä miten taloudellinen tilanteemme tulee kehittymään ennen kuin haen opiskelemaan. Voipi olla että opinnotjäävät kokonaan, ainakin täyspäiväiset sellaiset. Opintojen aiheuttamat ansiomenetykset ja mahdolliset opintolainan nostot eivät välttämättä ihan heti kompensoidu vaikka parempipalkkaiseen työhön pääsisinkin opintojen jälkeen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi kaksi