Maisterin tai edes tohtorin paperit eivät ole tae älykkyydestä
Sen päättelin siitä, että tätä palstaa seuraa kyseisillä läpysköillä varustettuja henkilöitä.
Kommentit (35)
Olen itse väitellyt, ja sanoisin että olen aika skarppi ja nopea, kielellisesti lahjakas, omaksun asioita nopeasti (muultakin kuin omalta alaltani) ja nykyään siis koulutettu niin että näen asioiden syyt ja seuraukset ja laajemmat kontekstit keskivertoa paremmin. En ole matemaattisesti lahjakas, ja toisaalta olen joskus totaalisen hukassa ihmisten kanssa toimiessa.
Tunnen paljon väitelleitä, ja kyllä, monet ovat eri tavoin älykkäitä, päämäärätietoisia, menestyneitä ja jopa ihmissuhdetaitoisia. Mutta melkein kaikilla heistä on oma älykkyys, tietotaso ja menestys uralla noussut enemmän tai vähemmän hattuun. Itsekin jouduin taistelemaan niitä tunteita vastaan - vaikka, tai juuri siitä syystä, olen sittemmin vaihtanut uraa ei-akateemiseen.
22 lisää: Korkea koulutus ei mielestäni siis ole tae älykkyydestä, sillä kyllä väittelykin (ainakin vähän huonommalla arvosanalla) onnistuu ihan keskiverrolta kun osaa kirjoittaa ja puhua ja jaksaa sen työn väsätä.
maisterit käyköhön yli opistonsa mutta,,,, kyllä elämän kova kolu on oikea,, viisaus,,
Vielä kun ihmiset oikeasti ymmärtäisivät, mistä siinä paljon puhutussa tunneälyssä on kyse. Tunneäly ei ole sama asia kuin mukavuus. Tunneäly on kykyä tunnistaa niin muiden ihmisten kuin erityisesti omia tunteitansa. Koska tunneälykäs ihminen kykenee tunnistamaan omat tunteensa, hän pystyy tarkastelemaan objektiivisesti niiden vaikutusta esim. päätöksentekoonsa. Tunneälykäs ihminen kykenee tekemään puhtaasti rationaalisia päätöksiä, mutta huonon tunneälyn omaava ei, koska tällä menee omat perstuntemukset ja faktat niin pahasti sekaisin. Tunneälykäs on myös taitava vaikuttamaan muiden ihmisten tunteisiin.
Tunneälykäs voi olla mukava ja empaattinen, tai sitten oikein vittumainen luonne. Luonne on eri asia kuin tunneäly. Vaikka suurin osa yksinkertaisista duunareista, jotka eivät millään muulla älykkyyden osa-alueella loista, kuvittelee olevansa tunneälykkäitä sen perusteella, kun ovat pidettyjä ja hauskoja seuramiehiä/-naisia omassa tenuremmissään.
En vetäisi johtopäätöksiä kenekään poliitikon / yritysmaailman henkilön tunneälystä heidän persoonansa tai mielipiteidensä pohjalta tuntematta tarkemmin heidän toimintatapojaan ja päätöksentekoprosessiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on niin montaa sorttia. Stubb on tohtori, mutta ei häntä nyt erityisen älykkääksi voi luonnehtia. Ehkä hän on pitkäjänteinen ja nopea oppimaan, mutta häneltä puuttuu tunneäly lähes täysin. Tunneälyä ei saa vähätellä, Stubb on siitä hyvä esimerkki.
Älykkyyttä ei ole montaa lajia. Kun ihminen vähän kehittyy, niin tälläisille termeille kuten "tunneäly" ja "sosiaalinen älykkyys" jne nauretaan. Nämähän on vain keksitty etteivät jotkut vähän yksinkertaisemmat ihmiset pahastuisi. Toivottavasti tulevaisuudessa maailmaa hallitaan rationalisten OIKEASTI älykkäiden joukosta. Stubbit ja muut keskinkertaisuudet ei lyhyen matikan approbatureilla tähän joukkoon kuulu.
Voithan sinä nauraa jos haluat mutta ei se vielä osoita teoriaa vääräksi. Moniälykkyysteorioita on erilaisia ja lähempänä ne minusta on totuutta kuin äo. Tuntuu että sosiaalisesti kömpelöt ihmiset eivät halua tunnustaa tunneälyn merkitystä. Tunneäly on jopa urakehityksen kannalta merkittävämpi tekijä kuin äo. Pelkällä äo:llä ei pärjää. Einsteinin äo ei ollut maailman korkein, mutta hänellä oli luovuutta, jota puuttuu monelta muulta.
Einstein oli aika tyhmä, joten hän defenssinä keksi sanoa sen, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin älykkyys.
Einstein ei ollut tyhmä vaan adhd. Tavikset vain eivät aina puhu samaa kieltä, joten eivät tajua erilaisuutta. Nimenomaan kyky ajatella uudenlaisesti tuo maailmaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on niin montaa sorttia. Stubb on tohtori, mutta ei häntä nyt erityisen älykkääksi voi luonnehtia. Ehkä hän on pitkäjänteinen ja nopea oppimaan, mutta häneltä puuttuu tunneäly lähes täysin. Tunneälyä ei saa vähätellä, Stubb on siitä hyvä esimerkki.
Älykkyyttä ei ole montaa lajia. Kun ihminen vähän kehittyy, niin tälläisille termeille kuten "tunneäly" ja "sosiaalinen älykkyys" jne nauretaan. Nämähän on vain keksitty etteivät jotkut vähän yksinkertaisemmat ihmiset pahastuisi. Toivottavasti tulevaisuudessa maailmaa hallitaan rationalisten OIKEASTI älykkäiden joukosta. Stubbit ja muut keskinkertaisuudet ei lyhyen matikan approbatureilla tähän joukkoon kuulu.
Voithan sinä nauraa jos haluat mutta ei se vielä osoita teoriaa vääräksi. Moniälykkyysteorioita on erilaisia ja lähempänä ne minusta on totuutta kuin äo. Tuntuu että sosiaalisesti kömpelöt ihmiset eivät halua tunnustaa tunneälyn merkitystä. Tunneäly on jopa urakehityksen kannalta merkittävämpi tekijä kuin äo. Pelkällä äo:llä ei pärjää. Einsteinin äo ei ollut maailman korkein, mutta hänellä oli luovuutta, jota puuttuu monelta muulta.
Älykkyysosamäärähän nimenomaan liittyy moniälykkyysteoriaan. On huomattu, että yleisälyykkystesteissä (ÄO-testeissä) korkeat pisteet saavat ovat todennäköisesti lahjakkaita monilla lahjakkuuden alueilla. Siksi noissa testeissä mitataankin yleisälykkyyttä eikä mitään pelkkää matemaattis-loogista älykkyyttä, mitä vähän tyhmemmät ihmiset tuntuvat kuvittelevan sen mittaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on niin montaa sorttia. Stubb on tohtori, mutta ei häntä nyt erityisen älykkääksi voi luonnehtia. Ehkä hän on pitkäjänteinen ja nopea oppimaan, mutta häneltä puuttuu tunneäly lähes täysin. Tunneälyä ei saa vähätellä, Stubb on siitä hyvä esimerkki.
Älykkyyttä ei ole montaa lajia. Kun ihminen vähän kehittyy, niin tälläisille termeille kuten "tunneäly" ja "sosiaalinen älykkyys" jne nauretaan. Nämähän on vain keksitty etteivät jotkut vähän yksinkertaisemmat ihmiset pahastuisi. Toivottavasti tulevaisuudessa maailmaa hallitaan rationalisten OIKEASTI älykkäiden joukosta. Stubbit ja muut keskinkertaisuudet ei lyhyen matikan approbatureilla tähän joukkoon kuulu.
Voithan sinä nauraa jos haluat mutta ei se vielä osoita teoriaa vääräksi. Moniälykkyysteorioita on erilaisia ja lähempänä ne minusta on totuutta kuin äo. Tuntuu että sosiaalisesti kömpelöt ihmiset eivät halua tunnustaa tunneälyn merkitystä. Tunneäly on jopa urakehityksen kannalta merkittävämpi tekijä kuin äo. Pelkällä äo:llä ei pärjää. Einsteinin äo ei ollut maailman korkein, mutta hänellä oli luovuutta, jota puuttuu monelta muulta.
Älykkyysosamäärähän nimenomaan liittyy moniälykkyysteoriaan. On huomattu, että yleisälyykkystesteissä (ÄO-testeissä) korkeat pisteet saavat ovat todennäköisesti lahjakkaita monilla lahjakkuuden alueilla. Siksi noissa testeissä mitataankin yleisälykkyyttä eikä mitään pelkkää matemaattis-loogista älykkyyttä, mitä vähän tyhmemmät ihmiset tuntuvat kuvittelevan sen mittaavan.
Juuri näin. Älykkäät ihmiset ovat nimenomaan kiinnostuneita monista asioista ja siksi monella taviksella menee heidän puheensa yli hilseen.
Hah, sellaisille ihmisille, jotka kokevat, että maisterit ovat tyhmiä, suosittelen vierailemista vaikkapa yläkoulun open hommissa. Siinä huomaa, että ei, kaikkien äo ei ole se vähintään 100. Kaikki riippuu siitä, mihin vertaa. Jos on itse hyvin älykäs, voi toki maisteri, jonka äo on 110, vaikuttaa hitaalta. Mutta kannattaa ottaa huomioon, että normaalin kirjoissa kulkee ihmisiä, joiden äo on 70-80. Nämä ihmiset on helppo unohtaa, jos itse työskentelee vain akateemisten kanssa. Ihan fakta kuitenkin on, että selvitäkseen vaikkapa tohtoriksi, on pakko osata esim. lukea. Peruskoulun päättävistä pojista 8% ei osaa senkään vertaa, että selviytyisi itsenäisesti edes amiksen tehtävistä tai sanomalehdestä. Syy ei ole ehkä aivan pelkästään opetuksessa; osa ihmisistä on todellakin hyvin yksinkertaisia, eikä heistä tule maistereita.
Ei olekaan. Jos jostain on tae ni jonkinlainen tae siitä, että sen oman alansa osaaja on siinä määrin kuin sitä edes voi koulutuksessa oppia, koska myös työ opettaa paljon. Ihan niin kuin automekaanikon paperit on jonkinlainen tae autonkorjauksen osaamisesta, sairaanhoitajan paperit on jonkinlainen tae sairaanhoitajan ammatin osaamisesta, opettajan paperit on jonkinlainen tae opettajan ammatin osaamisesta jne. Sitähän ne paperit vaan on, näyttöä siitä, että jollain tietyllä alalla voi toimia. Älykkyys on asia erikseen. Siihen kuuluu monia osa-alueita ja jokaisen yksilön kohdalla se älykkyys on pääteltävissä erikseen, ei pelkkien papereiden perusteella.
t: tohtorikoulutettava
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on niin montaa sorttia. Stubb on tohtori, mutta ei häntä nyt erityisen älykkääksi voi luonnehtia. Ehkä hän on pitkäjänteinen ja nopea oppimaan, mutta häneltä puuttuu tunneäly lähes täysin. Tunneälyä ei saa vähätellä, Stubb on siitä hyvä esimerkki.
Älykkyyttä ei ole montaa lajia. Kun ihminen vähän kehittyy, niin tälläisille termeille kuten "tunneäly" ja "sosiaalinen älykkyys" jne nauretaan. Nämähän on vain keksitty etteivät jotkut vähän yksinkertaisemmat ihmiset pahastuisi. Toivottavasti tulevaisuudessa maailmaa hallitaan rationalisten OIKEASTI älykkäiden joukosta. Stubbit ja muut keskinkertaisuudet ei lyhyen matikan approbatureilla tähän joukkoon kuulu.
Voithan sinä nauraa jos haluat mutta ei se vielä osoita teoriaa vääräksi. Moniälykkyysteorioita on erilaisia ja lähempänä ne minusta on totuutta kuin äo. Tuntuu että sosiaalisesti kömpelöt ihmiset eivät halua tunnustaa tunneälyn merkitystä. Tunneäly on jopa urakehityksen kannalta merkittävämpi tekijä kuin äo. Pelkällä äo:llä ei pärjää. Einsteinin äo ei ollut maailman korkein, mutta hänellä oli luovuutta, jota puuttuu monelta muulta.
Älykkyysosamäärähän nimenomaan liittyy moniälykkyysteoriaan. On huomattu, että yleisälyykkystesteissä (ÄO-testeissä) korkeat pisteet saavat ovat todennäköisesti lahjakkaita monilla lahjakkuuden alueilla. Siksi noissa testeissä mitataankin yleisälykkyyttä eikä mitään pelkkää matemaattis-loogista älykkyyttä, mitä vähän tyhmemmät ihmiset tuntuvat kuvittelevan sen mittaavan.
Esimerkiksi luovuudesta on huomattu, että poikkeukselliseen luovuuteen voi riittää jo 120:n äo, eli aika tavallinen suomalainen vaikkapa. Lukiossa myös useimmat varmasti huomasivat, että matemaattisesti lahjakkaat olivat useimmiten vähän muita heikompia kielissä.
Tiedän erään maisterin joka on lukiossa aineenopena. Yo-arvosana sillä oli korkeintaan B.
Ja kaikkihan me muistamme sen Haluatko miljonääriksi- luokanopen ......maisterisnaisia hänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on niin montaa sorttia. Stubb on tohtori, mutta ei häntä nyt erityisen älykkääksi voi luonnehtia. Ehkä hän on pitkäjänteinen ja nopea oppimaan, mutta häneltä puuttuu tunneäly lähes täysin. Tunneälyä ei saa vähätellä, Stubb on siitä hyvä esimerkki.
Älykkyyttä ei ole montaa lajia. Kun ihminen vähän kehittyy, niin tälläisille termeille kuten "tunneäly" ja "sosiaalinen älykkyys" jne nauretaan. Nämähän on vain keksitty etteivät jotkut vähän yksinkertaisemmat ihmiset pahastuisi. Toivottavasti tulevaisuudessa maailmaa hallitaan rationalisten OIKEASTI älykkäiden joukosta. Stubbit ja muut keskinkertaisuudet ei lyhyen matikan approbatureilla tähän joukkoon kuulu.
Voithan sinä nauraa jos haluat mutta ei se vielä osoita teoriaa vääräksi. Moniälykkyysteorioita on erilaisia ja lähempänä ne minusta on totuutta kuin äo. Tuntuu että sosiaalisesti kömpelöt ihmiset eivät halua tunnustaa tunneälyn merkitystä. Tunneäly on jopa urakehityksen kannalta merkittävämpi tekijä kuin äo. Pelkällä äo:llä ei pärjää. Einsteinin äo ei ollut maailman korkein, mutta hänellä oli luovuutta, jota puuttuu monelta muulta.
Älykkyysosamäärähän nimenomaan liittyy moniälykkyysteoriaan. On huomattu, että yleisälyykkystesteissä (ÄO-testeissä) korkeat pisteet saavat ovat todennäköisesti lahjakkaita monilla lahjakkuuden alueilla. Siksi noissa testeissä mitataankin yleisälykkyyttä eikä mitään pelkkää matemaattis-loogista älykkyyttä, mitä vähän tyhmemmät ihmiset tuntuvat kuvittelevan sen mittaavan.
Esimerkiksi luovuudesta on huomattu, että poikkeukselliseen luovuuteen voi riittää jo 120:n äo, eli aika tavallinen suomalainen vaikkapa. Lukiossa myös useimmat varmasti huomasivat, että matemaattisesti lahjakkaat olivat useimmiten vähän muita heikompia kielissä.
Tuo lukiokokemus perustuu omaan perstuntumaasi. Tilastollisesti älykkyyden eri osa-alueet korreloivat keskenään, eli matemaattisesti lahjakas on keskimäärin lahjakkaampi kielissäkin kuin matemaattisesti lahjaton. Tietysti yksilöllisiä eroja löytyy aina, mutta keskimäärin näin. Jos joku matemaattisesti keskivertoa selkeästi taitavampi on KESKIVERTOA huonompi kielissä, niin se on poikkeus, eikä sääntö. Harva on tietenkään huippu ihan kaikessa, usein matikan kympin oppilaalla on kielet kasia, mutta harvemmin mitään keskivertoa heikompia kutosia.
Tosin näissä kouluhommissa älykkyyden vertailu on hankalaa, kun ahkeruudella on niin suuri vaikutus koulumenestykseen monissa aineissa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään maisterin joka on lukiossa aineenopena. Yo-arvosana sillä oli korkeintaan B.
Ja kaikkihan me muistamme sen Haluatko miljonääriksi- luokanopen ......maisterisnaisia hänkin.
Taas klassinen, inhimillinen ajatusvääristymä: sekoitat nyt älykkyyden yleissivistykseen. Kaksi eri asiaa.
Eiköhän älykkäät tee jotain muuta kuin pänttää niitä propuskoja koulussa. Joko hyppäävät pois kokonaan systeemistä tai luovat oman. Bill Gates,Steve Jobs ,Mark Zuckeberg ja Elizabeth Holmes ainakin tulee mieleen . Kaikki miljardööreja ja ei ole mitään yliopistotutkintoja.
Tuskin ovat Venäjän miljardööritkään paljon koulussa päntänneet.
Einstein oli aika tyhmä, joten hän defenssinä keksi sanoa sen, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin älykkyys.