Raskaus on mulle AINA kova paikka... mites muille?
Moi!
Olen kolmen lapsen äiti. Neljäs olis joskus tulevaisuudessa toiveissani. Mutta mutta....
En tiedä miten teillä muilla asia on, mutta mulle on niin kova pala tämä raskaus. Vaikka se on ehdottomasti suuri ihme ja lapsi on meille aina ollut suunniteltu ja toivottu. Mutta oma sopeutuminen uuteen peilikuvaan ja muuttuvaan elämänrytmiin jne. Haluaisin olla aina nätti ja hoikka, vaan raskaana olen kyllä ihan muuta. Tykkään käydä kavereiden kanssa (harvoin kylläkin) iltaa istumassa baarissa, mutta raskaana en sinne lähde. En halua hengitellä vauvalle tupakansavuja, eikä baarit mielestäni ole raskaanaolevien paikkoja. Alun pahoinvointi rajoittaa elämääni ainakin 2-3 kk ja loppuraskaudessa taas muut vaivat. Vauvan synnyttyä en enää tunne suurta hinkua lähteä mihinkään. Silloin symbioosini vauvan kanssa on vahva pitkään.
Luulenpa, että joku teistä ei pidä ajatuksistani. Asenne saattaa olla, että kerran olen raskautta toivonut, niin sopeudu siihen. Ja näinhän minäkin periaatteessa ajattelen. Olen kuitenkin Minä sen mahani takana ja välillä raskaus kiristää hermoani oikein kunnolla.
Nyt toivomme siis neljättä vauvaa. Haluan vauvan, se on selvä. Mutta samalla käyn mielessäni taistoa, miten taas selviän muutoksista ja vielä niin, etten rähisisi pahaa oloani miehelleni. Hormoonit sekoittavat pääni melko totaalisesti ja siinä on puolisolla kestämistä =/
Miten teillä muilla? Onko raskaudessa " huonoja puolia" vai pelkkää ihanaa pumpulia?
Kommentit (3)
Odotan varmaan enemmän raskautta kuin itse vauvaa. Tosin tilanne muuttuu, jos ja kun vauvan sitten joskus saa. Haluaisin niin kovasti tunkea suuren mahan piukan paidan alle ja ylpeänä sitä esitellä... :-)
Meillä onkin sitten mies se joka ei välitä muuttuvasta ulkokuorestani. Hänestä raskaana olevat naiset ovat kamalan näköisiä... :-(
babyunelma
Mutta sitten yleensä tulee kriisi.Kun varren pituutta ei ole kovinkaan paljoa ja valtava vatsa ,tunnen olevani väärässä kehossa.
Nautin myöskin samoista asioista kuin ap.On mukava päästä josku silloin tällöin tyttö(äiti)porukassa ulos jne.
Mutta mistä sitä ei sitten lapsen--vauvan--vuoksi luopuisi,vai?!?
Silti tässä kuumeilen kuudetta,vaikka toisaalta nautin nyt hoikasta olo- muodostani ja siitä että saan juoda lasillisen ilman tunnon tuskia=)
L+5
Minä se taidan odottaa sitä raskautta tällä hetkellä enemmän kun vauvaa.. vaikka sen vauvankin haluan.
mutta esim viime raskaudessa kävin hirveetä tunne myrskyä läpi.. jostain syystä tuntui kun olisin kantanut jonkun toisen lasta. varsinkin loppu raskaudessa. ja pelkään seuraavaa raskautta jos käy näin taas.
mutta en siis pelkää niitä fysiologisia muutoksia.. niitä odotan innolla ja kun olen raskauduttuani pienemahainen niin toivon että saisin vaan sisomman mahan.. en taija saada.
en mä toki kaipaa myöskään sitä hirveetä lonkka särkyy joka viime raskaudessa oli.