Lue keskustelun säännöt.
Videopelit on hyödytöntä todellisuuspakoa
26.04.2016 |
Älkää nyt heti suuttuko. Tykkään itsekin pelata silloin tällöin, mutta fakta on se, että videopelit on todellisuuspakoa. Pelit on suunniteltu niin että ne koukuttaa ja vaikuttaa aivojen mielihyväkeskukseen sillä tavalla että on pakko saada aina uusi dopamiiniannos. Kaikkein pahimpia on mobiilipelit kuten Candy Crush tai Clash of Clans tai mmo-pelit kuten World of Warcraft ja mitä näitä muita on. Yksinpeleissä on se hyvä puoli, että ne yleensä päättyy kun läpäiset pelin, toisin kuin mobiilipelit tai mmo-pelit joita pelataan vaikka ikuisesti.
Moni pelien puolustelija väittää että pelit jotenkin kehittää. No aika vähän verrattuna vaikka kirjojen lukemiseen. Itse asiassa pelaaminen muuttaa aivoja niin että ihmisestä tulee yhä lyhytjännitteisempi, joka kaipaa jatkuvaa stimulointia ja koko ajan jotain uutta näprättävää. Tämä vaikuttaa mm. opiskeluun ja uuden oppimiseen yleensä, kun ihminen ei jaksa keskittyä lukemiseen. Tästä on tehty ihan tutkimuksia.
Myös väitteet että väkivaltaiset pelit ei vaikuta ihmiseen mitenkään ei pidä paikkaansa. Myös tätä on tutkittu ja tulokset on yksiselitteisen selvät, että väkivaltapelien pelaaminen lisää ihmisen väkivaltaisuutta.
Videopelit on hauskoja ja koukuttavia koska ne on tehty sellaiseksi, mutta ne myös melko hyödytöntä ajanvietettä ja todellisuuspakoa. Saman ajan kun opettelet miten tulla hyväksi pelaajaksi jossain pelissä voisit käyttää vaikka jonkun musiikki-instrumentin soiton opetteluun tai uuden kielen opetteluun.
Kommentit (190)
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Oletkohan nyt stressannut vähän liikaa muiden ihmisten harrastuksista? Jospa vaikka pelaisit jotain peliä, voisi nuttura aueta.
Mä en nyt puhunut harastuksesta, vaan riippuvuudesta. Se on ihan olemassaoleva asia, halusi sen myöntää tai ei. Kysykää keneltä tahansa pitkän uran opettajana tehneeltä, millaisia havaintoja ovat tehneet näistä paljon pelaavista nuorista ja siitä, miten pärjäävät koulussa.
Esim. lestadiolaisillakin on yleensä tosi fiksut ja pärjäävät lapset, koska siellä ei katsota tv:tä eikä pelata.
En tietenkään kannata mitään pelikieltoa universaalisti kaikille. Sanonpahan vaan, että monelta nuorelta jää paljon taitoja tosielämässä puuttumaan, kun aika menee pelaamiseen.
Vai niin : DD Itse pelasin kyllä jo peruskoulussa paljon ja kun siirryin lukioon niin keskiarvo oli jotain 9,5. Voi minua raukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei-hyödyllinen toiminta on tavallaan todellisuuspakoa, ja ihmiskunta on keksinyt tällaisia asioita ammoisista ajoista lähtien. Taide, kaikissa muodoissaan, on tätä myös. Eikö siis saisi nauttia taiteesta?
Tässä oli kiteytetty hyvin se minunkin pointti.
Eli tottakai saa _harrastaa_, mutta kun kyse on pakkomielteestä, ei olle enää turvallisilla vesillä. Esim. pariterapeutit kertovat nykyään pienten lasten vanhemmista joilla on hirveät ongelmat siksi, että isi pelaa koko ajan. Nuoret isät eivät halua tehdä kotona muuta kuin pelata. Ei osata enää olla omilla lapsille ja puolisoille läsnä.
Joidenkin nuorten arjen sietokyky on todella heikko. Ikäviä asioita on niin helppo aina vaan paeta siihen peliin. Ja kun tällaiset nuoret ryhtyvät vanhemmiksi, pulmia tulee. Yleensä näissä päädytään eroon ennemmin tai myöhemmin.
Kyllä jokainen tietää näitä nuoria miehiä, jotka haisevat yksiöissään pelaten yöt läpeensä. Ilmiö on ihan todellinen, japanissa jo kansansairaus.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Niin, pelinhän voi aina aloittaa alusta.
Tosi elämässä et voi mennä takaisin alkuun. Jos teet virheitä, sinun pitää käsitellä ne asiat ja korjata ne.
Moni on sanonut, että "mäkin oon pelannut ja silti olen ihan hyvin pärjännyt" tässä ketjussa. No hyvä teille, että ette jääneet riippuvaisiksi. Hallitsitte pelaamisenne, teillä oli muutakin elämää. Teillä oli koti, jossa osattiin vaatia muutakin kuin sitä, että olette hiljaa huoneessanne. Joku välitti teistä.
Moni ei ole yhtä onnekas.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Riippuu mitä pelaa. Jos pelaa jotain Teletapit hippasilla niin joo, mutta jos pelaa jotain sellaista, jossa kaivataa nopeutta ja keskittymistä niin ei.
Siitäkin huomaa miten addiktoiva harrastus on kyseessä, kun näkee paljon pelaavien reaktiot pelaamista hitusenkaan arvostellessa. Minäkin pelaan ja sanoisin sen todellakin olevan hanskassa. Ja voin todellakin myöntää että se on addiktoivaa. Näen pelikavereissani jatkuvasti käytännössä narkkareiksi laskettavia ihmisiä, joilla ei oikeastaan mitään muuta olekaan. Tai ainakaan halua mihinkään muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Riippuu mitä pelaa. Jos pelaa jotain Teletapit hippasilla niin joo, mutta jos pelaa jotain sellaista, jossa kaivataa nopeutta ja keskittymistä niin ei.
Pätee peliin kuin peliin, ei tarvitse olla mikään lastenpeli.
Ohhoh dark souls mainittu vauva.fi mammasivustolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Riippuu mitä pelaa. Jos pelaa jotain Teletapit hippasilla niin joo, mutta jos pelaa jotain sellaista, jossa kaivataa nopeutta ja keskittymistä niin ei.
Pätee peliin kuin peliin, ei tarvitse olla mikään lastenpeli.
Ainoa, joka täällä pätee olet sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vai niin : DD Itse pelasin kyllä jo peruskoulussa paljon ja kun siirryin lukioon niin keskiarvo oli jotain 9,5. Voi minua raukkaa.
Jos saan kysyä, mikä ikäinen olet?
Moni älykäskin nuori pärjää vielä lukiossa, mutta sen jälkeen kun se sisu ja henkinen kantti oikeasti punnitaan, seuraa pudotus. Eli kun pitäisi ottaa vastuu itsestä. Maksaa omat laskut, järjestää oma ajankäyttönsä.
Kaikki älykkäätkään nuoret eivät pysty siihen, koska heillä ole kokemusta mistään vastuun ottamisesta. Ikävä kyllä peleistä ei voi oppia sellaista.
Ei ketään työantajaa kiiinnosta v*ttuakaan miten hyvin osaatte räpeltää niiden pelienne kanssa, ei niillä taidoilla pärjätä oikeassa maailmassa. Ei kukaan maksa siitä, että saa katsoa kun pelaatte. Kehittäkää oikeasti sellaisia taitoja ja valmiuksia, joista on työelämässä hyötyä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin : DD Itse pelasin kyllä jo peruskoulussa paljon ja kun siirryin lukioon niin keskiarvo oli jotain 9,5. Voi minua raukkaa.
Jos saan kysyä, mikä ikäinen olet?
Moni älykäskin nuori pärjää vielä lukiossa, mutta sen jälkeen kun se sisu ja henkinen kantti oikeasti punnitaan, seuraa pudotus. Eli kun pitäisi ottaa vastuu itsestä. Maksaa omat laskut, järjestää oma ajankäyttönsä.
Kaikki älykkäätkään nuoret eivät pysty siihen, koska heillä ole kokemusta mistään vastuun ottamisesta. Ikävä kyllä peleistä ei voi oppia sellaista.
Ei ketään työantajaa kiiinnosta v*ttuakaan miten hyvin osaatte räpeltää niiden pelienne kanssa, ei niillä taidoilla pärjätä oikeassa maailmassa. Ei kukaan maksa siitä, että saa katsoa kun pelaatte. Kehittäkää oikeasti sellaisia taitoja ja valmiuksia, joista on työelämässä hyötyä.
Sanotaan, että lähempänä kolmeä kymppiä kuin kahta. Lukion suoritin hyvin arvosanoin ja pääsin suoraan haluamaani kouluun ja työllistyin heti valmistumiseni jälkeen. Eli kaikki elämässäni on selvästi pelien takia mennyt pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Riippuu mitä pelaa. Jos pelaa jotain Teletapit hippasilla niin joo, mutta jos pelaa jotain sellaista, jossa kaivataa nopeutta ja keskittymistä niin ei.
Pätee peliin kuin peliin, ei tarvitse olla mikään lastenpeli.
Ainoa, joka täällä pätee olet sinä.
Älä jonne vikisi, hae kaapista ES.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Riippuu mitä pelaa. Jos pelaa jotain Teletapit hippasilla niin joo, mutta jos pelaa jotain sellaista, jossa kaivataa nopeutta ja keskittymistä niin ei.
Pätee peliin kuin peliin, ei tarvitse olla mikään lastenpeli.
Ainoa, joka täällä pätee olet sinä.
Voin myöntää olevani väärässä jos joskus sellaista peliä kokeilen. Mainitse joku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kirjojen lukeminen ole hieman haastavampaa? Mieli joutuu luomaan puitteet, miljöön, hahmot. Lukemalla eläytyy toisen asemaan, pääsee toisen nahkoihin ja tunteisiin, en koe että pelihahmon tunteisiin on mahdollista päästä samalla tavalla. Oppii kieltä, sanastoa, ilmaisua ja jopa kielioppia lukiessaan. Juurihan oli Hesarissakin tutkimuksesta, jossa jopa 20 min lukemista nostaa älykkyyttä jopa yli 24 h ajaksi. Muilla altiviteeteilla tätä ei havaittu.
Todellakin kirjojen lukeminen on haastavampaa, siis mielelle. Pelissä pärjääminen voi olla vaikeaa, mutta pelaaminen on lähes aina todella helppoa ja kuin telkkaria katsoisi. Jokainen joskus pelannut tietää tämän.
Riippuu mitä pelaa. Jos pelaa jotain Teletapit hippasilla niin joo, mutta jos pelaa jotain sellaista, jossa kaivataa nopeutta ja keskittymistä niin ei.
Pätee peliin kuin peliin, ei tarvitse olla mikään lastenpeli.
Ainoa, joka täällä pätee olet sinä.
Älä jonne vikisi, hae kaapista ES.
No hyi.
Kyllä on taas semmosta kukkua, että huhhuh. Pelit lisää mielikuvitusta, ihan kuin kirjatkin. Kielitaito kehittyy (itse olen hyvä enkussa just siks kun lapsena kaikki ei ollut dubattua). Lisäksi se ongelmanratkaisu ja päätöstentekokyky kehittyy. Eri asia tietty, jos sun pelit tosiaan on jotain candy crush -moskaa.
Peleihin verrattuna telkkari ja leffat on vielä turhempia, ne ei edes osallista mihinkään.
Minulle hyvä kirja on paljon kovemman tason todellisuuspakoa kuin pelit tai elokuvat, tv:tä en katso ollenkaan.
hyvää kirja kun on kesken mieleni on pitkin päivää "poissa" kun ajattelen kirjan maailmaa ja tapahtumia, peleissä ei vastaava efekti ole todellakaan yhtä vahva.
viihtenä kulutan 40% kirjoja, 50% pelejä ja jäljelle jäävästä 10% elokuvia tai sarjoja, jotka yleensä jää kesken kun alankin lukemaan.
Kuinka vaikea tällainen on ymmärtää? Riippuvuus on se ongelma ja se näihin kehittyy!!
Täältä on monelta jäänyt ymmärtämättä sekin tosiseikka, että nettipelin kautta on moni löytänyt ystäviä ja jopa parisuhteen. Typerää vängätä vastaan, että pelit olisi turhaa monskaa vaan sen takia että rouva itse ei niitä pelaa.
Nykynuoriso polttelee kannabista ja vähän pelailee. Kummankin aiheen kritisointi on kuin heidän jumaltaan solvaisi. Järkyttävä alamäki.