1v3kk uhmaa
Tänään on paiskannut ruokaa lattialle niin että ottaa oikein uhmakkaan katsekontaktin ja paiskasi ruoan lattialle. Sanoin rauhallisella äänellä "ei heitellä ruokaa lattialle". Vastauksena toisti seuraavalla melonin palasella saman. Nostin pois syöttötuolista.
Nyt illemmalla saanut rääkyraivarit joka asiasta. Se menee niin että edellisestä ei ole toivuttu kun seuraava asia saa uuden raivarin ja sitten huudetaan räkä nenästä valuen. Karjasin itse jo hyvin tiukasti jossain viidennen raivarin kohalla että nyt riittää sitten tältä illalta ja nostin lapsen lattialle sängyltä missä olin taittelemasssa vaippoja. Nyt rääkyminen jatkuu.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Pienet taaperot on juuri siksi niin syötävän suloisen näköisiä, ettei niitä muuten kukaan jaksaisi hoitaa.
Tämä totta xP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet taaperot on juuri siksi niin syötävän suloisen näköisiä, ettei niitä muuten kukaan jaksaisi hoitaa.
Tämä totta xP
No ei kyllä ole. Pää punaisena rääkyvä räkänokkataapero on hirveintä mitä tiedän.
Jotain rajoja tossa nyt varmaan haetaan. Pysy lujana ja kärsivällisenä Ap, voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet taaperot on juuri siksi niin syötävän suloisen näköisiä, ettei niitä muuten kukaan jaksaisi hoitaa.
Tämä totta xP
No ei kyllä ole. Pää punaisena rääkyvä räkänokkataapero on hirveintä mitä tiedän.
Jotain rajoja tossa nyt varmaan haetaan. Pysy lujana ja kärsivällisenä Ap, voimia!
Joo, eipä se rääkyvä kakara mikään ilo ole. Selkeästi haetaan nyt rajoja. Olen ollut tähän asti vastaamassa jokaiseen inahdukseen ja yrittänyt pitää jotain viihdytyssirkusta lapselle että jaksais olla hetken aikaa mankumatta. Nyt on aika vetää niitä rajoja, ei tällasta jaksa itse perkelekään kun nyt ihan jatkuvaa kiukkuamista. Taas koko v***n aamu viurunnut rattaissa kun oltiin asioilla. Yleensä sentään rattaissa viihtyy kun on paljon katseltavaa. Ja heti kun rattaat pysähtyi pidemmäksi kuin 10 sekunniksi, marina alkoi uudelleen.
Eli marisee joko hiljaa tai sitten rääkyy räkä poskella niin paljon kuin keuhkoista lähtee joka kerta kun sukka vinossa tai ei saa kaikkea haluamaansa.
Kuules ap....juuri tuon ikäisenä lapsen ON saatava sotkea ruokansa kanssa. Kai sinä annat taaperosi myös syödä sormin - jos hän haluaa? Se sormilla syöminen on nimittäin tärkeä osa kehityksessä. Ja sotkeminen myös. Jos lapsi ei saa sotkea ruoan kanssa niin on suuri riski että hän jossain vaiheessa alkaa sitten sotkemaan kakkansa kanssa.
Minun muksuni saivat rajatta sotkea ruokansa kanssa. Minä pyyhin ja he sotkivat. Ei se jakso kauan kestänyt.
Ja ylipäätänsä, niin tuon ikäinen taapero tarvitsee vaan rakkautta, ymmärrystä ja hervottomasti haleja. Älä huuda äläkä komentele sitä pientä.
1v3kk ikäistä lasta kasvatetaan karjumalla? Juu, ei.
Vierailija kirjoitti:
Kuules ap....juuri tuon ikäisenä lapsen ON saatava sotkea ruokansa kanssa. Kai sinä annat taaperosi myös syödä sormin - jos hän haluaa? Se sormilla syöminen on nimittäin tärkeä osa kehityksessä. Ja sotkeminen myös. Jos lapsi ei saa sotkea ruoan kanssa niin on suuri riski että hän jossain vaiheessa alkaa sitten sotkemaan kakkansa kanssa.
Minun muksuni saivat rajatta sotkea ruokansa kanssa. Minä pyyhin ja he sotkivat. Ei se jakso kauan kestänyt.
Ja ylipäätänsä, niin tuon ikäinen taapero tarvitsee vaan rakkautta, ymmärrystä ja hervottomasti haleja. Älä huuda äläkä komentele sitä pientä.
Olen antanut lapsen sotkea syöttötuolissa ruokansa kanssa, ja erotan, koska kyse on siitä että lapsi kokeilee, miltä perunamuussi tuntuusormien välistä tursotettuna ja koska siitä että lapsi hakee äidistä reaktiota paiskaamalla ruokaa lattialle. Meillä ei heitellä tahalleen ruokaa lattialle, mutta saa tunnustella ruokaa ihan vapaasti vaikka tulee sotkua. Sormiruokaa syö myös.
Vierailija kirjoitti:
1v3kk ikäistä lasta kasvatetaan karjumalla? Juu, ei.
Kuka täällä on kasvattamalla lastaan karjumalla? Äidit on vain ihmisiä ja pinna palaa joskus. Toivottavaasti täällä ei kukaan viljele enempää tällaista huuhaata että on huono äiti jos pinna palaa. On luettu jo tarpeeksi uutisista, mitä siitä seuraa kun pitää olla yli-ihminen.
Jos joku täällä selittää ettei pinna pala koskaan lapsen kanssa, veikkaan että ei sekään ole ihan tasapainoisimmasta päästä. Pinna palaa siksi kun lapsi ei ole yhdentekevä, vaan siihen on sitoutunut niin vahvalla tunteella ettei mihinkään muuhun. On tärkeää myös että lapsi oppii että äidit ovat ihmisiä. Jos äitejä heittää kirjalla päähän, äitejä sattuu, ja jos hakee rajoja riittävän laajalla haulla, äidit ärsyyntyvät. Se on se raja, nähkääs.
Äidin ei pidä olla tunteeton sylkykuppi, edes lapseltaan. Tärkeintä on se että kun menee hermot, pyytää anteeksi. Se kenen hermo ei koskaan pala, opettaa sitä myös lapselleen toimintatavaksi, eikä se ole tervettä.
Maailmassa on erilaisia ihmisiä, ja mieluummin niin että lapsi näkee kotona turvallisesti miten ääntä korotetaan joskus, kuin niin että hyssytellään kotona koko lapsuus ja kun sitten tuolla maailmassa joku karjasee, on ihan sydän kurkussa koska ei ole tottunut muuhun kuin hissutteluun. Meillä nauretaan ja halitaan myös paljon.
Tommosta se on. Koeta hallita hermosi. Uhmaikäisistä tarvitsee joskus vähän lomaa, iltakävely tai musiikin kuuntelu kuulokkeilla tai mikä nyt kenellekin toimii. Ja jos se hermo menee, se menee, ei siihen kukaan kuole.
Pienet taaperot on juuri siksi niin syötävän suloisen näköisiä, ettei niitä muuten kukaan jaksaisi hoitaa.