~~ MAALISKUISET keskellä viikkoa~~

Me asustellaan täällä länsi-tampereella, lamminpäässä. Ollaankohan me oltu synnärillä samaan aikaan tai samalla osastolla kun Neea on syntynyt 4.3???



Juu, olis kyllä kiva vaikka saada uusia mamma kavereita ja lapsosellekin uusia kavereita.

On niin pitkä pino että kai munkin on pakko vielä tähän kirjotella.



Tutulta kuulostaa teidän arki. Samanlaista takertumista on meilläkin; yksikseen ei neiti juurikaan viihtyisi, vaan kokoajan on oltava joko äidin sylissä tai sitten seistä napotetaan vieressä ja väännetään tekoitkua kun ei syliin pääse. Jos suljen oven (esim. vessaan mennessäni) niin alkaa armoton poru.



MATKARATTAAT: Meillä on Gracon citisportit. Ostettiin jo viime kesänä ne, kun olimme lähdössä laivalle ja tarvitsimme sinne rattaat. Haluttiin markkinoiden kevyimmät, ja nuo kyllä ovat niin kevyet että jaksaa hienosti siirrellä niitä paikasta toiseen. Tyytyväisiä ollaan oltu siis. Ainut miinuspuoli on se, että selkänoja ei mene täysin makuuasentoon.



VAATTEET: Meillä on käytössä 74-80 koot. Pikkuhiljaa alkaa tuo 74 käymään pieneksi. 86 sen sijaan on vielä liian suuri. Ajattelin ostaa tytölle 80-senttisen välikausihaalarin, uskon, että se mahtuu vielä syksylläkin. Haalareissa on niin reilut mitoitukset.



IMETYKSESTÄ: Meillä se loppui 6kk jälkeen. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt imettää kauemmin, mutta siinä tilanteessa se tuntui oikealta ratkaisulta. Välillä muistelen imetystä tosi haikein mielin, se oli omalla tavallaan ihanaa aikaa..tai sitten aika kultaa muistot;)



Meillä on annettu hapanmaitotuotteita n. kuukauden ajan jo. " Tavallista" maitoa ajattelin alkaa antamaan vasta sitten kun vuosi tulee täyteen. Tuttelia kuluu noin 1/2 l päivässä.



Kaikki sormiruoka on pop. Kauhean tarkkaavainen ilme kasvoillaan tyttö napsii pöydältä esim. raejuustoa. On se tarkkaa puuhaa saada niitä pieniä muruja osumaan suuhun:)!



MUSIIKKIA meillä ei ole vielä pahemmiten soitettu. Täytyykin ostaa joku kiva lasten cd ja kokeilla, mitä neiti siitä sanoisi.



Meillä ei muuten edes vielä ole pottaa. Ollaankohan ainoita? Tuntuu, että melkein jokainen on jo aloittanut pottailujutut. Mä en ole käsittänyt sitä, mikä kiire tässä olis potalle alkaa opettaa. Toinen on vielä ihan vauva (ainakin äidin mielestä..)..



Tunnustan, että olen välillä käynyt lueskelemassa odotuspuolella maaliskuisten pinoja..HAIKEAA! Muutama uusi maaliskuinen on jo nähnyt päivänvalon. Tasan vuosi sitten oli aika jännittävät ajat..Mun ystävälläni on laskettu aika maaliskuun 17., täysin sama LA kun mulla vuosi sitten. Pystyy hyvin samaistumaan hänen tuntemuksiinsa..



Kohta jääkiekkoa jännäämään! Apua kun onkin taas jännittävä matsi luvassa. Sitä ennen aion kuitenkin vetäistä tuon noitapilli mix-pussin tyhjäksi ja surffata hetken, kun tyttö nukkuu.



Keskiviikon jatkoja kaikille



pahis



PS. Minultakin Tuulialle onnittelut!:)

Kun taas onnistuin painaa jotain nappulaa, josta viesti päätyy jonnekin muualle kuin tänne.



Niin, Miuqulle tapaamisesta. Hyvin meni ja yhtä mukavaa oli kuin aina ennenkin. ja kiva, kun ei tarvinnut pelätä lasten likaantumista.



Ja galluppivastauksia.



TAKERTUMINEN: Lähinnä väsyneenä tai silloin, kun mä teen jotain muuta ruokaa kuin Helmin ruokaa.



MATKARATTAAT: Eivät ole varsinaisesti matkarattaat, vaan normi pikkurattaat ja Brip Pony merkiltään. Kokoontaitettuna yhtä pienet ja kevyet kuin matkarattaat. Vakiona ei varusteissa kuomua tai jalkapeittoa, eikä selkänoka kallistu vaakatasoon. Mutta näppärät ovat ja kulkeavt hyvin niin soralla kuin lumessakin. Renkaat kun eivät ole ne perinteiset matkaratasvempulat.



IMETYS: Lopetin, kun Helmi oli 2kk ikäinen.



MUSIIKKI: Helmi jammailee heti musiikin kuultuaan. Ei väliä mikä veisu soi, heti alkaa jammailua. Mutta esim. Mokoman musiikki saa aikaan erityiset koreografiat. Mies saikin viime lauantaina sieltä Finnish Metal Exposta Helmille Mokoman poikien nimmarit. Kortin ylälaitaan oli kirjoitettu Helmille! Rock! ja alla nimmarit. Pitänee laittaa kehyksiin!



Voi ei, mitä muuta kysyttiin?



Me käytiin tänään mun ex-työkaverin kanssa Kiasmassa Ars06 näyttelyssä. Oli oikein kiva kokemus! Suosittelen lämpimästi. Vaikkei niin kovin taiteesta tietäiskään. Tuo nykytaide kun on lähinnä ns. käsitetaidetta, joten jokainen tulkitkoon tavallaan ja kaikesta ei tarvitse tykätä jne.



VAATTEET: Tällä hetkellä käytösssä koot 74 ja 80- Ihan yhtäkkiä on alkaneet 74 senttisten bodyjen hihat jäädä lyhyeksi ja kaula-aukot hieman liian anteliaiksi. Kuitenkin 80:ten hihat on pitkät. Höh.



Helmi oli mitoiltaan 76 cm ja 10,3kg viimeksi, kun n. 3vk sitten mitattiin.



ASUINPAIKKAKUNTA: Helsinki



Ja kivana bonuksena vielä loppuun, että taas syödään antibioottia korvatulehdukseen. Siis kolmas kuuri n. kk sisällä. Ja jos kuukauden päästä ei ole parantunut, mennään kitarisaröntgeniin. Kivaa....Onneksi Helmi nukkuu yöt hyvin. Päiväunet, varsinkin jälkimmäiset, keskeytyvät usein itkuun. Tosin jatkuvat, kun olen käynyt silittelemässä ja laittanut peittoa päälle.



Että tämmöistä.



lehtovi ja Helmi 28.3.

No joo, mekin ostettiin vihdoinkin potta, mutta mitäpä iloa siitä on ollut. Ei juuri mitään. Yhdet vaivaiset pissat on sinne saatu aikaiseksi. Alkuun Helmi jaksoi istua siinä 10 minuuttiakin, mutta nyt kyllästyy jo minuutin jälkeen.



Vähän mietin samoin kuin eräs tuttuni, joka aloitti pottatreenit vasta 2v isässä, että järkevämpää se silloin vasta on, kun lapsi siitä jotain jo ymmärtää. Mutta kai mä kuitenkin satunnaisesti meinaan Helmiä istuttaa potalle, milloin muistan. Rasittavaa hommaa se sukkahousujen ja vaipan edestakainen riisuminen ja pukeminen.

Just tulin kotiin ja johan oli tullu pitkä pinkka! Kiva :)

Tulin tämmöstä kyselemään....onko muilla semmosta ongelmaa että lapsi on oikee sihtikurkku??? Meillä tänään viimeeksi kävi niin että mummilassa likka nappas suuhunsa jonkin pölypalleron, hetkisen sitä söi ja sit oksenti :(

Kaupan purkkiruoat soseutan sauvasekoittimella. Äsken kävi niin että oli kotiruokaa ja soseutin niin eikös tää hyväkäs jo löytäny jonkin kökkösen ja taas oksennettiin.

Sormiruokana annoin sit lopun aterian, silleen syö kyl hyvin ihan ilman kakomista. Mikä ihme siinä on että soseen pitää olla silkinsileää?? Auttakee...millon tää loppuu?

Hapanmaitotuotteista joku kyseli..meillä on syöty A jogurttia, maustamatonta jogurttia (johon siis laitan sosetta), viilistä, raejuustoa ja vähän tavallistakin jogurttia. Yritän kyl katsoa ettei hirveesti ois sokrua tai rasvaa. Maitoa olen nyt pari päivää sekoittanut korvikkeen sekaan, ihan tavallista kevytmaitoa siis. Ikäähän meillä 8.3 se vuosi että ei oo enää pitkä aika :) Niin ja mannapuuroa oon keittäny ihan tavalliseen maitoon.

Hih, hauska kun muutkin maalismussukat tykkää ihan " aikuisten" musiikista. Meillä iskee myös esim. Him :) The Voice kanava on likan ihan suosikki.

Mitäs muuta taas olikaan..nyt ei taas muista. Niin imetys. Meillä se loppui hirveen taistelun jälkeen jo parikuisena. Likkahan oli alun tehohoidossa enkä päässy imettämään. Lisäksi jälkeenpäin ajateltuna lopetin imetyksen ihan tietämättömyyttäni liian aikasteen :( Jäi vaan kauhee stressi siitä tehohoidosta kun siellä sitä ruokaa tuputettiin..oli näet kotiinpääsyn edellytys. Aattelin että ei saa imetyksellä tarpeeks maitoa ja siirryin ehkä liian helposti korvikkeeseen. Turha enää jossitella, esikoisen kanssa sitä on aina vähän tyhmä.



Moikka taas!

Taisin jo joku päivä valittaakkin, että jo jopa liian suuri pölyhiukkanenkin saa aikaan oksut. Mä en siis ihan soseeksi vedä nuit purkkiruokia tai omiakaan vaan haarukalla sössään, eli on siellä vähän työstettävää, mutta heti jos ruoka on esim. liian jänkkiä (tietääköhän kukaan mitä tarkotan) siis sellasta sitkeetä tai siis paksua, niin johan juuttuu kurkkuun ja oksennetaan. tai jos ruoan seassa on esim. kokonainen herne tai maissijyvä, niin taas sama reaktio. Yhtenä päivänä oksensi, kun nielasi pienen palan viinirypälettä. Tai ihan vaikka kurkkua. ja kovimman oksureaktion aiheutti hienoksi raastettu porkkana. Kääks.

Eli lehtovi: tiedän mitä on jänkki, jos ruuasta puhutaan. Ja harmi Helmin ab-kuurin takia. Meidänkin pojalla taas räkä poskella, vaikka kuuri loppui perjantaiaamuna. Oikeastaan uusi tauti alkoi kesken kuurin, joten odotan mielenkiinnolla, miten tämä tauti etenee.



Muistankohan sitten puoliakaan, mitä kommentoida. Eilisilta oli tosiaan pitkästä aikaa ilta ilman töitä, ja tämänkin illan taidan viettää sohvalla viltin alla, kirjan ja teekupposen kanssa. Ja kun aivot ovat narikassa, ne ovat todella. Mutta yritän palauttaa mieleen päivän teemat (jotka luin kolmisen tuntia sitten, aikaa ei silloin ollut vastata).



Imetys: Imetin 10kk. Verinen puremajälki ja kipu imettäessä sai minut vakaasti päättämään, että nyt saa riittää. Poika juo Tuttelia, enkä ole muuta maitoa vielä antanut. Mutta varmaan ihan tav. kevytmaitoa sitten Tuttelin joukkoon alkuun, näin taidettiin mennä esikoisenkin kanssa. Raejuustoa on popsinut ruokailujen yhteydessä.



Potta on jossain kaapin päällä.. pölyttymässä. Kerran siinä kokeeksi istui. Mutta pitää joskus muistaa ottaa esille. Nautin nyt siitä, että potat eivät pyöri jaloissa.. kun esikoisenkin potta-ajat ovat taaksejäänyttä elämää, ja hän toimittaa asiansa nykyään pöntöllä.



Mitäs vielä.. Vaatteet joo. Tällä hetkellä käytössä 86cm vaatteet, joitakin pöksyjä 90cm, mutta hieman liian isoja ovat. Pitäisikin soitella 1v-neuvola-aikaa, mutta menee tosiaan vasta maaliskuun loppuun



Musa: Pojat kuuntelevat isänsä kanssa päivisin musiikkia radiosta, ja eiköhän meidänkin pikkumies tiedä jo, miten polvia notkistellaan. Jos isäänsä tulee, niin ei mitenkään hirmuisesti rytmi veressä tai tanssitaitoa hallussa ;)



Kainuusta ollaan.



Nyt esikoisen iltapuhteet loppusuoralle, pitäisi vielä viedä suihkuunkin. Unien aika on pian ja äitinsä vain kirjoittelee koneella..Olen tässä samalla katsonut lätkää, ja suomalaiset nyt ahdingossa. Mutta en niin iso fani ole, ettenkö tästä voisi siirtyä pian iltasatujen pariin. Mutta pitää kuitenkin pitää sen verran ääntä telkassa, että kuuluu pojan huoneeseen.



Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille, uudet ja vanhat (nyt en muista uutta nimimerkkiä, nekku...?). Huomenna koulutusta töiden jälkeen, perjantaina siivousta ja ruuanlaittoa, lauantaina hurjasti menoa (illalla myös hurjaa menoa, sillä olen lähdössä juhlistamaan hyvän ystäväni valmistumista!) ja sunnuntaina pulkkamäkeen!



Pippandii ja T:t

" kiva" kun löytyi kohtalotoveri. Välillä ihan oikeasti mietityttää että onko likassa jokin vika kun hirveen herkästi tulee se yökkö. Sitä ihmettelen suuresti että sormiruoka ei tee mitään ongelmaa. Ja ihan sama kun Lehtovi sanoi....ruoka jos on liian paksua (mikäs se sana nyt olikaan??? :)) niin ei kelpaa sekään. Pitäisköhän ruokakin sit antaa niin että lusikkaan laittaa aina makaronipalan, perunaa tai yhden lihapalan....hittaaks männöö :) No, soseutan minkä tarvis vaatii, onhan miulla aikaa....heh.

Niin ja ISO harmi tuo Helmen ab-kuuri. Voi kurjuus! Pienten sairastelu on niin ikävää, ennemmin sitä ottais itselleen ne taudit. Ystäväni esikko sai vuosi sit putket korviin ja nyt on vuorossa 1v poika ensi viikolla. Heillä on tosiaan sairasteltu korvien kanssa. Itse muistan ne iänikuiset korvatulehdukset eikä ne tosiaan oo herkkua. Mies on kans sairastellu korviaan, onkohan se periytyvää? Vielä ei tietääkseni likalla ole ollut tulehdusta.

Joops, nyt lopetan tältä päivältä, johan mie kolme viestiä taisin naputellakin! Niin ja tervetuloa uudelle maalisäipälle mukaan! Nikki unohtui jo :/

meoltiin ennen akselin syntymää tayssissa 4a ja sit ku synty niin 3a. mä voin antaa mun s-postiosoitteeen jos kirjoittelet niin trefffataan joskus!!!!

elikkäs havir@jippii.fi laitapa postia tuleen!!!!!





hanna ja akseli

Yritänpäs minäkin pinoon,nyt kun talo on hiljainen...



Minä siis olen palannut töihin tammikuun alusta.On uskomattoman ihanaa olla töissä,saada istahtaa oikein kaffelle rauhassa ja syödä jonkun toisen tekemää ruokaa,yleensä rauhassa.Muuten kyllä päivät ovat aika hektisiä töissäkin.Mutta minä tyttö nautin!



Viimeksi kun kirjoitin,taisin tuoda julki uuden raskauteni...nyt joudun tuomaan ikäviä uutisia,ja kertomaan,että pienen pieni vauvamme ei ollutkaan jaksanut kuin aivan alkumetreille ja päässyt sen jälkeen pois.Kokemuksena itselle tuttu,jo kolmas,mutta aina niin raskas.

Vauvamme oli kuollut kohtuun jo rv 7,mutta vasta rv 13 se huomattiin,kun oli eka ultra.Mutta elämä jatkuu,vaikka välillä tuntuukin tosi pahalta.Onneksi omat lapset ja työ auttavat jaksamaan.Ja tietysti ihana mies:)



Mutta neitosestamme:Kamalan kova höpättään koko ajan,samoin joka ikinen kielletty paikka kiinnostaa,esim vessa.Aina kun ovi on hiukkasenkaan raollaan,niin jo polku kuralla sinne konttaa.Tyttö on mitä iloisin ja tyytyväisin lapsi.Päiväkotiarki on lähtenyt upeasti,eikä tyttöä tarvi jättää onneksi sinne itkemään.Vielä tarvitsee kahdet/kolmet päikkärit,mutta onhan tarhassaolo kuin lapsi olisi töissä.

Tukea vasten noustaan seisomaan,mutta askeltakaan ei vielä oteta,ja se on minun onni se.Vauhti ei ehkä vielä ole kova,mutta silloin se kyllä olisi.Ja tässäkin on mulle hommaa,kun lisäksi on vielä ne kaksi muuta pientä kiitäjää.



Viimeksi ollaan käyty 8kk neuvolassa ja seuraavaksi on 1v neuvola.Onkohan muilla näin pitkää väliä?Sanottiin että jos jotain tulee,niin ottaa yhteyttä.Mitään ei ole onneksi vielä tullut.



Yöt meillä edelleenkin aika rikkonaisia.Tyttö herää kerrasta neljään ja haluaa ainakin kahdella niistä kerroista maitoa pullosta(ei tissillä 7kk jälkeen). Voi kun jo saisi nukkua yöt kunnolla,mutta kerrostalossa ei ole mulla otsaa alkaa huudattaan ja opettaan.Herää omat ja vieraat:(



Mutta nyt iltaiselle palalle ja nukkumaan.Huomenna taasen työaamu,joskin loppuviikko menee koulutuksessa:)



Ja kohtahan se on meidän vuosipäivä,kullakin vuorollaan!



uupu ja tyttäret

Ihan tuli hiki!



Oltiin taas päivällä serkkuilemassa, nyt on yhtä vaille kaikki tytön serkut kierretty viikon sisään ja se puuttuva tulee meille ensi viikolla hiihtolomalle.



Treffeillä oli tosi mukavaa, minusta on kiva nähdä muita äitejä, jotka touhuilevat samojen asioiden kanssa kuin itse. Eikä todellakaan ollut haalarit moppina, kuten viimeksi Sanomatalossa.



Tyttö on varsinainen äidin mussukka, ei laskisi silmistä hetkeksikään, ja suuttuu silmittömästi, jos joku heittäytyy liian tuttavalliseksi liian äkkiä. Tätä vaihetta on minusta riittänyt jo ihan tarpeeksi kauan, ainakin joulukuulta asti, muistaakseni. Silloin unikoulua aloitettaessa tuli oikein huomattava päiväsaikainen äidintarve.



Unesta puheenollen - viime yönä likka muuten nukkui kasista varttia vaille viiteen, mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen. Aina on mahtunut vähintään yksi herääminen tuohon väliin.



Maidoista raejuustoa uppoaa lusikallinen-pari päivittäin. Maitorahkaa on kokeiltu, mutta sitten tuli tämä syön-vain-lusikallisen-per-ateria-vaihe, enkä jakasanut enää sotata lusikallisen kanssa. Tuota reajuustoa on niin paljon helpompi annostella.



Musiikkiin likka ei reagoi mitenkään. Meillä on koko ajan radio päällä, mutta ihan vain taustahälynä. Levyjä ei olla soiteltu. Haluaisin hankkia Vauvan vaaka-levyn, jolta meillä on vauvajumpassa käytetty paljon kappaleita. Ne laulut on kai tehty Hannele Huovin runoihin, jotka on aivan ihania: Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella...



Imetys jatkuu edelleen jotain viisi kertaa päivässä. Likka on tosin huono keskittymään siihen, kotona syö hämärässä makkarissa ja heti, jos kuuluu rapsaus, niin pää kääntyy. Seurassa imuutus on vaikeaa ellei lähes mahdotonta.



Tervetuloa, Nekku, joukkoon. Meidän perhe asuu Helsingissä. Tyttö huomenna 11 kk.



Olikos muuta? Ei muista. Öitä!