odottelija05, miten meni fysioterapiassa?

sussu5:

Hei,

Olisi mukava kuulla teidän ensimmäisestä käynnistä jumpparilla. Mitä siellä tehtiin, mitä sanottiin ja saitteko ohjeita kotiin. Meillä on tosiaan sama tilanne kuin teillä ja lähete fysioterapiaan. Tässä aikaa odotellaan vielä.

Hei..

Anteeksi kun meni näin pitkään täää vastaaminen, mutta en ole kerennyt koneelle.

Meillä meni 2viikkoa ajan saamiseen, perjantaina tuli puhelu että tuletteko maanantaina...Kiva jos voin olla avuksi..

Ensinnäkin puhuttiin ihan yleistä kehityksestä, että neiti kerkesi tutustumaan. Sitten kattoi että miten menee eteenpäin ja miten sivuheijasteet ovat käytössä, miten käyttäytyy kun laittaa mahalleen ja selälleen. Kyseltiin että miten on, viihtyykö kotona selällään/mahallaan.. välissä aina leikkiä vähän aikaa ettei hermostunut.

Meinasi että jos ei opi konttaamaan niin myöhemmin on vaikeuksia, luki- yms. häiriöitä.. johtuen ihan tosta motoriikan oppimisesta. Ja näin käsitin: mutta voi olla että oppii esim. kävelemään ennen kuin konttaamaan.. :) Mutta myönsi kyllä ettei kaikki lapset konttaa.

Annettiin ohjeeksi jumpata, lähinnä tuota istumaannousua. Lattialla viihtydään jo huomattavasti pitempiä aikoja ja nytten pyöritään mahalta selälleen, kun aikasemmin neiti vain makoili niin päin kuin sen laittoi, osasi siis tarpeen niin vaatiessa pyörähtää, mutta yleensä ei vaan halunnut.

Jumppaohjeet olivat seuraavanlaiset: mene istumaan jalat levälleen, laita lapsi selkä itseesi päin, laita jokin lelu jalan toiselle puolelle niin että joutuu kurottamaan (toisinsanoen ylettää vasta kun on jalkasi päällä)... Kun lapsesi alkaa ottamaan tätä lelua käännä hänen ulompi jalka (siis lelusta katottuna kauempi jalka) konttausasentoon. (vaikea kuvailla, sillai jalkapohja peppuunpäin) Näin hän kääntyy automaattisesti jalkasi päälle mahalleen.. Tässä asennossa voi tukea, jos lapsi ei itse pidä jalkojaan, konttausasentoon noita jalkoja.

Ja sitten kun hän on vähän aikaa saanut lelulla leikkiä, laita se lelu niin että se on lapsen ja itsesi edessä, nyt pitäisi päästä istuma-asentoon... Lantiosta ohjaten menee helpoiten, lonkista voi myös kokeilla. Ja sitten toiselle puolelle sama...

Tämän harjoituksen pitäisi opettaa kuinka nousta istumaan ja meillä ainakin on auttanut tohon vatsallaan olemisen " kammoon" . Ja nopeasti oppi että kun jalan laittaa näin niin saan sen lelun tuolta jalan takaa.. :)

Sitten kun tuo hallitaan niin ettei tarvitse itse muuta kuin istua, niin kun lapsta pitää totuttaa sivuistuntaan lonkista, jalka käännetään siis sivulle.. Tästä asennosta pitäisi olla helpompi nousta ylöspäin, tästä meiän neiti ei tykkää sitten yhtään...

Sori toi sekava sepustus noista jumppaohjeista, niitä kun on vaikea selittää, helpompi näyttää...

Näin aluksi meinasi että 3krt käydään tiheessä tahdissa, seuraava aika on 2vkon päästä, olisi ollut jo viikon päästä, mutta meille ei käynyt vapaat ajat. Sen jälkeen katotaan että miten neiti on kehittynyt ja miten jatko.

Mä koin hyvänä että mieheni oli mukana henkisenä tukena.. Suosittelen että jos miehesi ei pääse mukaan, ottamaan jonkun kaverin mukaan ekalle kerralle... Sillä mua ainakin jännitti ihan hirveesti että mitä siellä sanotaan..

Tsemiä kovasti ja kannattaa miettiä valmiiksi kysymykset mitä kysyt, koska mulla ainakaan tullu mitään siellä mieleen.

Kysy jos vielä on jotain kysyttävää, niin laita sähköpostia, vastailen siihen mahollisuuksien mukaan, en meinaa pääse koneelle perjantain jälkeen kuin torstaina. niin, se osoite on leap_81@suomi24.fi

tulehan kertomaan että mitä teille sanottiin.. :)

Kiva kuulla ettei ole ainoa, vaikka tätä kenellekkään toivoisi.

Tänään meillekin tuli puhelu, että maanantaille ois aika. Kiva juttu, että ei tarvinnut odottaa pitempään. Meidän neiti kyllä viihtyy hyvin lattialla, on aina viihtynyt, mutta silti ei oikein ole innostusta liikkumiseen. Nyt tosiaan on lähtenyt liikkeelle istualleen ja kurkottelee siitä kyllä esineitä sieltä ja täältä ympäriltä ja pyörii pepullaan ympäri. Mutta ei nouse itse istumaan. Jos hänet laskee lattialle konttausasentoon, on nyt oppinut tästä pukkaamaan itsensä istumaan. Mutta itse ei osaa nousta kontalleen jne. Kyllä jännittää, että mitä meille sanotaan. Itsellä on silti sellainen tunne, että kaikki on kunnossa ja tytön tempperamentti on vain sellainen, ettei ole kiirusta mihinkään. Tyttö kun tosi mielellään mm. katselee kirjoja, yksin ja yhdessä meidän kanssa, mitä monikaan hänen ikäisensä ei malta tehdä. Palaan kertomaan kuulumisia, kun olemme käyneet eka kerran jumpparilla.



Kirjoittelin aikaisemminkin tästä asiasta tällä palstalla, ennenkuin olimme saaneet lähetettä fysioterapeutille ja silloin sain joitakin vastauksia myös muilta, joiden samanikäiset lapset eivät vielä ryömineet tai kontanneet. Joten ei tämä taida ihan tavatonta olla. Useimpia ei kutenkaan lähetetä fysioterapeutille ja sanotaan, että kaikki on kunnossa, ei kiirettä. Siksi ehkä vähän on alkanut huolestuttaa.

Meillä myös katsottiin, miten vauva touhuaa ja liikkuu, sekä keskusteltiin sopivista kengistä, kun meillä on tuota varvastusta myös jonkin verran. Saimme ohjeita, miten voimme " nopeuttaa" tytön liikkumaan oppimista. Mm. ihan vain laittamalla tyttö lattialle kontalleen ja liikuttamalla jalkoja kuten kontatessa, ja tyttö liikuttelee itse käsiään :) Aika hassulta tuo touhu tuntuu, opettamalla opettaa konttaamaan. Meillä käykin sitten niin, että kontataan taakse päin ja neiti yrittää ihan väkisin istumaan, kun osaa siinä asennossa liikkua. Samoin neuvottiin laittamaan leluja johonkin ylös, esim. rahille ja houkutella tyttöä niiden avulla nousemaan polviseisontaan ja siitä ohjata ylösnousuun. Seuraava aika on kuukauden päästä vasta. Meitä ei " peloiteltu" tulevilla ongelmilla, vaikka liikkeelle nyt lähdetäänkin vähän omalla tyylillä ja hitaammin kuin keskimäärin. Olenkin ajatellut murehtia niitä asioita sitten, jos jotain ongelmaa ilmenee jatkossa. Nyt kuitenkin sanottiin, että kaikki on kunnossa, kaikki edellytykset normaaliin liikkumiseen ja sen oppimiseen on olemassa (mikä sitten on normaalia ja kuka sen määrittelee :)). Joten sen mukaan nyt sitten vain jatketaan harjoituksia...



susanne

että teillä oltiin noin positiivisia.. :)

Ja eiköhän nuo meiän pikkuset aikanaan liiku normaalisti..

ja tosiaan, kukahan sen määrittelee että mikä se oikea tapa on.. :)