Miltä tuntuu sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Kommentit (24)
Oikealla lääkityksellä ei miltään. Ilman lääkitystä täyttä helvettiä. Ikinä ei tiedä millainen päivä on edessä, liian hyvä vai aivan paska. Tunteiden vuoristorataa mihin ei itse voi vaikuttaa, kaikki on vaan kestettävä.
Vierailija kirjoitti:
Oikealla lääkityksellä ei miltään. Ilman lääkitystä täyttä helvettiä. Ikinä ei tiedä millainen päivä on edessä, liian hyvä vai aivan paska. Tunteiden vuoristorataa mihin ei itse voi vaikuttaa, kaikki on vaan kestettävä.
Minkälaisia tunteita sairastunut kokee ja teettääkö jo pelkkä sairaus ne tunteet? Mikä pahentaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Noh, aika sekavalta. Välillä elän harmaassa puurossa. Hidastettu mustavalkoinen elokuva voisi olla oiva vertaus. En jaksa nähdä ketään, tehdä mitään. Kaupassakäynti on raskas suoritus, johon menee päivän energiat. Toisinaan taas maailma on värejä täynnä, rakastan kaikkia ja kaikkea ja maailma on ystäväni. Valitettavasti siit toivuttua tajuan yltiöpäisessä optimistissani tuhottuani raha-asiat ja arkea ylläpitävät kuviot.
Pyrin elämään veneen keskellä, keikuttamatta laitoja puolelle tai toiselle, koska jos menee yhtään väärään suuntaan, niin on vene kumossa.
Tällä hetkellä on ihanaa, mutta huomenna vituttaa ja kaduttaa. Kaikki.
Eniten itseään täynnä olevia ihmisiä mitä maa päällään kantaa. Itselläni ei onneksi ole, mutta valitettavasti tiedän tuon. Kamalia tyyppejä enimmäkseen, täysin epäluotettavia ja arvaamattomia.
Mulla on nelisuuntainen. Laita päähän neljän tuulen hattu, niin tiedät, miltä musta tuntuu.
Olen tuuliviiri ja tällaiset on fiilikset:
Eikös Axl Rosella ole se? Ilmeisesti ei ihan helppoa hänen käyttäytymisensä perusteella....
Vierailija kirjoitti:
Täällä viisisuuntainen.
Tääl tuuliviiri 360stetta..
Epävarmalta. Suurimmaksi osaksi olen oireeton tai sitten on masennusoireita. Kaikista hirveintä on, kun ei itse tunnista vaiheiden alkamista ja sitten kun tajuan, on jo myöhäistä. Samasta syystä en käytä lääkkeitä, kun en oireettomana koe niille tarvetta. Maniaa pyrin ehkäisemään satunnaisella unilääkkeiden käytöllä, kun uni vähenee huomattavasti.
Pystyn elämään täysin normaalia elämää ja vain lähimmät tietää sairaudestani. Sairaus kuitenkin vaikuttaa siihen, että rutiineista täytyy pitää kiinni.
Oletteko voineet viettää ns normaalia nuoruutta, esim. käydä bissellä jne?
Eikös Aileen Wuornos harrastanut bipolaarista?
Siltä ei kyllä enää voi kysellä kun taidettiin kypsentää sähkötuolissa.
Mutta tyypillinen kiltti suomensukuinen nainen oli.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko voineet viettää ns normaalia nuoruutta, esim. käydä bissellä jne?
Mulla tämä todettiin vasta yli 30:nä, eli nuoruus tuli vietettyä ihan kuin muillakin. Olisin kuitenkin todennäköisesti hirveän paljon paremmassa jamassa elämässäni, jos olisi jättänyt kaikki ne bisset vetämättä. Suosittelen samaa sullekin, jos oli siitä kyse.
Nykyään pyrin päihteettömyyteen, koska se on usein suurin syy siihen veneen keikkumiseen.
(6)
Vierailija kirjoitti:
Oletteko voineet viettää ns normaalia nuoruutta, esim. käydä bissellä jne?
Mulla tämä todettiin vasta yli 30:nä, eli nuoruus tuli vietettyä ihan kuin muillakin. Olisin kuitenkin todennäköisesti hirveän paljon paremmassa jamassa elämässäni, jos olisi jättänyt kaikki ne bisset vetämättä. Suosittelen samaa sullekin, jos oli siitä kyse.
Nykyään pyrin päihteettömyyteen, koska se on usein suurin syy siihen veneen keikkumiseen.
(6)
Ei onneksi ole, mutta sanottava että ihan turha yrittää saada kaikkia jotenkin glorifioimaan tuota yhtä mielisairautta, kaikki eivät ole ihan niin vietävissä. Se on vakava ja koruton mielisairaus, siinä ei minun nähdäkseni ole mitään hienoa, se on aivan varmasti todella rankkaa, monesti lopulta liian rankkaa ihmiselle joka on lähellä. Se on yleensä viimeistään arjen astuttua kuvioihin kamalaa niille läheisille. Ja noilla niitä läheisiä tuppaa olemaan aina uudet, aina uudet, aina uudet. Kumppanit, lapset, vielä kerran uudet, eikun uusiks.
Mikä sun pointtisi edes oli, ap? Tai en halua tietää.
En osaa vastata,itelläni on kolmisuuntainen mielialahäiriö. Tiedän, se on harvinainen.