Mitä ajattelet naisesta jolla on lapsia kolmen eri miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että tuosta en aikoisi itselleni puolisoa. En ajattele samalla tavalla miehestä, koska olen hetero enkä missään tapauksessa muutenkaan ottaisi miestä puolisokseni.

Arvioit jokaista vastaantulevaa naista avioitumismielessä? Just.

Miehet ajattelevat niin. Jos nainen ei ole sukua niin sitten katsotaan että voisiko tuon kanssa olla. Jos ei niin se ihminen on kuollut miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeassa elämässä kohtelisin kuten ketä tahansa muuta, kuuntelisi tarinan ennen tuomitsemista jne. Ensimmäinen ajatus saattaisi kuitenkin olla joku vähän ikävämpi, sekä naisesta että miehestä, tyyliin: "onko ihan pakko tehdä lapsia huumavaiheessa jos on taipumusta salamaralastumiseen ja sit eroon". Mutta en koskaan sanoisi ääneen, mut jos nyt jotain satuhäitä tai erilaisia äitejä katson, niin kyllä tuo mielessä käy...

Niinno... Ehkä se ei ole äiti, joka on eronnut. Ehkä siinä on miehet häipänneet. Aika harva varmasn hankkii lapsia sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa tietää eroavansa saman tien.

33

Voi olla, voi olla että on eronnut, mutta syyt ovat olleet hyviä. Voi olla vaikka kaksinkertainen leski kolmannessa suhteessa. Tai voi olla kolmesta eri yhden yön jutusta. Ei voi tietää, siksi tuo alun teksti. Mutta kuitenkin joku tuollainen vähän inhottavampi steteotypia olisi eka aatteeni :/ Ei tarkoituksella mut kyllä vaan olis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikeastaan mitään. Elämässä tapahtuu paljon kummempaakin kuin lapsien saaminen useamman kumppanin kanssa. Esimerkiksi mummollani on lapsia kolmen miehen kanssa. Esikoinen avioliiton ulkopuolinen lapsi, oli kihloissa miehen kanssa mutta suhde päättyi ennen avioliittoa. Pian sen jälkeen mummo meni naimisiin toisen miehen kanssa ja sai kaksi lasta (toinen heistä on isäni), mies alkoholisoitui ja lopulta mummo halusi eron. Joku vuosi eron jälkeen mummo löysi kolmannen miehen, meni naimisiin ja sai vielä kaksi lasta. Tämä kolmas liitto päättyi muutama vuosi sitten vaarin kuolemaan. Arvostan mummoani aivan valtavan paljon, enkä vain siksi että hän uskalsi erota vaikkei se ollut silloin mitenkään yleistä ja hyväksyttyä.

Mummollani oli neljän eri miehen kanssa lapsia. Sota vei kolme miestä ja tupakka viimeisen. Vanhalla koulukaverilla on 3 eri miehen kanssa lapsia. Ensimmäinen teki itsari, toinen kuoli auto-onnettomuudessa ja kolmannen kanssa vielä naimisissa.

 Kiirettä on pitänyt, jos oletetaan että tuohon kuuluu Talvisota ja Jatkosota, eli karkeasti vuodet 1939-44.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikeastaan mitään. Elämässä tapahtuu paljon kummempaakin kuin lapsien saaminen useamman kumppanin kanssa. Esimerkiksi mummollani on lapsia kolmen miehen kanssa. Esikoinen avioliiton ulkopuolinen lapsi, oli kihloissa miehen kanssa mutta suhde päättyi ennen avioliittoa. Pian sen jälkeen mummo meni naimisiin toisen miehen kanssa ja sai kaksi lasta (toinen heistä on isäni), mies alkoholisoitui ja lopulta mummo halusi eron. Joku vuosi eron jälkeen mummo löysi kolmannen miehen, meni naimisiin ja sai vielä kaksi lasta. Tämä kolmas liitto päättyi muutama vuosi sitten vaarin kuolemaan. Arvostan mummoani aivan valtavan paljon, enkä vain siksi että hän uskalsi erota vaikkei se ollut silloin mitenkään yleistä ja hyväksyttyä.

Mummollani oli neljän eri miehen kanssa lapsia. Sota vei kolme miestä ja tupakka viimeisen. Vanhalla koulukaverilla on 3 eri miehen kanssa lapsia. Ensimmäinen teki itsari, toinen kuoli auto-onnettomuudessa ja kolmannen kanssa vielä naimisissa.

 Kiirettä on pitänyt, jos oletetaan että tuohon kuuluu Talvisota ja Jatkosota, eli karkeasti vuodet 1939-44.

Niinno, on siihen voinut kuulua kansalaissotakin, ainakin minun mummoni oli jo silloin aikuinen nainen...

Joka tapauksessa sota-aika oli kiihkeää aikaa. Miehet elivät kuolemanvaaran kanssa kaikki sotavuodet, jos olivat rintamalla, ja monet naisetkin elivät tavallaan hetkessä, varsinkin rintaman lähellä työskentelevät lotat ja sairaanhoitajat. Jos eka mies kuoli vaikkapa talvisodan alussa, toisen ehti naida pari vuotta myöhemmin, kolmannenkin vielä siinä sodan lopuilla, ja saattoihan tuo kuolla vaikka Kannaksen suurhyökkäyksessä kesällä 1944 - siellä kun kuoli miehiä ihan mahdottomasti.

Ja toki jokaisen aviopuolison kanssa harrastettiin seksiä, ei vaimot siihen aikaan "pihdanneet" varsinkaan, kun mies oli lomalla rintamalta ja halut varmasti tosi kovat...

Ei sillä, itse en tällä nykyajan ajatusmaailmalla tohtisi pian mennä uudelleen naimisiin, varsinkaan sotilaan kanssa, jos edellinen on juuri kuollut taisteluissa. Mutta kuten sanoin, meidän on aika paha moralisoida, koska emme ole vastaavaa koskaan kokeneet. Aikalaiskuvauksissa kumminkin toistuu säännöllisesti semmoinen hetkessä elämisen fiilis, koskaan et tiedä, koska hetkesi koittaa, joten on paras vain tehdä kaikki asiat heti eikä liikoja odotella.

33

Ei kus siis 34, perhana kun taas meni numero väärin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikeastaan mitään. Elämässä tapahtuu paljon kummempaakin kuin lapsien saaminen useamman kumppanin kanssa. Esimerkiksi mummollani on lapsia kolmen miehen kanssa. Esikoinen avioliiton ulkopuolinen lapsi, oli kihloissa miehen kanssa mutta suhde päättyi ennen avioliittoa. Pian sen jälkeen mummo meni naimisiin toisen miehen kanssa ja sai kaksi lasta (toinen heistä on isäni), mies alkoholisoitui ja lopulta mummo halusi eron. Joku vuosi eron jälkeen mummo löysi kolmannen miehen, meni naimisiin ja sai vielä kaksi lasta. Tämä kolmas liitto päättyi muutama vuosi sitten vaarin kuolemaan. Arvostan mummoani aivan valtavan paljon, enkä vain siksi että hän uskalsi erota vaikkei se ollut silloin mitenkään yleistä ja hyväksyttyä.

Mummollani oli neljän eri miehen kanssa lapsia. Sota vei kolme miestä ja tupakka viimeisen. Vanhalla koulukaverilla on 3 eri miehen kanssa lapsia. Ensimmäinen teki itsari, toinen kuoli auto-onnettomuudessa ja kolmannen kanssa vielä naimisissa.

 Kiirettä on pitänyt, jos oletetaan että tuohon kuuluu Talvisota ja Jatkosota, eli karkeasti vuodet 1939-44.

Niinno, on siihen voinut kuulua kansalaissotakin, ainakin minun mummoni oli jo silloin aikuinen nainen...

Joka tapauksessa sota-aika oli kiihkeää aikaa. Miehet elivät kuolemanvaaran kanssa kaikki sotavuodet, jos olivat rintamalla, ja monet naisetkin elivät tavallaan hetkessä, varsinkin rintaman lähellä työskentelevät lotat ja sairaanhoitajat. Jos eka mies kuoli vaikkapa talvisodan alussa, toisen ehti naida pari vuotta myöhemmin, kolmannenkin vielä siinä sodan lopuilla, ja saattoihan tuo kuolla vaikka Kannaksen suurhyökkäyksessä kesällä 1944 - siellä kun kuoli miehiä ihan mahdottomasti.

Ja toki jokaisen aviopuolison kanssa harrastettiin seksiä, ei vaimot siihen aikaan "pihdanneet" varsinkaan, kun mies oli lomalla rintamalta ja halut varmasti tosi kovat...

Ei sillä, itse en tällä nykyajan ajatusmaailmalla tohtisi pian mennä uudelleen naimisiin, varsinkaan sotilaan kanssa, jos edellinen on juuri kuollut taisteluissa. Mutta kuten sanoin, meidän on aika paha moralisoida, koska emme ole vastaavaa koskaan kokeneet. Aikalaiskuvauksissa kumminkin toistuu säännöllisesti semmoinen hetkessä elämisen fiilis, koskaan et tiedä, koska hetkesi koittaa, joten on paras vain tehdä kaikki asiat heti eikä liikoja odotella.

33

Sivusta huutelen että minun ukkini kuoli 1980. Vammautui sodassa luodista ja kuolemaan oli  suuressa määrin vaikuttamassa sodan aiheuttamat vammat. Että kai voinee sanoa että sota vei hänetkin.

Vierailija kirjoitti:

Ajatteletko samoin miehestä jolla tuo tilanne?

Kyllä , harkitsematon lisäāntyjä , pakko aina uuteen suhteeseen hankkia vähintään 1 yhteinen rakkauspakkaus ja toivotaan toivotaan että liitto kestää ( edesvastuutonta )