Työelämän pitää mennä perheen edelle nykysysteemillä, jos se toteutuu..

Miksihän suuntaus on sellainen, että käytännössä työn pitää olla aikuiselle ihmiselle koko elämän keskipiste? En tarkoita sitä, että elämäntapatyöttömyyttä pitää suosia, mutta järki nyt käteen asioissa. Elämä on ihan paljon muutakin kuin työ.

Aikuisten oikeasti, yt-neuvotteluita, jatkuvasti ihmisiä irtisanotaan töistä ja samaan aikaan näitä ihmisiä syyllistetään työttömänä olemisesta. Mahtaa olla narun nokka monella mielessä, kun masentaa jo se että olet joutunut työttömäksi aikana jolloin työpaikkoja ei varmasti ole tarjolla paljon, niin sitten työkkäristä vaan työkokeiluihin ilmaiseksi. Tuleekohan näihin mitään maalaisjärkeä sitten, että katsotaan taustatkin kunnolla. Tyhjä jotain mollin sivujen työpaikkoja tyrkyttää esille, että onhan niitä töitä tekijälle kun vain viitsii. Ei voi olla oletus, että kaikki muuttavat työpaikan perässä jonnekin. Kun perheessä toisella voi olla jo se työpaikka.

Älyttömiä esimerkiksi nuo ehdotetut työmatkat. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että syrjäseudulla asuvan pitää tehdä valinta, että työ on tärkeämpää kuin asuinpaikka ja lapset. Jos ei työtä löydy läheltä, ajat pitkää matkaa ja lapset ovat sitten yksinään aamusta iltaan. Kaikilla kun ei ole niitä turvaverkostoja lähellä. Tai sitten jätät kotisi ja muutat koko sakin sinne työpaikan lähelle. Ja jos tuuri käy, molemmat saavat töitä. Vaan harvemmin se onni noin potkaisee ja siinä sitten ollaan jätetty ystävät ja asuinseudut ja ollaan kaupungissa työttöminä.