Pitkä suhde päättyi - mistä löytää ihana yli 30v mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosta on kuukausia. Ei tarvetta laastarille, vaan vinkkejä mistä löytää vähän samankaltaisessa tilanteessa olevia miehiä. Tinder ei kolise yhtään... Match.comin avasin, mutta en ole vielä mennyt siihen että maksaisin tilistä.

Suomi 24 on ilmainen ja siellä on samat naamat kuin muillakin treffi sivuilla. Oletkohan kuitenkaan ihan valmis suhteeseen. Sanotaan että eron jälkeen menee toipumiseen yhtä kauan kuin suhde kesti mutta eihän kolmekymppisellä naisella noin pitkään potemiseen ole aikaa jos suhde kesti vuosia. Mutta ei kolmekymppisellä miehelläkään ole aikaa vuosien seurusteluun. Jos kumpikin on yli kolmekymppisiä pitäis vuoden seurustelulla melkein selvitä tuleeko jutusta mitään vai ei.

Näinhän se juuri on... Aika nopeasti pitäisi selvitä haluaisiko mies kanssani lapsia, perheen ja loppuelämän. :(

T. Ap

Kiitos vinkeistä. Ehkä pitää uskaltautua Kalleen. :)

Minäminäminä, haluan lapsia.

Olet siis itsekäs, ja mies on sinulle vain sinun halujesi mahdollistaja, siitoskone ja itsekkäiden toiveidesi täyttäjä. Ei jatkoon, ei todellakaan. Vaadit mieheltä vaikka mitä, mitä itselläsi on mukamas miehille tarjota?

"Kiitos vinkeistä. Ehkä pitää uskaltautua Kalleen. :)" - Paljon enemmän varmaankin vaatisi rohkeutta pitää silmät auki "arkisemmissakin" ympäristöissä. - Tai sitten itse olen vain liian romantikko tähän kylmään maailmaan, jossa kokeneemmat tietävät ne paikat, joista voi vaiavattomassti löytää sen oman rakkaansa. Itse kun haaveksin, että saattaisin vielä joskus törmätä ja tai löytää sen kauan kadoksissa olleen puoliskoni jostain muualta kuin hämärästä baarista tai yökerhista. - Jaa miksi?  - No koska en juurikaan viihdy baareissa ja tai yökerhoissa, kun kotipaikkakunnallani niissä oleva taso no on "vähän" muuta kuin se mistä itse pidän... Joo tiedostan pitäsi varmaan alentaa hieman  rimaa... 

"Minäminäminä, haluan lapsia. Olet siis itsekäs, ja mies on sinulle vain sinun halujesi mahdollistaja, siitoskone ja itsekkäiden toiveidesi täyttäjä. Ei jatkoon, ei todellakaan. Vaadit mieheltä vaikka mitä, mitä itselläsi on mukamas miehille tarjota?"

- En ole Ap. enkä osaa vastata mitä kaikkea hän voi tai saattaisi tarjota tai antaa miehelle. - Sen sijaan olen mies, enkä nyt pidä mitenkään mahdottomana ja ylitse vuotavana haaveena, jos tai kun 30+ vuotias nainen tai mies haaveiee vielä perheestä ja omista lapsista tai nähdä potenttiaalisen kumppanin livenä. Kovin paljoa Ap ei ole pukahtanut tarkemmin omista haaveistaan. - Omasta perheestä haaveilen hieman minäkin, enkä todellakan näe, että se tarkoottaisi samaa kuin että haaveilin siitä. että minun täytyisi saada itsellen vain pelkkä "Siitosastia" 

Vierailija kirjoitti:

Minäminäminä, haluan lapsia.

Olet siis itsekäs, ja mies on sinulle vain sinun halujesi mahdollistaja, siitoskone ja itsekkäiden toiveidesi täyttäjä. Ei jatkoon, ei todellakaan. Vaadit mieheltä vaikka mitä, mitä itselläsi on mukamas miehille tarjota?

Miten joistakin ihmisistä tulee noin tyhmiä ja katkeria?

Mikä niissä mt-ongelmissa pelottaa? Itse olen nainen ja minulla on pakko-oireinen häiriö. En koe, että olisin huono kumppani, päinvastoin.

Sovitaan treffit ni katotaan?Missäpäin Suomea asustelet?Täällä olis komee tumma ja Suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosta on kuukausia. Ei tarvetta laastarille, vaan vinkkejä mistä löytää vähän samankaltaisessa tilanteessa olevia miehiä. Tinder ei kolise yhtään... Match.comin avasin, mutta en ole vielä mennyt siihen että maksaisin tilistä.

Suomi 24 on ilmainen ja siellä on samat naamat kuin muillakin treffi sivuilla. Oletkohan kuitenkaan ihan valmis suhteeseen. Sanotaan että eron jälkeen menee toipumiseen yhtä kauan kuin suhde kesti mutta eihän kolmekymppisellä naisella noin pitkään potemiseen ole aikaa jos suhde kesti vuosia. Mutta ei kolmekymppisellä miehelläkään ole aikaa vuosien seurusteluun. Jos kumpikin on yli kolmekymppisiä pitäis vuoden seurustelulla melkein selvitä tuleeko jutusta mitään vai ei.

Näinhän se juuri on... Aika nopeasti pitäisi selvitä haluaisiko mies kanssani lapsia, perheen ja loppuelämän. :(

T. Ap

Suosittelen suomi24 nettideittiä minäkin. Siellä voi merkitä, haluaako esim. lapsia. Sieltä löydät sitten miehiä jotka ovat myös halukkaita perheen perustamiseen. Tietenkään et tiedä haluavatko sitä juuri sinun kanssasi. Mutta ei kannata heittäytyä ihan hysteeriseksi tuon asian kanssa. Hyvin sinulla vielä on aikaa. Jos olet 30 tai vähän yli, niin melkein kymmenen vuotta. Ei kannata liikaa tuijottaa tilastoja, milloin ne lapset on pakko hankkia.

Ärrältä. Ota se sinkkukahvikuppi käteen ja koita bongata toinen ;)

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä mt-ongelmissa pelottaa? Itse olen nainen ja minulla on pakko-oireinen häiriö. En koe, että olisin huono kumppani, päinvastoin.

Miksi miinus??

Vierailija kirjoitti:

Ärrältä. Ota se sinkkukahvikuppi käteen ja koita bongata toinen ;)

Vähän alkaa väsyttää nää 20 vuotta vanhat jutut.

Nämä jotka neuvovat etsimään seuraa lenkipolulta, posliinin maalauskursseilta, kavereiden kautta... Ovat varmaan jo lähempänä kuuttakymmentä sillä he ovat täysin ulkona nykyidistä kolmekymppisten parisuhde markkinoista. Jollet aktiivisesti etsi saat olla lopun ikääsi yksin.

Olen aimmin vastannut lenkillä ja kirjastossa käyvä nainen. Kirjoittelen kyllä nettideittituttavien kanssa harvakseltaan, mutta lähteäpä yli 200km matkaan vaan tapailemaan ihmistä/ihmisiä. Tuntuu niin järjestetyltä ja sitten on liikaakin odotuksia. Autoilla useampi tunti ja käydä syömässä tai sitten maksaa hotellista ja ajaa aamulla kotiin. Olen varmaan sitten liian vaativa, en tyydy keneen tahansa. Kokemusta on pitkästä liitosta eli jotain tiedän parisuhteesta. Olen kyllä valmis rakastumaan täysillä, jos oikea mies kohdalle vielä osuu. Lapset jo tehtyinä ja kasvaneet minusta ohi. Viihdyn kyllä yksinkin ja elämä näissä raameissa tyydyttävää, mutta en voi kieltää, etteikö seurustelu samanhenkisen miehen kanssa tuntuisi  toisinaan houkuttelevalta.

Vierailija kirjoitti:

Minäminäminä, haluan lapsia.

Olet siis itsekäs, ja mies on sinulle vain sinun halujesi mahdollistaja, siitoskone ja itsekkäiden toiveidesi täyttäjä. Ei jatkoon, ei todellakaan. Vaadit mieheltä vaikka mitä, mitä itselläsi on mukamas miehille tarjota?

Vähintään tietenkin sama mitä vaatii toiselta. Eikö se ole perusoletus?

Ei oikein taida sellaisia olla. Siirry suosiolla nelikymppisiin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä mt-ongelmissa pelottaa? Itse olen nainen ja minulla on pakko-oireinen häiriö. En koe, että olisin huono kumppani, päinvastoin.

No haloo! Etköhän sinä pitempää pinnaa vaadi kumppaniltasi kuin normaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä mt-ongelmissa pelottaa? Itse olen nainen ja minulla on pakko-oireinen häiriö. En koe, että olisin huono kumppani, päinvastoin.

No haloo! Etköhän sinä pitempää pinnaa vaadi kumppaniltasi kuin normaali.

Kukaan ei ole täydellinen ja psyykkisesti voi sairastua myös avioliiton aikana...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä mt-ongelmissa pelottaa? Itse olen nainen ja minulla on pakko-oireinen häiriö. En koe, että olisin huono kumppani, päinvastoin.

No haloo! Etköhän sinä pitempää pinnaa vaadi kumppaniltasi kuin normaali.

Ja kumoaako sairaus kaikki hyvät puoleni?? Ei kumoa. :)

"Olen aimmin vastannut lenkillä ja kirjastossa käyvä nainen. Kirjoittelen kyllä nettideittituttavien kanssa harvakseltaan, mutta lähteäpä yli 200km matkaan vaan tapailemaan ihmistä/ihmisiä. Tuntuu niin järjestetyltä ja sitten on liikaakin odotuksia. Autoilla useampi tunti ja käydä syömässä tai sitten maksaa hotellista ja ajaa aamulla kotiin. Olen varmaan sitten liian vaativa, en tyydy keneen tahansa. Kokemusta on pitkästä liitosta eli jotain tiedän parisuhteesta. Olen kyllä valmis rakastumaan täysillä, jos oikea mies kohdalle vielä osuu. Lapset jo tehtyinä ja kasvaneet minusta ohi. Viihdyn kyllä yksinkin ja elämä näissä raameissa tyydyttävää, mutta en voi kieltää, etteikö seurustelu samanhenkisen miehen kanssa tuntuisi  toisinaan houkuttelevalta.

" - Hyvä, että tulit maininneeksi, että sinulla on lapsia. - Säpsähdin jo, että olenko huomaamattani muutanut sukupuoltani. - Lapsia (ellei hemmottelemiani kummilapsiani lasketa) minulla ei ole, mutta muuten olen aika lailla samassa tilanteessa paitsi, että lasten lisäksi minulta puuttuu -toistaiseksi- "kirjoittelu kaverit" nettideitti sivustoilla. - Samaa sen sijaan on kirjastossa ja lenkillä  käynti. Minullakin on Useamman tunnin ajomatka mahd. kumppanin luo - jos siis löytäisin sellaisen vaikka joskus netin kautta.  Samalla "löytööni" liittyisi  pelko asettaisin tapamiselle (tiedostamattamani) liian suuret odotukset.  En tyydy keneen tahansa. Olen valmis rakastumaan täysillä ja toistaiseksi olen ajatellut, että rakkauteni kohde olisi nainen. En tiedä olenko liian vaaativa. En ymmärrä miksei toiselta saisi vaatiakin jotain, kun viihtyy toisaalta hyvin ilmankin ja uskon, että saattaisin voida tarjota tai antaa itsekin jotain. Seurustelu samanhenkisen naisen kanssa houkuttaisi.