Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä
Tiedetään, että näitä keskusteluja on paljon mutta aina löytyy jotain uutta :)
Kommentit (6851)
Köyhät opiskelijat ja kahvilatyöntekijät yms varattomat päähenkilöt asuvat elokuvissa Manhattanilla paraatipaikalla 100 m2 asunnossa, johon oikeasti siellä ei ole varaa kuin miljonäärillä, ison asunnon vuokraamiseenkin tarvittaisiin vähintään 250k tulot per vuosi.
Elokuvissa kaikilla on aina tilavat asunnot, oikeassa elämässä ei toteudu köyhemmille näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat todella huonoja arvioimaan tunnin keston, koska kello soi aina kesken lauseen.
Oppilaat alkavat rynniä ulos luokasta välittömästi ja opettaja huutaa perään: "Read chapter 3 for tomorrow!"
Usein ne tunnit myös kestävät jonkun 10min. Opettaja tulee luokaan, kirjoittaa taululle pari lausetta ja sitten yhtäkkiä kello jo soikin
Tunti on aina kirjallisuuden tai ilmaisutaidon tunti.
Melkein kaikki yliopisto-opiskelijat opiskelevat jotain kirjallisuutta tai taide-aineita. Jos joku opiskelee esim luonnontieteitä tai muita "nörttiaineita", henkilö on hullu tai autistinen.
😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Räjähdykdistä aina näyttävä tulipallo.
Jos räjähdys tapahtuu sisällä niin sankari kerkiää räjähdyksen jälkeen juoksemaan parikymmentä metriä käytävää ja kääntymään sivukäytävälle jolloin räjähdystulipallo jatkaa pääkäytävää ohi.
Vierailija kirjoitti:
Nuori teinipoika, joka reputtaa kaikki kurssit ja flirttailee koulun pissiksille avaa kesäloman jälkeen kirjeen, jossa selviää että hänet on valittu huippuyliopistoon. Sillä sekunnilla vanhemmat antaa anteeksi kaikki sekoilut.
Jos meidän nuori pääsee huippuyliopistoon mihin hakee, niin kyllä ei taatusti vanhoja sekoiluita muistella!
Vierailija kirjoitti:
Romanttinen ensilumi, joka takertuu ripsiin ja koristaa tummat hiukset. Jotka ovat valtoimenaan, koska sankaritar on tietenkin paljain päin.
Oikeesti ensilumi on usein semmoista kosteaa lähmää, kastelee naaman ja hiukset ja joskus vielä tulee vaakasuoraan, jos tuulee. Kengät kastuu, sormet palelee ja hampaat lyö loukkua. Mutta tätähän ei näytetä leffoissa.
Kyllä sellaisia elokuvalumisateitakin on tosielämässä. Useammin niitä olen kokenut kuin niitä romanttisia rakastumiskohtauksia.
Vierailija kirjoitti:
Terapiassa puhutaan 10 minuuttia, ja sen jälkeen terapeutti antaa täydellisen syväanalyysin ihmisen koko psyykestä ja korjaa kaikki hänen ongelmansa.
Jos on vaikka käytetty hyväksi lapsena, riittää että terapeutti halaa ja sanoo "it's not your fault". Eheytyminen on taattu.
Elokuvassa pitäisi kuvata koko psykoterapian prosessi, että se olisi todenmukainen?? Ei kai...
Kloroformirätillä saa tajun pois parissa sekunnissa.
Vaikka aikaa kuluu, ihmisten hiukset eivät kasva tai leikkaustyylit muutu (ellei kyse ole jostain vuosien aikahypystä tai haaksirikosta autiolle saarelle). Ilmeisesti sarja- ja elokuvamaailmassa käydään päivittäin kampaajalla/parturilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapiassa puhutaan 10 minuuttia, ja sen jälkeen terapeutti antaa täydellisen syväanalyysin ihmisen koko psyykestä ja korjaa kaikki hänen ongelmansa.
Jos on vaikka käytetty hyväksi lapsena, riittää että terapeutti halaa ja sanoo "it's not your fault". Eheytyminen on taattu.
Elokuvassa pitäisi kuvata koko psykoterapian prosessi, että se olisi todenmukainen?? Ei kai...
En ole alan tietäjä, mutta Sopranosissa Tony sentään kävi vuosikausia terapeutilla, eivätkä tulokset näin maallikon mielestä edenneet mitenkään epärealistisen nopeasti.
Tonyhan oli kaiketi sosiopaatti ja lopulta kallonkutistajakin joutui jo miettimään, että terapiasta saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä sosiopaatit kuulemma oppivat hyödyntämään rikollisessa elämässään siellä oppimaansa.
Oli kyllä hienoa nähdä Tony kaikessa karmeudessaan. Yleensä jenkkisarjat glorifioivat kriminaalitkin, mutta Tony oli vähän väliä täysi mulk*u ja häntä kiinnosti lähinnä vain oma etu. Hyvä sarja.
Vierailija kirjoitti:
Köyhät opiskelijat ja kahvilatyöntekijät yms varattomat päähenkilöt asuvat elokuvissa Manhattanilla paraatipaikalla 100 m2 asunnossa, johon oikeasti siellä ei ole varaa kuin miljonäärillä, ison asunnon vuokraamiseenkin tarvittaisiin vähintään 250k tulot per vuosi.
Elokuvissa kaikilla on aina tilavat asunnot, oikeassa elämässä ei toteudu köyhemmille näin.
Tai sitten kun esimerkiksi nainen eroaa, jättää ilkeän tai petollisen miehensä ja lähtee kotoaan niin muuttaa johonkin suureen taloon, jossa monta huonetta aina on myös yläkerta. Koskaan ei puhuta mitä se maksoi ja mitä asuminen siinä maksaa.
Huonekalut ja kaikki ovat valmiina. Tai sitten surutta ostelee ja sisustaa uutta kotiaan.
Jk kirjoitti:
Kloroformirätillä saa tajun pois parissa sekunnissa.
Häh, kyllä saa tajun pois parissa sekunnin ihan oikeassa elämässä...
Jouluna kun viimein suku on saatu vaikeuksien jälkeen saman katon alle, kaikki alkavat laulaa joululaulua. Vieruskaverit katsovat laulaessaan toisian hymyillen silmiin ja sitten toisen puolen vieruskaveria. Ja ulkona sataa ensilumi.
Vierailija kirjoitti:
Minua jostain syystä häiritsee hyvin usein miten lapset on esitetty elokuvissa. Useinhan ne on juuri näitä pikkuvanhoja tai sitten jotenkin vähän autistisen oloisia, mutta lapsi-vanhempi suhde on mielestäni näissä hyvin puutteellista. Hyvin harvoin tulee oikeasti sellainen olo, että tässä nyt on oikea lapsi ja hänen vanhempansa. Vanhempi usein puhuu tälle lapselle liian varovasti, aivan kuin ei itsekään tuntisi tätä kunnolla, eivätkä lapset puhu takaisin normaalisti. Kuin jollekin hoitolapselle siis. Totta kai lasten kanssa työnkentely on vaikeampaa, että sikäli ymmärrettävää, mutta se tosiaan paistaa tosi paljon läpi. Ja on hyviäkin lapsinäyttelijöitä kuitenkin olemassa. Ai niin ja koko ajan kuitenkin muistetaan joka välissä hokea, että rakastan sinua :)
Asiaan ainakin hieman liittyen, varmaan Yksin kotona-Kevin olisi saanut tosielämässä jonkinlaisen asperger/adhd-diagnoosin. Eräänlainen lapsinero joka tuosta noin vaan pystyy rakentamaan ansat ja puolustamaan roistoilta kotiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat todella huonoja arvioimaan tunnin keston, koska kello soi aina kesken lauseen.
Oppilaat alkavat rynniä ulos luokasta välittömästi ja opettaja huutaa perään: "Read chapter 3 for tomorrow!"
Usein ne tunnit myös kestävät jonkun 10min. Opettaja tulee luokaan, kirjoittaa taululle pari lausetta ja sitten yhtäkkiä kello jo soikin
Tunti on aina kirjallisuuden tai ilmaisutaidon tunti.
Melkein kaikki yliopisto-opiskelijat opiskelevat jotain kirjallisuutta tai taide-aineita. Jos joku opiskelee esim luonnontieteitä tai muita "nörttiaineita", henkilö on hullu tai autistinen.
Jossain päin maailmaa, esim. briteissä, on yllättävän tavallista opiskella taideaineista/kirjallisuudesta kandi ja mennä sitten ihan toisen alan hommiin. Suomessahan nörttiduuniin ei tahdo päästä edes insinöörikoulutuksella. Eli ehkä se on osittain näitä eroja maiden välillä.
Epookkielokuvissa ja sarjoissa, vaikkapa Downton Abbeyssa, häiritsee ”vääränlainen” suhtautuminen raskauteen ja synnytykseen.
Viime vuosikymmeniin (1960-luvulle?) asti raskaus on ollut sopimaton puheenaihe länsimaissa, ja raskautta on pyritty kaikin tavoin piilottelemaan. Synnytykseen on isä ollut tervetullut Suomessakin vasta 1980-luvulla.
Vanhoissa sarjoissa on kuitenkin synnytyshuoneessa paikalla sakkia kuin Saipan ottelussa.
Vierailija kirjoitti:
Pilleri nielaistaan pienellä vesihuikalla, niin että lasi on edelleen lähes täynnä vettä.
Mikä tahansa pilleri menee elokuvissa helposti alas, kun nielaistessa liikauttaa päätä taaksepäin leukaa nostaen.
Ja se loputon kirkuminen ruumiin/luurangon löytyessä jostain...
Jos seksikohtauksen jälkeen noustaan sängystä ylös niin kiskotaan lakana ympärille toogaksi. Todella outoa. Peiton vielä jotenkin ymmärtää mutta joskus se on ollut ihan selvästi lakana. En näe itseäni kiskomassa omasta sängystä lakanaa pois ja tekemässä siitä toogaa.
Noissa elokuvissa joissa jotain vainotaan, niin se vainottu muuttaa johonkin metsän keskellä olevaan taloon jossa puolet seinästä on ikkunaa ja verhot ovat tietenkin auki ja talo loistaa kirkkaana pimeän metsän keskellä.
Jos minä saisin vainoojan, muuttaisin kerrostaloon jonnekkin keskustaan jossa on paljon ihmisiä ympärillä ja asunnon pitäisi sijaita korkealla niin että vainooja ei pääsisi helposti kiipeämään minun parvekkeelle.
Ainakin Land Girls -sarjassa, jos nainen on raskaana, sen tietää siitä, että hän laittaa käden suulleen ja oksentaa siihen. Sitten hän jatkaa hommia pesemättä käsiä.