Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä

Vietnamissa 100 kertaa ammuttu jenkkisotilas juoksee vähintään 100 vietcongia pakoon ja luotit vihetävät vierestä. Ammutaan 50 kertaa lisää ja sitten vasta romahtaa maahan. Mm. Elias Platoonissa.

Vanhukset ovat sanavalmiita ja reippaita eikä muistisairauksia esiinny.

Vierailija kirjoitti:

Poliisi sarjoissa, kun työpaikalle mennään puhuttamaan jotakuta, ei mennä yleensä mihinkään rauhalliseen tilaan ja jutella siellä. Puhutettava jatkaa töitään, nostelee tavaroita, kävelee yms ja keskustelu käydään siinä ohessa.

Ja jos kuulusteltava on töissä autokorjaamolla, hän ei vaivaudu edes tulemaan sieltä auton alta pois ennen kuin keskustelu on päättymässä. Noustuaan hän tokaisee tasaisella äänellä jotain nasevaa, jättää agentin/konstaapelin käteen jakoavaimen/öljyisen rätin ja poistuu paikalta.

Angstinen teinityttö joka jatkuvasti sekaantuu vanhempiensa avio-ongelmiin.

Koululuokka esittää "Romeon ja Julian". Pääosaan valitaan kaksi nuorta, jotka tykkäävät toisistaan. Sitten kun harjoitellaan yhdessä, se saattaa johtaa suudelmaan.

Muutenkin kaikki kirjallisuus, jota koulussa opiskellaan, koskettaa nuorten omaa elämää jollain tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen sormeaan viiltänyt laittaa sormen suuhun ja imee verta sen sijaan että puhdistaisi haavan.

Eikös näin tapahdu tosielämässäkin? Sehän on melkein refleksi, jos sormeen tulee pieni viitohaava (isot haavat asia erikseen) niin suuhun se sormi menee lähes automaattisesti. Muistelen lukeneeni jostain, että syljessä on jotain sellaista entsyymiä, joka edesauttaa veren hyytymistä.

No hyi ei todellakaan mene! Ällöttävä ajatuskin!

 Pakko on nyt avautua tästä sormessa  haava-juttuun.  Olen ehkä ainoa maailmassa, mutta jos saan sormeeni pienen haavan tai nirhauman, pistän sormen (omaan) suuhun.   Voin käyttää ehkä  nopsasti hanan alla , jos olen vesipisteen luona.  Yleensä nuo pienet haavat jne sattuvat minulle ulkohommissa. Haavani eivät ole koskaan tulehtuneet.

  Tietysti jos viillän fileointiveitsellä etusormesta  ihan kunnon lämpäreen, vetäisen talouspaperirullasta niin paljon kuin yhdellä nykäisyllä lähtee, rutistan sen koko raajan ympäri ja hoipun arvokkaasti olohuoneeseen pyörtymään. En tiedä miksen voi pyörtyä sinne viiltämisen tapahtumapaikalle.

Stepfordin naiset sarjassa kaikilla perheillä+pariskunnilla oli suuret omakotitalot hienoilla pihoilla, ilmeisesti kaikki todella rikkaita. Muissakin sarjoissa kuten vaikka täydelliset naiset sarjassa kaikilla on kalliit omat talot. Naiset ei kuitenkaan yleensä käy työssä/ovat aina vapaa-aikaa viettämässä ja aina aikaa harrastaa

Vierailija kirjoitti:

Päähenkilöt ovat mallin mitoissa. He tekevät töitä yömyöhään, syövät välillä ulkona ja treffaavat ystäviä, mutta eivät harrasta lainkaan urheilua.

  Toki he harrastavat urheilua. Nimittäin silloin kun se harmaa collegepuku on saatavilla. He juoksevat Central Parkissa tai meren rannalla rantaviivaa pitkin vaikka asuisivat Amerikan keskellä olevasssa valtiossa.

   Juostuaan aikansa heidän collegepuseron selkään ilmestyy  kapea kärjellään seisovan kolmion muotoinen hikiläiskä. 

   Juokseminen tarkoittaa, että henkilöllä on nyt pirunmoinen kriisi elämässään.

  Jos kyseessä on komedia, juoksija nojaa  puuskuttaen polviinsa kämmenillään ja laukaisee nokkelan anekdootin ja jatkaa taas juoksemista.  

   Vesipullo ilmestyy  ja häviää tarvittaessa.

Postinjakajilla on elokuvissa aina sama rooli: tuo postia ja koira hyökkää kimppuun, korvausvaatimuksia ei kukaan esitä omistaja juoksee pihalle ja postinjakaja häipyy pelästyneen näköisenä. Elokuvien pihakoirat saa rellestää vapaana ja pelotella postinjakajia

Aina kun peräännytään tai astutaan askel taaksepäin tulee rekka tai auto joka ajaa astujan kuoliaaksi. Aina!

Nainen herää täydellisen kauniina yön jäljultä täydessä meikissä ja hiukset laitettuina

Vain juoppojen tai mt-ongelmaisten kodeissa on epäjärjestystä.

Koulut ovat ankeita paikkoja, joissa kiusaaminen ja juonittelu on arkipäivää. Varsinainen opiskelu on sivuseikka.

Luoti lähtee aseesta nopeammin kun laukaistessa tehdään heittoliike.

Saksalaisupseerit ovat aina paraatiunivormussa.

Kaikki lentokoneet ja helikopterit on varustettu Stuka-syöksypommittajan tapaan sireenillä, joka huutaa kun moottori sammuu ja kone alkaa pudota.

Ulkomaalaiset puhuvat muuten täydellistä englantia, paitsi vaikeat sanat kuten "yes", "no" ja "thank you" ovat mahdottomia oppia. Niissä pitää aina turvautua omaan kieleen.

Kolaus päähän aiheuttaa muistinmenetyksen. Sellainen tapahtuu sankarille tai jollekulle hänen lähipiiristään keskimäärin kerran vuodessa. Se on tosin lyhytaikainen ja muisti palautuu pian itsekseen ilman mitään pysyviä oireita, mutta sitä ennen potilas on ehtinyt sotkea ihmissuhteensa tai liittyä rikolliskoplaan.

Ostetaan jostakin ruokakojusta hodadi, mutta aina tulee lähtö jonnekin ja ruoka tungetaan koskemattomana läheiseen roskikseen.

Mietin usein sitä, että jos kauhuelokuvassa joku yliluonnollinen tappaa henkilöitä ja lopulta paikalle tulevat poliisit löytäen verisen, ainoan henkiin jääneen yhdessä uhrien kanssa, miten eloonjäänyt ei kuitenkaan ikinä joudu tilanteesta vaikeuksiin?

Uskovatko poliisit muka tarinat yliluonnollisesta tappajasta noin vain?

Vierailija kirjoitti:

Poliisi sarjoissa, kun työpaikalle mennään puhuttamaan jotakuta, ei mennä yleensä mihinkään rauhalliseen tilaan ja jutella siellä. Puhutettava jatkaa töitään, nostelee tavaroita, kävelee yms ja keskustelu käydään siinä ohessa. Epäilen, että noin ei oikeassa elämässä käy.

Kun samanlainen puhuttelu halutaan tehdä sairaalassa olevalle, tulee paikalle poikkeuksetta hoitaja tai lääkäri, joka yrittää estellä ja saa viimein ajettua poliisit pois paikalta.

Kun lapsi tai lähiomainenon kadonnut ja poliisit kyselevät tutkintaa auttavia tietoja, alkaa joku perheestä huutaa ja haukkua, miksei kyselevä poliisi ole etsimässä kadonnutta kaduilla ja puistoissa vaan turhia kyselee.

Tuo töiden jatkaminen yllättäen kuulusteltaessa on ärsyttävä klisheee. Oikeasti kukaan ei toimi niin.