Lue keskustelun säännöt.
Ilta lasten kanssa. Mitä mieltä?
16.04.2016 |
Eli tilanne on se . Minulla on kolme lasta 20, 18 ja 16v. Omaan käytökseeni äitinä ja kasvatuksen "natsimaisuuteen" on suuresti vaikuttanut oma lapsuuteni ja nuoruuteni. Vaikeaa koulukiusaamista, siitä johtuvaa syrjäytmistä jne...
Lapseni ovat tosi menestyneitä vanhin yliopistossa, toinen kirjoittaa kohta ja kolmas ysillä hyvin arvosanoin. Kaikki kolme tekevät iltatöitä ja tienaavat omaa rahaa.
Nyt ajatus olisi että avaisin menneisyyteni lapsille kaikessa karuudessaaan, sieltä löytyy raiskatuksi tulemista ym... mistä lapsilla ei ole aavistustakaan.
Mietin vaan että vietäkö tämän" avautumis illan" noiden täysikäisten lasten kanssa ja parin vuoden päästä erikseen kuopuksen kanssa vai otanko kaikki kolme kerralla mukaan.
Keskimmäinen todennäköisesti muuttaa ensi syksynä toiselle puolen suomea nyt vielä kaikki kirjoilla kotona. Miten te tekisitte? Vai ollaanko vaan kaikesta hiljaa edelleen
Kommentit (16)
Miksi noi asiat pitäisi kertoa lapsille??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haluat jakaa nuo asiat lapsillesi? Mitä etua tai hyötyä lapsillesi on siitä, että he tietävät sinusta tuollaisia asioita? Itselläni on myös aika rankka menneisyys mutta ei ole tullut mieleenkään rasittaa sillä lapsia.
Siksi että jos nuo asiat tulevat jotain kautta ilmi myöhemmin. Niin tuntuis jotenkin julmalta ettei lapset tiedä mitään. En nyt ihan kaikkia yksityiskohtia. Ajatellut avata. Vaan kertoa ettei tässä elämässä kaikki ihan aina ole niin helppoa ja tuhkastakin voi nousta.
Eli positiivisessa hengessä ei mitään osaan otto nyyhkytarinaa. vaan paremminkin toisinpäin ei tartte välittää mitä muut susta puhuu jne...
Ap
Miksi sinun pitäisi kertoa kaikesta paskasta muille? Pakkoko sinun on saada lastesikin nuoruus pilattua joillakin itkuillasi? En ymmärrä, että edes harkitset asiaa. Mennyt on mennyttä, miksi sitä alkaa nyt kaivelemaan kun se ei sinun lapsiasi hyödytä millään tavoin. Nyt mene nukkumaan pääsi selväksi ja itke tyynyysi jos on pakko. Tai mene hoitoon jos asiat vielä häiritsevät. Lapsesi eivät ole sinun päätohtoreitasi.
Vierailija kirjoitti:
Siksi että jos nuo asiat tulevat jotain kautta ilmi myöhemmin. Niin tuntuis jotenkin julmalta ettei lapset tiedä mitään. En nyt ihan kaikkia yksityiskohtia. Ajatellut avata. Vaan kertoa ettei tässä elämässä kaikki ihan aina ole niin helppoa ja tuhkastakin voi nousta.
Eli positiivisessa hengessä ei mitään osaan otto nyyhkytarinaa. vaan paremminkin toisinpäin ei tartte välittää mitä muut susta puhuu jne...
Ap
Ällöttävää. Oletko juonut liikaa vai aineissa? Vain sinulla on nyt ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sun motiivi tässä on? Haluat itsellesi synninpäästön vai luulet tiedon olevan tarpeellinen lapsillesi? Mä en ole vakuuttunut, että heidän pitäisi tietää. Ei siis, jos kaiken meinaat kerralla kertoa. Voihan sitä vuosi kerrallaan tiputtaa jyvän ja antaa lapsien hitaasti hahmottaa koko kuva vuosien saatossa.
Omaan korvaan tää kyllä kuulostaa siltä, että teet sen itsekkäistä syistä, ajattelematta lasten parasta.
Olisi ehkä parempi ajatus,että lähtisit keskustelemaan lastesi kanssa heidän kokemuksistaan ja ajatuksistasi,että olet mielestäsi tehnyt asioita väärin.. tai miten ajatteletkin. On hyvä että avaat sitä omaa kokemustasi että omat taitosi kasvattajan ocat ehkä olleet puuttelliset koska itse olet elänyt vaikeissa olosuhteissa,mutta ei kannata liikaa niistä kertoa. Nyt voisi olla aika kuulla,miten lapsesi ovat sinut kokeneet,kuunnella ja ymmärtää ehkä pyytää anteeksikin? Se heitä helpottaa. Ei tarinasi itsessään. Ota nyt se vastuu vanhempana,mitä et ehkä aiemmin ole osannut ottaa. Teillä on sitten helpompaa jatkaa avoimena jatkossa ja puhua tarinoita tarvittaessa enemmänkin auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Olen hiljaa toki lapset tietää osan tai ainakin arvaa ei ne tyhmiä ole. Ja heidän isänsä tietää kaiken. Ajattelin vaan että kun lapsi lähtee opiskelemaan todennäköisesti paikkakunnalle josta olen kotoisin. Hän tulee törmäämään henkilöihin jotka tietävät kenen lapsi mitä taustoja jne... niin olis kiva kun olis valmistautunut. Mutta kerta olette yksimielisesti sitä mieltä että luurangot kaappiin niin antaa olla.
Täällä kehäkolmosen ulkopuolella maailma on sen verran pieni että aina on mahdollisuus että joku tietää, tuntee, muistaa jne....
En ymmärrä miksi lasten pitäisi noista olleista asioista tietää.
Mä olen itse vanhin meidän sisarusparvesta ja mulla on siis kolme yli 10 vuotta nuorempaa sisarusta. Äitimme oli melkoinen säätäjä , kun olin pieni. Käytti aineita ja myikin itseään. Vietin paljon aikaa itekseni, kun äiti oli baareissa ja "töissä".
sitten tuli mies, joka laittoi äidin kuntoon ja alkoivat perhettä perustamaan. En ole yhdellekään sisarukselle kertonut mitä kaikkea olen nähnyt ja kokenut silloin. Ei se niille kuulu, tapahtui vuosia ennen heidän syntymäänsä. Ehkä se voisi valaista mun ja äitini jänniä välejä, mutta silti. En mä niiden suhdetta äitiini halua pilata. Eikä ne välttämättä edes uskois mua. Pitäisivät vaan paskanpuhujana.
Jos sä haluat uskoutua, haluat puhua. Hanki itsellesi terapeutti tai puhu vaikka täällä. Kaikkea hyvää sulle. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok. Olen hiljaa toki lapset tietää osan tai ainakin arvaa ei ne tyhmiä ole. Ja heidän isänsä tietää kaiken. Ajattelin vaan että kun lapsi lähtee opiskelemaan todennäköisesti paikkakunnalle josta olen kotoisin. Hän tulee törmäämään henkilöihin jotka tietävät kenen lapsi mitä taustoja jne... niin olis kiva kun olis valmistautunut. Mutta kerta olette yksimielisesti sitä mieltä että luurangot kaappiin niin antaa olla.
Täällä kehäkolmosen ulkopuolella maailma on sen verran pieni että aina on mahdollisuus että joku tietää, tuntee, muistaa jne....
Jos kuuleekin, niin juttelet sitten oman tarinasi siltä osin mitä on kuullut.
No kyllä minun mielestäni lasten viimeistään aikuisena on hyvä tietää äitinsä menneisyydestä. Ei kai se mitään paskan niskaan kaatamista ole jos sitä ei tehdä siihen sävyyn.
Itse ainakin olen iloinen että tiedän äitini menneisyydestä ja siitä miksi hänestä kasvoi sellainen kuin kasvoi. Joistakin jutuista olen kärsinyt mutta koska ymmärrän syitä mitkä niihin ovat johtaneet, minun ei tarvitse kantaa kaunaa eikä katkeruutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä parempi ajatus,että lähtisit keskustelemaan lastesi kanssa heidän kokemuksistaan ja ajatuksistasi,että olet mielestäsi tehnyt asioita väärin.. tai miten ajatteletkin. On hyvä että avaat sitä omaa kokemustasi että omat taitosi kasvattajan ocat ehkä olleet puuttelliset koska itse olet elänyt vaikeissa olosuhteissa,mutta ei kannata liikaa niistä kertoa. Nyt voisi olla aika kuulla,miten lapsesi ovat sinut kokeneet,kuunnella ja ymmärtää ehkä pyytää anteeksikin? Se heitä helpottaa. Ei tarinasi itsessään. Ota nyt se vastuu vanhempana,mitä et ehkä aiemmin ole osannut ottaa. Teillä on sitten helpompaa jatkaa avoimena jatkossa ja puhua tarinoita tarvittaessa enemmänkin auki.
Kiitos tää on hyvä idea. Siis ajatus oli just että haluan jotenkin selittää että jos lapset on kokenut että jotenkin olen ollut liian tiukka ym.. Eli jotain tän tyylistä ideaa hain
Kuopukselle en ehkä kertoisi vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä parempi ajatus,että lähtisit keskustelemaan lastesi kanssa heidän kokemuksistaan ja ajatuksistasi,että olet mielestäsi tehnyt asioita väärin.. tai miten ajatteletkin. On hyvä että avaat sitä omaa kokemustasi että omat taitosi kasvattajan ocat ehkä olleet puuttelliset koska itse olet elänyt vaikeissa olosuhteissa,mutta ei kannata liikaa niistä kertoa. Nyt voisi olla aika kuulla,miten lapsesi ovat sinut kokeneet,kuunnella ja ymmärtää ehkä pyytää anteeksikin? Se heitä helpottaa. Ei tarinasi itsessään. Ota nyt se vastuu vanhempana,mitä et ehkä aiemmin ole osannut ottaa. Teillä on sitten helpompaa jatkaa avoimena jatkossa ja puhua tarinoita tarvittaessa enemmänkin auki.
Juuri näin. Älä kaada omia lokia lastesi niskaan. Äitini on suoltanut minulle omia traumojaan siitä lähtien kun olin just joku 15v. Voin sanoa, ettei ole kivaa eikä yksityiskohtaiset tiedot auta ymmärtämään häntä.
Joo, omille lapsille eivät kuulu vanhempuen murheet eikä menneisyys. Olisi todella kiusallista kuunnella vanhemman vuodatusta. En tiedä miten sen jälkeen pystyisin suhtautumaan vanhempaan. Vanhemman tulee olla peruskallio ilman sen kummempia perusteluja.
Puhu ystävillesi ja vertaisillesi.
En ihan ymmärrä miksi kertoisit... Haluat antaa ankaralle kasvatukselle jonkun syyn? Kertoisin omista kipeistä kokemuksistani lapselle tilanteessa, jossa hän itse kävisi läpi samoja tuntemuksia. Mutta lapsesi ovat pärjänneet hyvin, joten miksi kaataa omat traumansa heidän tietoonsa?