Lue keskustelun säännöt.
Yhteenmuutto miesyhtävän kanssa ja yhteiset rahat. Mitä teen?
15.04.2016 |
Olen seurustellut miesystäväni kanssa kohta vuoden. Ollaan puhuttu yhteenmuutosta ja sen ajankohta olisi ehkä syksyllä. Mies on koko ajan ollut sitä mieltä että yhdessä asuessa rahat on yhteiset, minä taas olen sitä mieltä että on yhteinen taloustili ja loput sitten sitä omaa rahaa. Tuota mun mielipidettä puolta myös se että mulla on yksi lapsi ja mies on lapseton ja mies asuu omistusasunnossa ja minä vuokralla. Mies taas perustelee omaa mielipidettään sillä että hän tienaa vain vähän enemmän kuin minä ja osataan molemmat käyttää rahaa järkevästi.
Nyt kävi kuitenkin ilmi että mies saa lähes tuplasti enemmän palkkaa kuin minä, mutta mies pysyy edelleen kannassaan että "ei oo mitään järkee asuu yhdessä ja syödä samasta jääkaapista jos ei oo yhteiset rahat. Samaan konkurssiin sitä mennään joka tapauksessa jos jotain sattuu". Jotenkin minä en vaan osaa ajatella asiaa niin että mies maksais mun (saati mun lapsen) elämistä. Ehkä tilanne on eri sitten kun lapsi on niin iso että asuu jo omillaan ja me miehen kanssa kahestaan, mutta tuollaista tilannetta ei ole vuosikausiin tulossa. Miten saisin miehen ymmärtämään etten halua kokonaan yhteisiä rahoja? Mikä ois hyvä kompromissi? En halua taipua miehen tahtoon näin isossa asiassa.
Kommentit (22)
Rasti seinään! Palstalla on yksi nainen , joka ei halua loisia miehen lompakolla! Painokoneet seis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näin. Kyllä olisi lapsen edun mukaista ja kaikkien psykologisen hyvinvoinnin kannalta parasta, että mies maksaisi ainakin sun lapsen menot.
itse pitäisin omat ja yhteiset rahat. palkoista tietty prosentti taloustilille. minä ainakin haluan määrät omasta palkastani enimmäkseen itse, varsinkin siitä osasta joka jää yli muiden menojen jälkeen.
kaverille kävi niin, että niillä oli yhteiset rahat niin mies oli mennyt ostamaan auton "näillä yhteisillä rahoilla". no, auto miehen nimissä ja mieshän sitä autoa käyttää ainoastaan...no kuka mistäkin tykkää, mutta ei mua ainakaan huvita raataa kuukausitolkulla sen eteen, että mies menee ostamaan auton "jonka kyydissä saa sit olla toki". minun palkkani on ainakin niin pieni, että jos sen osasilla ostetaan auto, minä kyllä sillä ajankin sitten. mut näin voi mennä joillakin.
Osaat perustella asiasi tänne, mutta et miehelle?
Jos mies tienaa huomattavasti enemmän, voitte sopia yhteisistä menoista esim. Niin, että sinä maksat yhteisistä menoista 25 prosenttia ja hän 75 prosenttia. Käytännössä asian voi hoitaa niin, että otetaan yhteinen taloustili, jonne molemmat laittaa rahaa. Taloustiliin liitetään molemmille pankkikortti. Taloustililtä menevät yhteiset menot, kuten ruoka, asuntolaina yms. Puolisoilla on samalla myös omat tilit, jonne tulee palkat yms. Omalta tililtä maksetaan omat menot (esim. Meikit tai lounasruuat). Näin on ainakin meillä toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tienaa huomattavasti enemmän, voitte sopia yhteisistä menoista esim. Niin, että sinä maksat yhteisistä menoista 25 prosenttia ja hän 75 prosenttia. Käytännössä asian voi hoitaa niin, että otetaan yhteinen taloustili, jonne molemmat laittaa rahaa. Taloustiliin liitetään molemmille pankkikortti. Taloustililtä menevät yhteiset menot, kuten ruoka, asuntolaina yms. Puolisoilla on samalla myös omat tilit, jonne tulee palkat yms. Omalta tililtä maksetaan omat menot (esim. Meikit tai lounasruuat). Näin on ainakin meillä toiminut.
Ei näin ainakaan. Aloittaja maksaa sen puolet, ihan jo senkin takia että mukana tulee lapsi.
Olen kyllä perustellut asian miehellekin ja lähes samalla tavalla kuin tännekin. Eli en halua että hän "elättää" minua saati mun lasta. Mies on vaan sitä mieltä että se on vaan rahaa eikä koe sitä millään lailla elättämiseksi vaan elämäksi että rahaa kuluu. Minäkin käyn töissä ja saan palkkaa sen verran että elätän itseni ja lapseni ilman tukia (paitsi lapsilisä). Ei me mitään luxuselämää vietetä, mutta ei tarvitse velaksikaan elää. Olen elänyt ja asunut lapsen kanssa kahdeksan vuotta kahdestaan, joten jo pelkästään seurustelu on aika iso juttu mun elämässä, kuten on yhteenmuuttokin sitten aikanaan. En vaan tiedä miten tätä enemmän voi miehelle perustella.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteinen taloustili. Laskette paljonko menee asumiseen ja ruokaan kuukaudessa ja talletatte sen summan taloustilille 50/50. Loput rahat ovat omia.
Sano, että yhteinen taloustili - sovitte prosentit keskenänne - ja omat rahat ainakin alkuun. Systeemiä voi muuttaa, jollei se toimi tai yhteiset rahat toimisivat paremmin.
Eihän tuo ole mikään ongelma, kun ollaan yhdessä ja rakastetaan, mutta sitten kun eron hetkellä huomaa että toinen on ostanut auton ja asunnon ja itse on laittanut rahat ruokaan ja tarhamaksuihin niin voi alkaa kaduttaa.
Mulle on just tuollaisen kokemuksen jälkeen jäänyt tietty hallinnan tarve omiin rahoihin. Tämä ei tarkoita, etten osallistuisi elämisen kuluihin, vaan että mulla on (jos olen säästänyt) mahdollista ostaa jotain mitä haluan ilman että olisin selvitysvelvollinen kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalan aikaisin olette muuttamassa yhteen, miksi? Ette ole vielä vuottakaan seurustelleet ja kuviossa on lapsi, mikä kiire teillä on?
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä perustellut asian miehellekin ja lähes samalla tavalla kuin tännekin. Eli en halua että hän "elättää" minua saati mun lasta. Mies on vaan sitä mieltä että se on vaan rahaa eikä koe sitä millään lailla elättämiseksi vaan elämäksi että rahaa kuluu. Minäkin käyn töissä ja saan palkkaa sen verran että elätän itseni ja lapseni ilman tukia (paitsi lapsilisä). Ei me mitään luxuselämää vietetä, mutta ei tarvitse velaksikaan elää. Olen elänyt ja asunut lapsen kanssa kahdeksan vuotta kahdestaan, joten jo pelkästään seurustelu on aika iso juttu mun elämässä, kuten on yhteenmuuttokin sitten aikanaan. En vaan tiedä miten tätä enemmän voi miehelle perustella.
-ap
Teet miehelle selväksi, että tuo taloustili ja omat rahat ovat ehtosi yhteenmuuttamiselle.
Taidat kuitenkin vain salaa haluta sitä, että miehesi maksaa kaiken koska teet tästä tarpeettoman ison asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä sun miehes kanssa. Rahaa tulee ja menee. Elämä on elämistä varten.
Kyllä sä silti muistat paljonko sä saat palkkaa. Käytät sieltä yhteiseltä tililtä vain sen verran ettei mene omista yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rasti seinään! Palstalla on yksi nainen , joka ei halua loisia miehen lompakolla! Painokoneet seis!
Olen pahoillani puolestasi.
Elämä on varmasti vaikeaa, kun kotitaustasi on heikko ja näet kaiken mahdollisen, mitä naiset tekevät tai sanovat miesten loputtomana sortamisena. Toivon, että tulevaisuutesi on parempi ja saat ostettua itsellesi puolison Aasiasta.
Meillä on yhteiset rahat olleet aina. Näin oli miehen lapsuudenkodissa. Minun ei. Joten epäröin aluksi. Muutin miehen kanssa hänen työn vuoksi ulkomaille eikä minulla ollut tuloja. Sitä ennen asuttiin hetki yhdessä ja oli omat rahat. Ulkomailla sain jotain vaihto-opiskelua varten yliopistolta (en tainnut edes hakea opintotukea.). Näillä maksoin opintolainat pois.
Mentiin myös naimisiin. Kotiin tultua rahat on olleet yhteiset. Meillä on käyttötili ja lainanhoitotili, jonne siirretään aina riittävästi rahaa sekä koko vuoden laskuihin että säästöön esim huonekaluja tai auton vaihtoa tai matkoja varten.
Lapsia on.
Tämä toimii hyvin, kun molemmat käyttää rahaa järkevästi. Tulot on vaihdelleet. Minä olen opiskellut ja ollut hetkiä perhevapaalla. Nykyään tienaan miestä enemmän
Luottamus on tässä avainsana. Uskallatko luottaa, ettei mies huijaa. Tai että teidän elo sujuu
En tiedä lähtisinkö enää tässä iässä uudessa suhteessa samaan. Eniten mietityttää olisiko mies kuitenkin huono raha-aisoissa. Nyt vaikuttaisi toki sekin, että minulla on omaisuutta. Ei mitään ihmeitä mutta kuitenkin.
En tarvitse kenenkään rahoja enkä alkaisi ketään elättämään.
Tässä perheessäni eletään yhdessä eikä tarvitse miettiä kenen rahat. Ei tarvitse lupia kysellä tai selitellä. Kun kumpikiin toimii vastuullisesti
N47
Suurin ongelma näissä menojen jaoissa tulee, jos hankitaan lapsia. Toisella ei tuloja ja pitäisi maksaa omat ja lapsenkin menot. Täältä luettua myös että äiti elää säästöillä, vaikka miehellä iso palkka.
Mielestäni perheen yhteiset rahat on ok. Jos molemmat on luotettavia rahankäyttäjiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä perustellut asian miehellekin ja lähes samalla tavalla kuin tännekin. Eli en halua että hän "elättää" minua saati mun lasta. Mies on vaan sitä mieltä että se on vaan rahaa eikä koe sitä millään lailla elättämiseksi vaan elämäksi että rahaa kuluu. Minäkin käyn töissä ja saan palkkaa sen verran että elätän itseni ja lapseni ilman tukia (paitsi lapsilisä). Ei me mitään luxuselämää vietetä, mutta ei tarvitse velaksikaan elää. Olen elänyt ja asunut lapsen kanssa kahdeksan vuotta kahdestaan, joten jo pelkästään seurustelu on aika iso juttu mun elämässä, kuten on yhteenmuuttokin sitten aikanaan. En vaan tiedä miten tätä enemmän voi miehelle perustella.
-ap
Teet miehelle selväksi, että tuo taloustili ja omat rahat ovat ehtosi yhteenmuuttamiselle.
Taidat kuitenkin vain salaa haluta sitä, että miehesi maksaa kaiken koska teet tästä tarpeettoman ison asian.
Taidat mäntti olla kateellinen, kun sinun loisimistasi ei haluta maksaa.
Kompromissi on se, että avaatte yhteisen taloustilin, jonne kumpikin maksaa sovitun osuuden yhteisistä kuluista. Kummallakin on myös oma tilinsä, jonne jää loput palkasta. Mikäänhän ei estä miestä laittamaan sinne koko palkkaansa, jos välttämättä haluaa. Jos mies tienaa tuplaten sen, mitä sinä, niin mihin HÄN tarvitsisi sinun koko palkkaasi? Eiköhän riitä, että laitat yhteiselle tilille oman osuutesi perheenne kuluista.
Voihan rahat olla periaatteessa yhteiset, vaikka omat tilit onkin. Sovitte vaan, kumpi maksaa mitäkin ja jos omaisuutta kartutatte (esim. asunto), se tietenkin niin, että molemmille kertyy omaisuutta, eikä toinen maksa vain juoksevia kuluja. Meillä on ainakin toiminut. Ei olla laskettu, meneekö puoliksi. Mies tienaa enemmän, itse olen perinyt rahaa.
Ei mene läpi, femakon false flag selvästi.