Kerroin töissä että lapseni siirtyy syksyllä eritysluokalle. Työkaverin kommentti...
... "En tiennytkään että lapsesi on myös vammainen että siirretään erityisluokalle". Tietää että lapsellani on adhd (add) diagnoosi. Vammainen hän ei ole.
Voi jessus mitä idiootteja maa päällänsä kantaa.
Kommentit (11)
Kerroin tämän nimenomaan iloisena uutisena. No, tää tyyppi on muutenkin töksäyttelevää sorttia, mutta että tällaista töksäyttelee.
Lapseni tulee varmaan pärjäämään hyvin nyt kun vihdoin saa siirron erityisluokalle.
Ap
Asiaton kommentti.
Oma lapseni oli pienryhmässä mut ikionnellinen nyt kun tavisluokalla.
Ikävä fakta on että erityisluokilla on paljon aggressiivisia ja häiritsevästi käyttäytyviä lapsia.
Oman lapsen ope ja avustaja ihania mutta luokassa oli pari ongelma tapausta jotka pilasi kaiken 😕
Niin, kuka sitten on vammainen ja kuka ei? Wikipediassa vammaisuus määritellään näin: "Vammaisuus kuvaa fyysisen tai psyykkisen terveyden rajoitteita, joiden vuoksi henkilö ei pysty toimimaan täysipainoisesti fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössä."
Työkaverisi sanoi ikävästi, en kiistä sitä. Mutta kyllähän add:n voidaan ajatella olevan lievää vammaisuutta. Itse ajattelen näin, ja multakin siis löytyy add-diagnoosi.
niin, eipä se vammaisuuskaan mikään loukkaava ja hirveä asia ole. itselläkin add ja onhan se sinänsä poikkeava ominaisuus. ihan mihin sitten sen rajan vetää, eri tasoista poikkeavuutta ja vammaa on ihan meissä kaikissa kun lähdetään penkomaan. työkaverisi nyt on toki idiootti, eikä yrittänyt olla ainakaan ystävällinen...
Minä tässä yhtenä kauniina päivänä pohdin muutaman muun mamman kanssa töissä kahvitunnilla millaisia yo-juhlia tai ammattiin valmistumisjuhlia järjestettäisi, tarjoilua ym. Yhtäkkiä yks näistä keskustelijoista iskee silmänsä minuun ja kysyy että " onks sun kakara joku vitun amis".
Onpa hyvinkin "vitun amis" ja valmistuu kyllä ja ajateltiin juhlatkin järjestää. Tämä ihmettelijä on muuten ihan täyspäiseltä vaikuttava akateemisen loppututkinnon suorittanut esimiesportaassa oleva henkilö. Luulis nyt sellaisen tajuavan, että eivät kaikki mene lukioon. Eivät halua tai ei valmiudet riitä. Meillä nuoren osalta kyse molemmista, mutta mitä sitten? Onpa kuitenkin saanut tutkinnon suoritettua ja työpaikkakin on hankittuna seuraavan vuoden ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä tässä yhtenä kauniina päivänä pohdin muutaman muun mamman kanssa töissä kahvitunnilla millaisia yo-juhlia tai ammattiin valmistumisjuhlia järjestettäisi, tarjoilua ym. Yhtäkkiä yks näistä keskustelijoista iskee silmänsä minuun ja kysyy että " onks sun kakara joku vitun amis".
Onpa hyvinkin "vitun amis" ja valmistuu kyllä ja ajateltiin juhlatkin järjestää. Tämä ihmettelijä on muuten ihan täyspäiseltä vaikuttava akateemisen loppututkinnon suorittanut esimiesportaassa oleva henkilö. Luulis nyt sellaisen tajuavan, että eivät kaikki mene lukioon. Eivät halua tai ei valmiudet riitä. Meillä nuoren osalta kyse molemmista, mutta mitä sitten? Onpa kuitenkin saanut tutkinnon suoritettua ja työpaikkakin on hankittuna seuraavan vuoden ajaksi.
Jotkut ihmiset ovat vain luonnostaan pikkusieluisia. Voi myös olla, että ko. työkaverilla on jotain sinua vastaan, ja yrittää tuollaisella asiattomalla piikittelyllä aiheuttaa sinulle pahan mielen.
Onnea lapsellesi valmistumisen johdosta, toivottavasti teille tulee muakvat juhlat!
Miksi levittelet kotiasioitasi työyhteisössä? Töissä työskennellään, eikä juoruta kuin ompelupiirissä. Adhd-diagnoosi tulee yhdysviivalla, vaikka väliin laittaisitkin tarkennusta.
Kuten vastaaja 1 sanoi: kaikille ei tarvitse kertoa kaikkea. Älä jaa omia asioitasi ulkopuolisille, niin elämä helpottuu kummasti. Aina joku jaksaa loukkaantua, kun muut eivät reagoikaan heidän haluamallaan tavalla.
Ainakin muut lapset luokassa kiittää kun häirikkö häipyy.
En nyt ymmärrä mitä niin loukkaavaa tuossa oli. Itse olen sitä ikäpolvea että erityisluokassa, "apukoulussa", oli vain selkeästi vammaisia tai heikkolahjaisia.
Adhd:ta ei taidettu silloin tunteakaan, ja ne ehkä nykyisin tämän diagnoosin saavat olivat ihan normiluokilla. Tai erotettuna koulusta.
Jos en itse lukisi av:ta, voisi minullekin olla yllätys että erityisluokille otetaan nykyisin muitakin.
Kaikille ei kannata kertoa kaikkea. Työkaverisi toteamus kertoo hänestä kuitenkin paljon ja en välttämättä tuollaista kaveruutta ylläpitäisi muuten kun välttämättömissä jutuissa. Minullakin on lapsi erityisluokalla oppimisvaikeuksien takia ja asiasta kertoessani on tullut vain ja ainoastaan hyvää palautetta. Hyvin moni alkaa myös kertoa omista tai läheisen vastaavista ongelmista ja mm. lukihäiriöstä. Lapselle en asiaa korosta vaikka se on juteltu moneen kertaan läpi. Lapseni on upea ihminen, joka tulee pärjäämään varmasti elämässä, niin varmasti myös sinun lapsesi ap.