Hermostun niin helposti vauvalle

Mikä siinä sitten on niin vaikeaa?? 

Tee kodista sellainen, ettei tarvitse koko aikaa olla kieltämässä. Lapselle puuhaa ja muuta, että saa purkaa energiaa.

Ja hommatkaa apua sinne kotiin, että saatte yhteistä aikaa ja nukkua. Vauva kummille, mummulle, papalle tai vaikka perhetyöntekijälle.. Lapsi on syytön tilanteeseen, aikuiset ihmiset..te olette hänet tehneet.. ja hoitakaa ehkäisy kuntoon.

Miksi pitäis koko ajan kieltää ja rasitat vauvaa?

Sinäkö se oot joka aina huudat sitä ei-sanaa?

Vau, ihanaa vertaistukea. Kiitos. 

Puhu neuvolassa. Tuo on vielä helppoa aikaa verrattuna uhmaikään

Laittakaa parisuhteenne kuntoon. Hyvä parisuhde auttaa oikeasti jaksamaan paremmin.

aina ku suututtaa nii koita poistua tilanteesta. tietenki varmista ettei siitä koidu vaaraa vauvalle et jätät sen toiseen huoneeseen hetkeksi. istahda alas ja hengähdä ja palaa takaisin vasta sitten ku oot rauhottunu. 

tämän isä neuvo mulle ja toimii hyvin. en enää huuda vauvalle niin paljon kun ennen tai muutenkaa raivoa

No mutta kyllä lapsissakin on eroja ja jotkut vaan ovat hankalampia. Esim. meillä ei tarvittu mitään hellasuojaa, kun ei lapset olleet kiinnostuneita, mutta kaverin taapero oli koko ajan rapläämässä kotona ja kylässä.

En osaa neuvoa kuin että yllättävän äkkiä se ohi menee kumminkin. Valitse taistelusi, eli kiellä vaan kun on ihan pakko ja ole niissä absoluuttisen johdonmukainen.

Tuo voi itse asiassa olla tosi rankkaaa aikaa jos lapsi on vilkas ja ehtiväinen. Eihän sellaisen kanssa mitään ongelmaa ole, joka möllöttää lelujensa kanssa lattialla, mut jos lapsi on sellainen joka on joka paikassa yhtä aikaa pistämässä kaikkea suuhunsa ja räpläämässä jokaista nappaia ja kaatumassa jokaiseen pöydänkulmaan ja kiikkumassa joka paikkaan ja tippumassa sieltä takaraivo edellä kivilattialle, niin lapsen kanssa oleminen on työtä ilman lepotaukoja.

Kun on väsynyt ja hermo kireällä, ei voi käyttää mitään niistä ratkaisumalleista, joita voi käyttää isomman lapsen kanssa. Lasta ei voi pistää jäähylle kosa lapsi ei siitä mitään ymmärtäisi. Itse ei voi lähteä pois tilanteesta, koska lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Mitään itseä rauhoittavaa sijaistoimintaa ei voi tehdä, koska lapsi edelleen tarvitsee sitä jatkuvaa valvontaa ja sitä että häneen keskitytään. Siinä on vaan pakko juosta sen lapsen perässä, puhaltaa pipiä, kaivaa suusta milloin mitäkin.Ei se mikään ihme ole jos pinna katkeaa.

Meillä on ollut helppo lapsi ja lapsi joka on ollut todella aktiivinen tapaus, ja tän jälkimmäisen kanssa olin hermoraunio. Ei sitä lapsen hoitamisen raskautta tajua ennen kuin on saanut raskashoitoisen lapsen. Ekan kanssa ei tarvittu todellakaan mitään turvavälineitä, ei tarvinnut pehmustaa pöydänkulmia ja siirtää kaappien taakse kaikkea irtonaista, toisen kohdalla oltaisiin tarvittu pyöreä pehmustettu huone että lapsen kanssa olisi voinut edes hetkeksi hellittää.

Jos aloittajasta tuntuu, ettei kestä enää, ei siis kerta kaikkiaan kestä enää, niin sitä varten on olemassa kännykkä, tabletti ja muut pieneen kätöseen tyrkättävät lastenviihdyttäjät. Kymmenkuinen on siinä rajalla että nämä ei ehkä vielä niin kiinnosta, mutta jo parin kuukauden päästä saat edes sen viiden minuutin hengähdystauon näitten avulla. Voit istua alas ja hengittää syvään. Sekin auttaa, kun tietää että seuraavaan minuuttiin ei tarvi tehdä mitään.

Pistät lapsen leikkikehään leikkimään, vältyt jatkuvalta kieltämiseltä.

10kk vauvan hoito nyt valitettavasti on lastenleikkiä uhmaikäiseen verrattuna. Tee kodista sellainen, ettei vauvaa tarvitse kieltää koko ajan. Meillä 1v:lle rajattu turvallinen tila olkkarin, eteisen ja keittiön alueelle, kaapeista ja laatikoista poistettu sellaiset mitä lapsi ei saa ottaa. Kaikki putoava ja särkyvä pois lapsen korkeudelta, samoin johdot piiloon vaikka kaappien taakse tai rajaa ttealueesta pois ne. Tuon ikäisen "kuuluu" ottaa nokkiinsa kielloista, se on sitä oppimista, mutta ei niitä kieltoja tarvitse koko ajan olla latelemassa. Lapsiportit maksaa esim parikymppiä ja ne on todellakin hankkimisen arvoisia kapistuksia.

Vierailija kirjoitti:

Tuo voi itse asiassa olla tosi rankkaaa aikaa jos lapsi on vilkas ja ehtiväinen. Eihän sellaisen kanssa mitään ongelmaa ole, joka möllöttää lelujensa kanssa lattialla, mut jos lapsi on sellainen joka on joka paikassa yhtä aikaa pistämässä kaikkea suuhunsa ja räpläämässä jokaista nappaia ja kaatumassa jokaiseen pöydänkulmaan ja kiikkumassa joka paikkaan ja tippumassa sieltä takaraivo edellä kivilattialle, niin lapsen kanssa oleminen on työtä ilman lepotaukoja.

Kun on väsynyt ja hermo kireällä, ei voi käyttää mitään niistä ratkaisumalleista, joita voi käyttää isomman lapsen kanssa. Lasta ei voi pistää jäähylle kosa lapsi ei siitä mitään ymmärtäisi. Itse ei voi lähteä pois tilanteesta, koska lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Mitään itseä rauhoittavaa sijaistoimintaa ei voi tehdä, koska lapsi edelleen tarvitsee sitä jatkuvaa valvontaa ja sitä että häneen keskitytään. Siinä on vaan pakko juosta sen lapsen perässä, puhaltaa pipiä, kaivaa suusta milloin mitäkin.Ei se mikään ihme ole jos pinna katkeaa.

Meillä on ollut helppo lapsi ja lapsi joka on ollut todella aktiivinen tapaus, ja tän jälkimmäisen kanssa olin hermoraunio. Ei sitä lapsen hoitamisen raskautta tajua ennen kuin on saanut raskashoitoisen lapsen. Ekan kanssa ei tarvittu todellakaan mitään turvavälineitä, ei tarvinnut pehmustaa pöydänkulmia ja siirtää kaappien taakse kaikkea irtonaista, toisen kohdalla oltaisiin tarvittu pyöreä pehmustettu huone että lapsen kanssa olisi voinut edes hetkeksi hellittää.

Jos aloittajasta tuntuu, ettei kestä enää, ei siis kerta kaikkiaan kestä enää, niin sitä varten on olemassa kännykkä, tabletti ja muut pieneen kätöseen tyrkättävät lastenviihdyttäjät. Kymmenkuinen on siinä rajalla että nämä ei ehkä vielä niin kiinnosta, mutta jo parin kuukauden päästä saat edes sen viiden minuutin hengähdystauon näitten avulla. Voit istua alas ja hengittää syvään. Sekin auttaa, kun tietää että seuraavaan minuuttiin ei tarvi tehdä mitään.

Suusta ei tarvitse olla kaivelemassa mitään, jos lattiat eivät ole täynnä törkyä, lapsi ei putoa mistään, kun ei pääse kiipeämään. Lapsi ei mene rikki pienistä kolhuista. Turvavälineiden käyttö on ok, sillä saadaan sitä omaa aikaakin, ei tarvitse koko ajan juosta perässä. Ja ei helkutti nyt mitään tabletteja työnnetä lapselle jos ei itse viitsi tehdä kodista turvallista, se kun ei oikeasti ole edes vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo voi itse asiassa olla tosi rankkaaa aikaa jos lapsi on vilkas ja ehtiväinen. Eihän sellaisen kanssa mitään ongelmaa ole, joka möllöttää lelujensa kanssa lattialla, mut jos lapsi on sellainen joka on joka paikassa yhtä aikaa pistämässä kaikkea suuhunsa ja räpläämässä jokaista nappaia ja kaatumassa jokaiseen pöydänkulmaan ja kiikkumassa joka paikkaan ja tippumassa sieltä takaraivo edellä kivilattialle, niin lapsen kanssa oleminen on työtä ilman lepotaukoja.

Kun on väsynyt ja hermo kireällä, ei voi käyttää mitään niistä ratkaisumalleista, joita voi käyttää isomman lapsen kanssa. Lasta ei voi pistää jäähylle kosa lapsi ei siitä mitään ymmärtäisi. Itse ei voi lähteä pois tilanteesta, koska lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Mitään itseä rauhoittavaa sijaistoimintaa ei voi tehdä, koska lapsi edelleen tarvitsee sitä jatkuvaa valvontaa ja sitä että häneen keskitytään. Siinä on vaan pakko juosta sen lapsen perässä, puhaltaa pipiä, kaivaa suusta milloin mitäkin.Ei se mikään ihme ole jos pinna katkeaa.

Meillä on ollut helppo lapsi ja lapsi joka on ollut todella aktiivinen tapaus, ja tän jälkimmäisen kanssa olin hermoraunio. Ei sitä lapsen hoitamisen raskautta tajua ennen kuin on saanut raskashoitoisen lapsen. Ekan kanssa ei tarvittu todellakaan mitään turvavälineitä, ei tarvinnut pehmustaa pöydänkulmia ja siirtää kaappien taakse kaikkea irtonaista, toisen kohdalla oltaisiin tarvittu pyöreä pehmustettu huone että lapsen kanssa olisi voinut edes hetkeksi hellittää.

Jos aloittajasta tuntuu, ettei kestä enää, ei siis kerta kaikkiaan kestä enää, niin sitä varten on olemassa kännykkä, tabletti ja muut pieneen kätöseen tyrkättävät lastenviihdyttäjät. Kymmenkuinen on siinä rajalla että nämä ei ehkä vielä niin kiinnosta, mutta jo parin kuukauden päästä saat edes sen viiden minuutin hengähdystauon näitten avulla. Voit istua alas ja hengittää syvään. Sekin auttaa, kun tietää että seuraavaan minuuttiin ei tarvi tehdä mitään.

Tämä on niin tuttua! Itselläni on kesällä 2 vuotta täyttävä tyttö ja temperamentiltaan erittäin vaativa tapaus. Minua on lohduttanut ajatus ettei hän aina tule olemaan pieni ja ehkä joskus joku järjen hippunen eksyy hänen päähänsä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo voi itse asiassa olla tosi rankkaaa aikaa jos lapsi on vilkas ja ehtiväinen. Eihän sellaisen kanssa mitään ongelmaa ole, joka möllöttää lelujensa kanssa lattialla, mut jos lapsi on sellainen joka on joka paikassa yhtä aikaa pistämässä kaikkea suuhunsa ja räpläämässä jokaista nappaia ja kaatumassa jokaiseen pöydänkulmaan ja kiikkumassa joka paikkaan ja tippumassa sieltä takaraivo edellä kivilattialle, niin lapsen kanssa oleminen on työtä ilman lepotaukoja.

Kun on väsynyt ja hermo kireällä, ei voi käyttää mitään niistä ratkaisumalleista, joita voi käyttää isomman lapsen kanssa. Lasta ei voi pistää jäähylle kosa lapsi ei siitä mitään ymmärtäisi. Itse ei voi lähteä pois tilanteesta, koska lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Mitään itseä rauhoittavaa sijaistoimintaa ei voi tehdä, koska lapsi edelleen tarvitsee sitä jatkuvaa valvontaa ja sitä että häneen keskitytään. Siinä on vaan pakko juosta sen lapsen perässä, puhaltaa pipiä, kaivaa suusta milloin mitäkin.Ei se mikään ihme ole jos pinna katkeaa.

Meillä on ollut helppo lapsi ja lapsi joka on ollut todella aktiivinen tapaus, ja tän jälkimmäisen kanssa olin hermoraunio. Ei sitä lapsen hoitamisen raskautta tajua ennen kuin on saanut raskashoitoisen lapsen. Ekan kanssa ei tarvittu todellakaan mitään turvavälineitä, ei tarvinnut pehmustaa pöydänkulmia ja siirtää kaappien taakse kaikkea irtonaista, toisen kohdalla oltaisiin tarvittu pyöreä pehmustettu huone että lapsen kanssa olisi voinut edes hetkeksi hellittää.

Jos aloittajasta tuntuu, ettei kestä enää, ei siis kerta kaikkiaan kestä enää, niin sitä varten on olemassa kännykkä, tabletti ja muut pieneen kätöseen tyrkättävät lastenviihdyttäjät. Kymmenkuinen on siinä rajalla että nämä ei ehkä vielä niin kiinnosta, mutta jo parin kuukauden päästä saat edes sen viiden minuutin hengähdystauon näitten avulla. Voit istua alas ja hengittää syvään. Sekin auttaa, kun tietää että seuraavaan minuuttiin ei tarvi tehdä mitään.

Suusta ei tarvitse olla kaivelemassa mitään, jos lattiat eivät ole täynnä törkyä, lapsi ei putoa mistään, kun ei pääse kiipeämään. Lapsi ei mene rikki pienistä kolhuista. Turvavälineiden käyttö on ok, sillä saadaan sitä omaa aikaakin, ei tarvitse koko ajan juosta perässä. Ja ei helkutti nyt mitään tabletteja työnnetä lapselle jos ei itse viitsi tehdä kodista turvallista, se kun ei oikeasti ole edes vaikeaa.

Ja lisäänpä vielä, ettei se lapsi opi varomaan mitään, jos kaikki kömmähdykset ja pyllähdykset ollaan estämässä.

Kun itse olen ihan loppu, laitan lapsen suosikkiohjelmaa pyörimään (Pingu, Myyrä tms.) ja menen lattialle makaamaan, jotta lapsi voisi samalla kiipeillä mun päällä ja katsella ohjelmaa. Näin voin rauhoittua hetken ja lapsi on siinä ympärillä. Toki, jos lastasi ei kiinnosta lastenohjelmat eikä välitä kiipeillä päälläsi, niin tämä neuvo ei auta. Siinä tapauksessa ehdotan, että teet asunnosta mahdollisimman vauvaturvallisen ja laitat alimpiin laatikoihin tavaroita, joita vauva saa vapaasti tutkia. Älä välitä sotkusta. Siivoat sitten myöhemmin. Terv. Äiti, jolla1v ja 3v lapset sekä huonot hermot

Itteeni ja lasta rauhoitti esim. pukemistilanteissa uhmiksen kanssa se että aloin laulaa ihan mitä vaan. Tarkoitus oli tietty rauhoittaa lasta mutta taisi olla enemmän äidin rauhoittelua käytännössä kun joutui keskittymään siihen lauleluun... En tiedä toimisko jo tuossa iässä ja kiellon jälkeen ei saisi heti palkita lasta, mut niinä hetkinä kun muuten vaan ketuttaa, niin pistät vaan lauluksi :)

Vierailija kirjoitti:

Itteeni ja lasta rauhoitti esim. pukemistilanteissa uhmiksen kanssa se että aloin laulaa ihan mitä vaan. Tarkoitus oli tietty rauhoittaa lasta mutta taisi olla enemmän äidin rauhoittelua käytännössä kun joutui keskittymään siihen lauleluun... En tiedä toimisko jo tuossa iässä ja kiellon jälkeen ei saisi heti palkita lasta, mut niinä hetkinä kun muuten vaan ketuttaa, niin pistät vaan lauluksi :)

Tuo on toiminut ainakin meillä(joskus). Käännetään lapsen huomio pois kiukuttelusta ja tolloilusta.

Ei tarvitse olla lattioilla törkyä vaan isompien lasten leluja esim. pikkulegoja tai pudonnut tussinkorkki, siis ihan yksittäinen asia joka on juuri pudonnut isommalta lapselta ja tuo kiipeäminen onnistuu sohvalle ja vaikka penkit ois käännetty sivuttain niin niillä pääsee kuitenkin kiipeämään, myös leluja ja huonekaluja voi työntää kiipeily avuksi kun on kekseliäs lapsi. Ja kun on päässyt ylös sieltä voi pudota alas. Ja näitä kerkeää toteuttaa siinä sekunnissa kun käyt wc-ssä tai autat sisarusta. Lapsia on erilaisia ja toisilla on enemmän virtaa ja kekseliäisyyttä toteuttaa itseään. Nämä tarvitsevat pienenä jatkuvaa valvontaa eikä turvalaitteetkaan poista valvonnan tarvetta jollet sitten hanki lapselle häkkiä.

Mua harmittaa myös kauheasti kun pinna palaa välillä niin herkästi tuon 11kk ikäisen pojan kanssa. Eilenkin meni totaalisesti hermo kun kerhoon piti ennättää kymmeneksi, lapsi oli herännyt jo kuudelta eikä millään meinannut käydä päiväunille vaikka oli jo todella väsynyt. Tiesin että kerhoilusta tulee pelkkää väsykitinää jos ei nuku ennen lähtöä, mutta eihän sitä voinut tuolle selittää kun ei vielä ymmärrä. Huoh. Nyt kaduttaa kun suutuin, eihän se lapsen vika ollut.

Meillä on 4 lasta, eikä isojen leluja jostain syystä ole muualla kuin heidän huoneessaan.

Onko pakko kieltää? Jos vauvalla on joku kielletty tavara, sen kun vain menet ja otat sen pois sekä annat jonkin toisen tutkittavan esineen vaihdossa niin ei tule huuto. Anna aina vaihtoehto, älä vaan sano että ei ja jätä tenavaa huomiotta. Sano: "tutki mieluummin tätä", mutta älä turhia selittele. Lue lapselle, lue vaikka politiikkaa sanomalehdestä, ei sen väliä kunhan intonaatiosi on vivahteikasta. Nukkuuhan vauva tarpeeksi? Yliväsymyksessä kaikki menee päin persettä. Kaupassakäynti yhdessä on tehokas keino antaa vauvalle toimintaa ja väsyttää vauvan nopeasti. Ota se myös pihahommiin mukaan, ei muuta kuin toppapuku päälle ja sitteriin siksi aikaa ihmettelemään kun äiti haravoi.

Ole iloinen että lapsesi on utelias ja innokas tutkimaan maailmaa!