Kuudesluokkalainen tyttäreni on 162cm ja 40kg.

Itse olin kasilla ja mitat oli 171/52... muistan kun terkka sanoi että olen todella hoikka. Vuodessa tuli sitten niitä naisellisia muotoja ja ysiltä painoin 59kg. Terkka totesi ettei yhtään saa tulla lisää... joo-o, onneksi en ole kovin herkkänahkainen mutta ottihan se koville. Ehkä joku olisi saanut syömishäiriön moisella kommentilla...kuitenkin ihan missimitat oli. Kaksikymppiseksi paino pyöri 57-59 kg välillä... voi miten hoikka silloin olinkaan.

Mun kuudesluokkalainen jo lähempänä 180cm ja kyl painoakin jo 80kg

Minä olin noissa mitoissa aloittaessani lukion. 165 cm ja 42 kg. Ihan normaali olin silloin ja olen yhä, vaikka painoa on nyt nelikymppisenä viisi kiloa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

On on. Kasvaa pituutta kovaa vauhtia, eikä paino välttämättä pysy perässä kun energia menee pituuskasvuun. Oma kutosluokkalainen tyttöni on 173 cm ja 46 kg. Laiha on, selkärankakin mustelmilla kuin anorektikolla ikään. Mutta syö kyllä, niitä herkkujakin.

Olisin voinut kirjoittaa saman tekstin vuosi sitten, mutta nyt tiedän paremmin. Se herkkujen syöminen ei kerro mitään siitä etteikö laihduttaisi tai pelkäisi lihomista.

Tee pari testiä. Ensinnäkin piilota vaaka, katso kuinka nopeasti alkaa kyselemään perään. Toinen, tee ilman mitään suunnitelmaa herkkuja, vaikka lettuja. Tee heti seuraavana päivänä sama. Anoreksiassa voit syödä herkkuja, mutta aina suunnitellusti, pitää pystyä liikkumaan tai jättämään syömättä jotain. Onko elämään tullut sääntöjä? Omani mm. meni pesulle aina samaan aikaan illasta ja jos siitä piti poiketa, hermostui.

Anoreksia ei aina ole sitä, että lopulta syö vain omenan. Se on myös pakkoliikuntaa ja tiukkaa kalorien laskentaa.

Vie tyttösi lääkäriin ja pyydä tarkistamaan onko veriarvoissa jotain häikkää, lähteekö hiuksia, onko sormet koko ajan jääkylmät jne. Oma lapseni joutui tuossa samassa pituudessa ja painossa osastohoitoon aliravitsemuksen vuoksi vaikka edelleen söi esim. karkkia.

Vierailija kirjoitti:

Ei huolta, kymmenen vuoden päästä se on jo samanlainen läski kuin sinäkin. Ylipainoisten lapsista tuppaa tulemaan sellaisia myös.

En kyllä allekirjoita tuota, että ylipainoisten vanhempien lapsista tulisi välttämättä ylipainoisia. Meillä molemmat vanhemmat ylipainoisia, mutta lapsi oli pienenä laiha luikku ja nyt nuorena opiskelijana edelleen hoikka 162/48. Mutta me oltiinkin tarkkoja siitä, ettei puututa lapsen syömiseen, kun hänellä tuntui itsesäätely toimivan. Ei pidetty nälässä, eli aina sai syödä kun oli nälkä, mutta ei myöskään käsketty syömään lautasta tyhjäksi, jos tuli vatsa täyteen kun lautasella oli vielä ruokaa. Herkkujakaan ei säännöstelty, koska hän osasi säännöstellä niitä itse. 

Eivät kaikki ylipainoiset aikuiset ole ylipainoisia siksi, että söisivät vääränlaista ruokaa. Se ruoka voi olla ihan terveellistä ja monipuolista, mutta sitä tulee vaan syötyä liikaa. Tai sen ruuan lisäksi tulee juotua olutta tai herkuteltua liikaa.