Sinä lihava nainen prismassa

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos hän osti karkkia esimerkiksi syntymäpäiville ja ei halunnut lasten mättävän karkkia koko viikonlopun? 

No varmaan siitä, että naisen rasvakerros muistutti valaan rasvakerrosta. Ei tuollaista ole muuten saanut, paitsi syömällä paskaa päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

No olihan tuo paljon parempi kuin niin, että olisi ostanut lapsillekin? Ainakin kokee vastuuta lapsista, vaikka oman itsensä kohdalla onkin luovuttanut jo.

Niinpä! Tämän ketjun vanhemmat antaa varmaan lasten päättää kaikesta muustakin, valvovat kun aikuinenkin saa jne. Idiootit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen ihminen saa itse päättää omista syömisistään, mutta lapsi ei. Aikuisella on asemassaan eri oikeudet kuin lapsella, aikuisen ei tarvitse perustella itseään lapselle, koska lapsi ei ole se, joka määrää säännöt ja valvoo niiden noudattamista.

Tällaisten ihmisten lapsista, jotka tekevät täysin mielivaltaisia päätöksiä lapsiensa suhteen, joita eivät perustele mitenkään, tulee juuri niitä raivohulluja sarjamurhaajia ja raiskaajia aikuistuttuaan. Tuollainen kohtelu on lasta kohtaan erittäin törkeää, sillä lapsenkin pitää saada kuulla perustelut sille, miksi hän saa/ei saa tehdä jotain. Tämä on perusedellytys maailman hahmottamiselle. Tuolla tavalla lapsen kohtelu on verrattavissa siihen, että hakkaisi lastaan pesäpallomailalla.

Palsta se ei ikinä petä.

 Mistä tiedät kelle äiti osti karkit?

Mä oon samaa mieltä että lapsen on toteltava kun aikuinen sanoo ei, ilman perusteluja. Toki lapselle on hyvä antaa perustelut mahdollisimman usein, mutta aina vanhempien ei tarvitse selitellä. Itse useinkin kysyessäni lupaa mennä kaverille yökylään sain vastaukseksi ei, ja kun kysyin miksi vastaus oli; koska mä sanon niin. Enkä kullä traumatisoitunut. En myöskään saanut halutessani isän saunaolutta, tai mitään perusteluja miksi en. Enkä traumatisoitunut. Mielestäni tekee hyvää lapselle kohdata myös sellaisia pettymyksiä mihin ei koskaan saa selitystä.

Mulla on kaveri joka syö ihan älyttömästi makeaa. On myös sitä mieltä että jos aikuinen saa, lapsenkin kuuluu saada. Lapsi syö yleensä 2-3 jäätelöä ja karkkipussin päivässä. Kuitenkaan kahvia, colajuomia, teetä tai alkoholia lapsi ei saa, vaikka aikuiset saavat.. En ymmärrä tätä logiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen ihminen saa itse päättää omista syömisistään, mutta lapsi ei. Aikuisella on asemassaan eri oikeudet kuin lapsella, aikuisen ei tarvitse perustella itseään lapselle, koska lapsi ei ole se, joka määrää säännöt ja valvoo niiden noudattamista.

Yritä edes, imbesilli. Etkö tajua kuinka tekopyhää toimintaa on pakottaa lapsensa jättämään karkit hyllyyn, samalla kun itse lappaa vaan lisää kitaansa, vaikka painoindeksi todennäköisesti ylittää kolmenkymmenen.

Pitäisi ottaa lapset huostaan tuollaisilta ali-ihmisiltä.

Sillä, onko se tekopyhää, ei ole mitään merkitystä. Lapsi ja aikuinen eivät ole nimittäin millään tavalla samalla viivalla oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa suhteen. Aikuisen asemaan nyt vain ikävä kyllä sattuu sisältymään etuoikeus toimia tekopyhästikin, kun taas lasten velvollisuuksiin kuuluu totella vanhempia. Aikuisen ei tarvitse selitellä tai puolustella tekemisiään lapsilleen. Tai sinulle.

Toivottavasti sinulla ei oli lapsia. Ei ole mitään perusteluja sille miksi aikuinen saisi käyttäytyä tekopyhästi mutta lapsi ei. Pistää vihaksi tommoset "minulla on oikeus koska olen ah niin aikuinen"

Otatko karkki niin ehkä sulla ei panta kiristäis päätä niin kovasti.

Sulla taitaa olla iso trauma omista vanhemmista jotka söi ja sinä itkit himoissasi kaikkien perään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen ihminen saa itse päättää omista syömisistään, mutta lapsi ei. Aikuisella on asemassaan eri oikeudet kuin lapsella, aikuisen ei tarvitse perustella itseään lapselle, koska lapsi ei ole se, joka määrää säännöt ja valvoo niiden noudattamista.

Tällaisten ihmisten lapsista, jotka tekevät täysin mielivaltaisia päätöksiä lapsiensa suhteen, joita eivät perustele mitenkään, tulee juuri niitä raivohulluja sarjamurhaajia ja raiskaajia aikuistuttuaan. Tuollainen kohtelu on lasta kohtaan erittäin törkeää, sillä lapsenkin pitää saada kuulla perustelut sille, miksi hän saa/ei saa tehdä jotain. Tämä on perusedellytys maailman hahmottamiselle. Tuolla tavalla lapsen kohtelu on verrattavissa siihen, että hakkaisi lastaan pesäpallomailalla.

:'D

Kyllä lapsi perustelun kuuleekin: koska hän on lapsi ja isä ja äiti aikuisia.

Tuo on paskin mahdollinen perustelu yhtään millekään. Lapsikin tajuaa tuosta sen piilomerkityksen, että näin sanotaan siksi koska vanhempi ei keksi mitään järkevää syytä kiellolleen tai muulle toiminnalleen.

Mistä tiedät että itselleen osti karkit. Saattoihan ne olla vaikka lastenjuhliin tarkoitettu.

Ihme kyttääjä.

Onko nykymaailma todella tässä: Aikuisilla myös karkkipäivä😊?

En yhtään ihmettele avioerotilastoja ym.

Näköjään nykyajan ihmiset eivät todellakaan aikuistu koskaan. Miten he osaisivatkaan ratkaista elämän kiemuroita yleensäkään kun karkit ja "kivaa" pitää olla. Hei älkää perustako perheitä. Pitäkää hauskaa ja syökää herkkuja vaan. Siinäkin näyttäisi olevan liikaa 😁

Sanoiko se lihava nainen myös, että aikoo alkaa lappaa karkkeja kitusiinsa samantien lasten nähden? Mä en nyt niin mahdottoman lihava ole, enkä oo aikoihin käyny Prismassa, mutta saatan ostaa karkkia, vaikken olis heti niitä syömässä tai edes lasten nähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen ihminen saa itse päättää omista syömisistään, mutta lapsi ei. Aikuisella on asemassaan eri oikeudet kuin lapsella, aikuisen ei tarvitse perustella itseään lapselle, koska lapsi ei ole se, joka määrää säännöt ja valvoo niiden noudattamista.

Tällaisten ihmisten lapsista, jotka tekevät täysin mielivaltaisia päätöksiä lapsiensa suhteen, joita eivät perustele mitenkään, tulee juuri niitä raivohulluja sarjamurhaajia ja raiskaajia aikuistuttuaan. Tuollainen kohtelu on lasta kohtaan erittäin törkeää, sillä lapsenkin pitää saada kuulla perustelut sille, miksi hän saa/ei saa tehdä jotain. Tämä on perusedellytys maailman hahmottamiselle. Tuolla tavalla lapsen kohtelu on verrattavissa siihen, että hakkaisi lastaan pesäpallomailalla.

:'D

Kyllä lapsi perustelun kuuleekin: koska hän on lapsi ja isä ja äiti aikuisia.

Tuo on paskin mahdollinen perustelu yhtään millekään. Lapsikin tajuaa tuosta sen piilomerkityksen, että näin sanotaan siksi koska vanhempi ei keksi mitään järkevää syytä kiellolleen tai muulle toiminnalleen.

Eikä tarvitsekaan keksiä. Vanhempi ei ole lapselleen selitystä velkaa, vaan säätää säännöt jo pelkän auktoriteettinsa tuella.

se halus suojella lapsiaan "pahalta"

Jos aikuinen käyttäytyy tekopyhästi ja vielä lasten nähden, niin ei lapsesta kasva vanhempaansa kunnioittavaa ihmistä. Oppii jo pienestä siihen, että valehtelu on sallittua.

Esimerkki on se tärkein opettaja. Jos äiti syö liikaa ja vihaa läskejään tyttäret hyvin helposti oppivat samanlaisen epäterveen suhtautumisen kehoonsa. En myöskään ymmärrä "aikuisten säännöt, lapsille ei tarvitse selittää" perusteluja.  Kurilla voi tietenkin kasvattaa muttei sillä kovin omin aivoin ajattelevia ihmisiä kasva. Muttaa jokainenhan kasvattaa lapsensa omalla tyylillään, toivottavasti ajatellen kuinka pystyy auttamaan lastaan kasvamaan ja saamaan hyvän, terveen itsetunnon ja kyvyn itse pohtia elämänsä suuntaa ja valintoja. T. omat lapset jo aikuiseksi saanut.

Mä kirjoitti:

Jos aikuinen käyttäytyy tekopyhästi ja vielä lasten nähden, niin ei lapsesta kasva vanhempaansa kunnioittavaa ihmistä. Oppii jo pienestä siihen, että valehtelu on sallittua.

Eihän tässä mistään valehtelusta ole kukaan puhunut. Ehkä enemmänkin sitä on vastustettu, jos jotain.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki on se tärkein opettaja. Jos äiti syö liikaa ja vihaa läskejään tyttäret hyvin helposti oppivat samanlaisen epäterveen suhtautumisen kehoonsa. En myöskään ymmärrä "aikuisten säännöt, lapsille ei tarvitse selittää" perusteluja.  Kurilla voi tietenkin kasvattaa muttei sillä kovin omin aivoin ajattelevia ihmisiä kasva. Muttaa jokainenhan kasvattaa lapsensa omalla tyylillään, toivottavasti ajatellen kuinka pystyy auttamaan lastaan kasvamaan ja saamaan hyvän, terveen itsetunnon ja kyvyn itse pohtia elämänsä suuntaa ja valintoja. T. omat lapset jo aikuiseksi saanut.

Kurilla ja omalla ajattelulla ei minusta ole noin selkeää syy-seuraus-suhdetta kuin annat ymmärtää. Itse asiassa, en näe niiden välillä minkäänlaista yhteyttä.

Meillä oli kotona kova kuri, ja äiti käytti monesti perusteluna vanhemman valtaa asettaa rajat lapselle pelkän auktoriteettinsa perusteella. Monesti äiti myös teki toisin kuin opetti.

Toisaalta äiti oli myös koulutusta korkealle arvostava kasvatustieteen maisteri, joka kannusti opiskelemaan ja ottamaan asioista selvää. Kovasta kurista huolimatta minusta tulikin ihan omin aivoin ajatteleva filosofian tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki on se tärkein opettaja. Jos äiti syö liikaa ja vihaa läskejään tyttäret hyvin helposti oppivat samanlaisen epäterveen suhtautumisen kehoonsa. En myöskään ymmärrä "aikuisten säännöt, lapsille ei tarvitse selittää" perusteluja.  Kurilla voi tietenkin kasvattaa muttei sillä kovin omin aivoin ajattelevia ihmisiä kasva. Muttaa jokainenhan kasvattaa lapsensa omalla tyylillään, toivottavasti ajatellen kuinka pystyy auttamaan lastaan kasvamaan ja saamaan hyvän, terveen itsetunnon ja kyvyn itse pohtia elämänsä suuntaa ja valintoja. T. omat lapset jo aikuiseksi saanut.

Kurilla ja omalla ajattelulla ei minusta ole noin selkeää syy-seuraus-suhdetta kuin annat ymmärtää. Itse asiassa, en näe niiden välillä minkäänlaista yhteyttä.

Meillä oli kotona kova kuri, ja äiti käytti monesti perusteluna vanhemman valtaa asettaa rajat lapselle pelkän auktoriteettinsa perusteella. Monesti äiti myös teki toisin kuin opetti.

Toisaalta äiti oli myös koulutusta korkealle arvostava kasvatustieteen maisteri, joka kannusti opiskelemaan ja ottamaan asioista selvää. Kovasta kurista huolimatta minusta tulikin ihan omin aivoin ajatteleva filosofian tohtori.

Arvostatko äitisi tapaa kasvattaa? Äitini kasvatti samalla tyylillä, lisäksi siihen kuului epäjohdonmukaisuus. Minustakin tuli filosofian tohtori mutten kykene tuota kasvatustyyliä arvostamaan, oma tahto nujerrettiin ja ainut tapa selvitä oli paeta nopeasti. Välimme ovat etäiset ja omien lasteni kanssa noudatin toista linjaa: johdonmukaisuutta, lasten yksilöllisyyden ja koskemattomuuden (ei lyömistä mitä itse koin) arvostusta. Minulla ja lapsillani on huomattavasti lämpimämmät ja läheisemmät välit kuin minulla ja äidilläni. Epäreiluus ja epäjohdonmukaisuus on yhtä ilkeää, kohdistuu se aikuisiin tai lapsiin.

No mutta sehän on just hyvä, jos edes yrittää säännöllistää lapsilleen karkkien syömistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki on se tärkein opettaja. Jos äiti syö liikaa ja vihaa läskejään tyttäret hyvin helposti oppivat samanlaisen epäterveen suhtautumisen kehoonsa. En myöskään ymmärrä "aikuisten säännöt, lapsille ei tarvitse selittää" perusteluja.  Kurilla voi tietenkin kasvattaa muttei sillä kovin omin aivoin ajattelevia ihmisiä kasva. Muttaa jokainenhan kasvattaa lapsensa omalla tyylillään, toivottavasti ajatellen kuinka pystyy auttamaan lastaan kasvamaan ja saamaan hyvän, terveen itsetunnon ja kyvyn itse pohtia elämänsä suuntaa ja valintoja. T. omat lapset jo aikuiseksi saanut.

Kurilla ja omalla ajattelulla ei minusta ole noin selkeää syy-seuraus-suhdetta kuin annat ymmärtää. Itse asiassa, en näe niiden välillä minkäänlaista yhteyttä.

Meillä oli kotona kova kuri, ja äiti käytti monesti perusteluna vanhemman valtaa asettaa rajat lapselle pelkän auktoriteettinsa perusteella. Monesti äiti myös teki toisin kuin opetti.

Toisaalta äiti oli myös koulutusta korkealle arvostava kasvatustieteen maisteri, joka kannusti opiskelemaan ja ottamaan asioista selvää. Kovasta kurista huolimatta minusta tulikin ihan omin aivoin ajatteleva filosofian tohtori.

Arvostatko äitisi tapaa kasvattaa? Äitini kasvatti samalla tyylillä, lisäksi siihen kuului epäjohdonmukaisuus. Minustakin tuli filosofian tohtori mutten kykene tuota kasvatustyyliä arvostamaan, oma tahto nujerrettiin ja ainut tapa selvitä oli paeta nopeasti. Välimme ovat etäiset ja omien lasteni kanssa noudatin toista linjaa: johdonmukaisuutta, lasten yksilöllisyyden ja koskemattomuuden (ei lyömistä mitä itse koin) arvostusta. Minulla ja lapsillani on huomattavasti lämpimämmät ja läheisemmät välit kuin minulla ja äidilläni. Epäreiluus ja epäjohdonmukaisuus on yhtä ilkeää, kohdistuu se aikuisiin tai lapsiin.

Arvostan. Kun ikää tuli lisää, äiti alkoi painottaa, miten tärkeää on keskustella asioista avoimesti ja rehellisesti. Viimeinen sana oli tietysti aina hänellä, mutta minunkin ajatukseni kuultiin ja otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Pikkulapsena äidin rooli oli toki tiukempi, kun omaa toimintaani ohjasivat lähinnä mielihalut ja impulssit, eikä niinkään oma ajattelu ja harkinta. Välit ovat aina olleet ja ovat yhä läheiset. Eri ihmisille toimivat erilaiset mallit, mutta sekin pitää muistaa, että kuri ja rakkaus eivät sulje toisiaan pois.

No no ymmärrystä peliin nyt.

Fiksu ja rakentava keskustelu jättää jokaiselle av-mammalle hyvän maun suuhu.